Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Tuli tuossa muutama vuosi sitten seurailtua aika aktiivisestikin susien touhuja hirvien kintereillä , kun työmatkat suuntautuivat niiden reviirialueelle. Hirvet eivät kovin kauaa pysyneet yhdellä paikalla, kun toistakymmentä sutta pyöri niitä körmyyttämässä sinne tänne . Hirvet olivat jatkuvasti liikkeellä . Susien muutettua mull….muualle on hirvien liikkuminen ollut huomattavasti vähäisempää. Ne pysyvät tiiviimmin samassa paikassa.
Hirvi on oppivainen elän . Mitäpä ei henkensä säilyttämiseksi tekisi.On aivan yleinen ilmiö , että esimerkisi yksi hirvi laumasta ottaa jalat alleen ja vie koiraa pitkin pitäjiä ja muu lauma jää rauhassa jatkamaan ateriointia.
Kun koira ei saa edes näköyhteyttä hirveen , ei voi haukkuakaan. Usein hirven etumatka on kilometrin luokkaa .Vauhdin ei välttämättä tarvitse olla tässä tilanteessa edes kova 4-5km/ tunnissa , mutta kiihtyy tarvittaeesa jopa 40km:n tunnissa koiran tai suden lähestyessä. (tulokset GPS-seurannasta, nopeus nähtävissä kunkin paikannuksen yheydessä)Tuo kokemuspuoli on varmasti riittävä . 40 vuotta metsästystä koirilla ja ilman antaa ehkä vähän enemmän näkökulmaa metsästystouhuun , kun tiirailu letukan ratin takaa.
Eipäs Anttoni nimitellä. En harrasta moisia laittomuuksia , enkä tunne yhtään salatappajaa. Ne sudet vain hävisivät jonnekin. Kerkisivät kyllä sitä enne tehdä melkoista tuhoa useillakin kotieläintiloilla. Susien seikkailu tiiviin asutuksen tuntumassa ei myöskään liene kenenkään kannalta toivottavaa. Lienevätkö sitten siirtyneet useampia peninkulmia poispäin , jossakin on taas uusia laumoja syntynyt.
Kyllä se hirvi pakenee koiraakin , saati sitten sutta. Susilla vain tuo metsästyskausi kestää koko vuoden. Kun hirven matkamittariin kertyy ahdistettuna kymmeniäkin kilometrejä , joudutaan ylittämään aika monta tietäkin , ja nälkä tuon maratonin jälkeen on melkoinen.
Ennen hirvet pysyivät paremmin haukussa paikallaan , mutta nyt petojen ja ylipitkän metsästyskauden opettamana otetaan jalat alle ja menneään niin kauan , kun suden/koiran läähätys lakkaa kuulumasta.Mitä hirvikannan tasoittamiseen tulee , on operaation onnistumisen perusedellytyksiä riittävän tarkat ja kattavat tiedot hirvien esiintymisestä. Metsien peitteisyyden lisääntyminen on varmasti lisännyt hajontaa arvioissa. Moni hirvi pysyy helposti piilossa tiheiköissä koko jahtikauden ajan , jos koira ei satu ihan pahki kulkemaan. Kun ruokaa on yllinkyllin ja piilopaikka on hyvä , ei hirvi hevillä vaihda maisemaa.
Mitenkähän ennen olisi pärjätty , kun tuo jätteiden käsittely oli jonkin verran väljempää ?
Ei noita petoja , ainakaan karhua, tarvitse enää onneksi kauaa pelätä. Jos se ilmestyy nurkille luuraamaan , antaa poliisiviranomainen luvan hoitaa elukka dead or alive jopa alle tunnissa . Soitto 112 :een , ja homma lähtee rullaamaan.
Kuluneen kesän kaksi roskisdyykkarikarhua tuossa lähellä lopetettiin vähän pidemmän kaavan kautta. Nyt ovat luvanneet jostavampaa käytäntöä. Edelleenkin on viitteitä siitä , että nämä jo autuaimmille roskalaatikoille siirtyneet yksilöt eivät olleet viimeisiä laatuaan.
Mikä on tiheä hirvikanta? Olen ilmoittanut omana mielipiteenäni , että 2/1000 ha on sopiva (yl.suos. 2-3). Jos hirviä on enemmän , niitä on kaadettava enemmän .Jos puolestaan on alle 2/1000ha , pyyntiä on rajoitettava.
Lieksassa on varmasti todettu hivikannan KESKIMÄÄRIN olevan liian alhainen , jonka johdosta pyyntirajoitukset ovat astuneet kuvioihin . Jos alueella on petolauma , vähentää sekin lupamääriä jopa 50 yksilöllä. Mikäli alueella ei ole riittävän suurta yhteislupa-aluetta , on ollut turvautuminen rauhoitukseen koko alueella tihentymistä huolimatta.Metsästyskäytäntöjä olisikin syytä muuttaa siten ,että kaatolupia olisi mahdollista lisätä (tai vähentää) hirvien senhetkisen määrän mukaan . Esimerkiksi viimeistään joulukuun alussa olisi voitava suunnata käyttämättömiä lupia alueille , joille on muodostumassa haitallisia tihentymiä.
Mitä nykyisiin kaatolupamääriin tulee , on niitä tarjottu keskimäärin vähintäänkin tarpeeksi. Seurueille on annettu mahdollisuus kaataa otuksia edelleenkin runsaasti kannan lisääntymiskykyyn nähden(=yli vuotuisen tuoton) . Seurueet , joiden alueilla hirviä esiintyy runsaasti , saavat käytettyä lupakiintiönsä . Ne puolestaan , joiden metsästys on saaliseläinten niukkuudesta johtuen ei tuota tulosta , jättävät lupia käyttämättä kannan vahvistamiseksi. Lupien käyttöaste havaintojen ohella vaikuttaa merkittävästi tulevan vuoden kaatolupamääriin. Kaatoprosentin jäädessä alhaiseksi eivät lupamäärät ainakaan kasva.
Tämän päivän metsälehdessä oli prof Kärkkäisen näkökantoja pieniläpimittaiseen puuhun ja sen korjuuseen littyen.(Palstalla-osio).
Hän olisi valmis jättämään joissakin tapauksissa jopa hieskoivikon nmk:n tuloksena kaadetun puutavaran maahan mätänemään , jotta metsään ei syntyisi korjuuvaurioita. Lukekaa juttu. Käytännön toimijana
allekirjoitan joka lauseen!
Mieluummin myöhemmin tapahtuva harvennus , kun ennenaikainen nuoren riukumetsän hävitys!
