Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
….mutta sitä ennen se käy täyttämässä vatsanasa ihmisasumusten liepeiltä ja kotieläintarhoista , kun muuta ravintoa ei oleriittävästi.
Moni peto-ongelma ratkeaisi kuin itsestään , jos alle 150 metrin päässä pysyvästä asunnosta tai eläinten laitumesta kuljeskeleva peto olisi lainsuojaton. Eihän TERVE peto tule ihmisten läheisyyteen , se on saloilla HIRVIÄ tappamassa.
Jos tämä poikkeavasti käyttäytyvä yksilö poistetaan heti verekseltään , toimenpide kohdistuu varmuudella oikeaan yksilöön . Tämä EI LAJITYYPILLISESTI toimiva peto ei myöskään ehdi tällöin opettaa muita yksilöitä pahoille tavoille.
Tähän asti niin karhut , kun sudetkin ovat ehtineet villitä muitakin lajitovereitaan/sukuaan seikkailuille ihmistan ja heidän kotieläintensä pariin. EI LAJITYYPILLISESTÄ KÄYTTÄYTYMISESTÄ on tullut sietämätön SUKUVIKA. Muutaman huonosti käyttäytyvän pedon/lauman tekoset ovat pilanneet arkana LAJITYYPILLIESTI elävien lajitovereidensakin maineen.
Pahimmassa tapauksessa vahinkojen kasvettua sietämättömiin mittoihin on viimein aloitettu jahti , jonka lopputuloksena jopa tämä LAJITYYPILLISESTI toimiva salojen peto on joutunut saaliiksi ja se syntisempi joukko petoja on jatkanut touhujaan entiseen malliin.
Ensin reipas raivaus , tiheyteen , jonka taimikon koko edellyttää (veikkaan ,että alle 1200r /ha). Konehakkuuta varten alle 30 litran runkoja ei kannata jättää pystyyn (tai odotettava kasvua ko mittaan).Tämä tarkoittaa , että koneella poistettavan rungon minimipituus on vähintään 6-7 metriä. Runkojen keskitilavuus tulee olla reilusti yli 50 litraa.
Riippuu myöskin palstan etäisyydestä kulkukelpoisesta tiestä , kannattaako energiavaihtoehto ollenkaan. Yli 0, 5km:n matkalta ei kovin vähäarvoista puuta ole järkevää korjata.
Kannattanee korjata koko ongelma-alue kerralla ja hakata puut oikealla motolla , tukit ja energiat samalla vehkeellä. Tällöin kuormitetaan aluetta vain yhdellä korjuukerralla. Ensin energia ja muutaman vuoden kuluttua ainespuu samalta palstalta (varsinkin kaukana tiestä) on epätaloudellinen ja maastovaurioiden kannalta runsaasti riskitekijöitä sisältävä vaihtoehto.
..eli raivaa heti rankalla kädellä ja katso miltä näyttää. Homma selkiytyy kummasti raivauksen tuloksena.Energiapuun kohdalla on todettava , että sen pienempää puuta , mitä olet aikonut tehdä haloksi , ei ole järkevää korjata koneella.
Muutama vosi sitten työkaveri soitti yöllä , että talon liepeillä , jonka mailla oltiin savotoimassa , liikkuu kolme sutta hevosaidan ympärillä. Siitä luonnollisesti ilmoitettiin talonväelle , ja jopa paikallisen tuottajajärjestön edustajalle. Kyseinen susilauma oli nimittäin niittänyt laajasti mainetta tappamalla koiria ja terrorisoimalla parin peninkulman päässä sijainnutta lammastilaa.
Kesällä , muutama kuukausi myöhemmin katosi lähellä talvista havainopaikkaa sijainneen lammastilallisen koira. Pari viikkoa tästä laitumelta löytyi lukuisia tapettuja ja raadeltuja lampaita. Tämä toistui muutama päivä myöhemmin. Lupaa vahinkoeläinten poistamiseen ei herunut tälläkään kertaa kuten ei siellä muutaman kymmenen kilometrinkään päässä vuotta aiemmin.
Sitten tehtiin aita, korkea ja pitkä. (vuotta myöhemmin). Eläimiä kuitenkin päätettiin käyttää tilapäisesti toisella aitaamattomalla lohkolla. Ruumiita tuli sielläkin.
Jostakin syystä sudet ovat kadonneet , mutta aita on edelleen muistona menneestä.Minusta ainakin on aiheellista tiedottaa kyläläisille vakavasta vaarasta. Lupakäytäntöjäkin on syytä miettiä tarkasti , että ”Puttaan” malli* toimia ei yleistyisi kansan keskuudessa.
* (”vironperänpoikien” kiinniotto ja omavaltainen tuomitseminen)Jossakin haastattelussa ympäristöjärjestö GP:n edustaja kehuskeli järjestön onnistuneen LOPETTAMAAN METSÄTEOLLISUUS Pohjois-Suomesta. Nyt on Talvivaarassa sama tavoite!
Metsäteollisuuden edustajia syytettiin tehtaiden alasajosta , mutta taustalla häärineen GP:n toimet ovat olleet vähintään yhtä arveluttavia kyseisessä yhteydessä. Pohjoisen tuotannon lopettamalla teollisuus on ”ostanut” työrauhan (ainakin hetkeksi) muualla tapahtuvaan toimintaan .
Nyt näyttäisi , että paras ympäristöteko Talvivaarassa olisi tuotannon pitäminen käynnissä . Toivottavasti järki voittaa tässä asiassa.Tulevaisuutta varten oppia on saatu kantapään kautta ”riittävästi” , joten moinen vahinko tuskin toistuu.
Tässä meillä on erinomainen esimerkki siitä , miten kannustimia on käytettävä. Pienenkin palkinnon toivossa , kas kummaa, tartutaan raivaussahaan oikealla hetkellä. Kun porkkanat on aikaisemmin kohdistettu liian myöhäiseen ajankohtaan , ei tarvitse ihmetellä taimikoiden kehnoa kuntoa.
Vielä suurempi tuki vasta silloin , kun hommat on täysin päin p…ttä , tuntuu melkoiselta ajattelemattomuudelta päättäjien taholta.Nyt meillä on sen seurauksena kasvamassa puuainesta , jota ei ole kannattavaa lähteä keräilemään moniin vuosiin , vaikka harjavaltalainen sinnikkäästi muuta väittääkin. Hän on virheellisen informaation ja markkinoinnin uhri 100%:sti , eikä varmasti ainoa …valitettavasti.
Taisi muuten tuo männyn istuttaminen liian rehevälle maapohjalle olla yksi merkittävä hirvien määrää lisäävä tekijä . Valtavat vajaatuottoisten yli-ikäisten kuusentureikoiden(=harsinta-ajan jätemetsät) uudistaminen männylle paransi huimasti hirvien elinolosuhteita. Kituliaat kuusikot uudistettiin männylle , koska kuviteltiin , että maapohja oli karumpaa. Tosiasiassa kuusten heikko kasvu johtui niiden korkeasta iästä , ei karusta maapohjasta.
Alkuun taimikoita hoidettiin miesvoimin ja kemiallisen torjunnan avulla , mutta väen vähentyessä ja kun kemiallinen vesakontorjunta julistettiin pannaan , hirvien ruokamaat lisääntyivät räjähdysmäisesti. Kun vielä samaan aikaan pyrittiin kasvattamaan sillä hetkellä alhaista hirvikantaa metsästystä ohjaamalla , oli lopputulos arvaamaton.
Hirviä pystytään ohjaamaan ravinnon avulla metsänkasvatuksen kannalta toisarvoisille alueille. Harsintahakkuut ovat joillekin sopiva keino toisille taas taimikoiden tehokas hoito. Pitämällä hirvelle sopivan ravinnon määrän alhaisena , voi vahingot välttää lähes täysin. Risut pois taimikosta on konsti n:o 1 !
Hirvikolareita oli vuonna 2011 1195 kappaletta .Kuolonuhreista huolimatta hirvionnettomuusaste oli LASKENUT vuodesta 2010 vuoteen 2011 9,6%! Kolareiden määrä on ollut näin alhainen (jokainen toki liikaa) viimeksi vuonna 1991.
Hirvet vähenevät , kuten tilastot osoittavat pyyntilupakäytännöstä huolimatta /ansiosta . Miksi siirtyä epävarmempaan kytäntöön? Asiat saadaan kuntoon paikallistasolla eri tahojen yhteistyötä lisäämällä.
