Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Kun hirviä on liian vähän , lupia ei anota eikä myönnetä , vaikka elikot asuisivat puutarhassa. Viimeiset otukset voivat nimittäin tulla petojen hätyyttäminä ihmisasumusten lähelle turvallisempaan ympäristöön.
…ja nämä Lieksan käytännöt ovat ensi syksynä todellisuutta monessa muussakin paikassa.Jos ei pysty seuraamaan , mitä omassa metsässä tapahtuu , puhumattakaan siitä , että tekisi sen metsän eteen jotakin , on viisainta siirtää metsäomaisuus pystyvämmille.
Hirvi on ”luojan” lähettämä vitsaus niille , jotka ovat syystä tai toisesta kykenemättömiä huolehtimaan metsänsä uudistamisen ja hoidon vaatimista toimenpiteistä. Hirven jäljet taimikossa on merkki siitä , että jotakin olisi tehtävä. Jos taimikko jää hoitamatta , luulisi kirvelevän paljon enemmän huomata tekemättömyyden vaikutukset vasta 40 vuoden kuluttua tai myöhemmin .
Paras apu hirviä ja tuholaisia vastaa on huolehtia metsän kunnosta koko kasvukierron ajan. Mahdollisen ilmastonmuutoksenkin hoidettu metsä kestää paremmin.Ja se juurikääpä… Mikään syy ei pakota enää tänä päivänä käyttämään kasvupaikalle vähemmän sopivaa puulajia. Ei edes hirvi. Kesäaikainen rehevien maiden energiapuusavotointi edistää juurikäävän leviämistä varmasti . Tämän vaihtoehdon suosiminen saattaa johtaa arvaamattomiin seurauksiin .
Maanomistajan oikeus liittyä hirviporukkaan(=osallistua hirvien vähentämiseen ja kannan arviointiin) on käytännössä läpihuutojuttu . Sen sijaan maattoman metsästäjän pääsy seurueeseen on valitettavasti useissa tapauksissa ylivoimaista.
Seurue , jossa metsästän olisi kuihtunut jo aikoja sitten , jos joukkoon ei olisi otettu aktiivisesti hyvämaineisia ja yhteistyökykyisiä metsästyskumppaneita. Nyt tilanne on sellainen , että vain yksi metsästäjä omistaa maata . Halukkaita maanomistajia on haettu kissojen ja koirien kanssa , mutta kaikki ovat kiireisiä eivätkä vähääkään kiinnostuneita aikaa vievästä metsästyksestä. Vaikka porukka koostuu muista , kuin maanomistajista , on hirvitiheys alueellamme tällä hetlkellä jo alle 1 yksilö/1000ha , vaikka se vielä vuonna 2000 oli lähempänä kymmentä.
Toistankin jälleen kysymyksen : Onko maanomistajavetoisen vai maattomien metsästäjien seurojen hirvenmetsästys lähempänä palstalaisten tavoitteita? Kumpien alueilla hirvitiheys on OIKEASTI alhaisin.
No tuo autoilu johtuu usein siitä , että koira on kohdannut ns. nonstop otuksen , joka saattaa painella kymmenenkin kilometriä tai useita pysähtymättä koiran haukuttavaksi. Raju spurtti ja tämän jälkeen vauhdin kiihdyttäminen , kun koiran läähätys alkaa tulla liian liki. Siinä on monesti koiramiehellä ja avustavilla ”koppareilla” kiire , kun koiran reitti suuntautuu tietä kohden . Kukaan ei halua hirvikolareita eikä arvokkaan koiran joutumista törmäyskurssille auton kanssa.
….lillukanvarsiin sotkeuduttiin jälleen kerran , muutta lukekaa se Kontron pääkirjoitus . Siinä ei ole mainittu hirvistä halaistua sanaa. On varsin omituista , että joidenkin mielestä sanoma on epäuskottava pelkästään sen vuoksi , että sattuu harrastamaan hirvenmehtuuta.
Se hirvikannan rjähdys alkoi jo 90 luvulla , arviointi vain ei ollut ajan tasalla. Jo 80 luvun puolessa välissä toimiessani koiranohjaajana jahti päättyi viimeistään marraskuun puolessa välissä . Pyyntilupia oli enemmän kuin viime vuosina ja käytössä oli vain yksi koira ja mies saattelemassa hirviä passimiesten tähtäimeen.
Nyt jahtikausi kestää kolme kuukautta (vieä 90 luvulla 2 ) . Koirien käyttö on yleistynyt ja niiden käyttö on erittäin tehokasta paikannusvälineiden ansiosta. Koirien , niiden ohjaajien ja metsästäjien liikkeistä on mahdollista saada reittikartat ja havainnot reitin varrelta varsin nopeasti sähköisesti tallennettaviksi.
Jahdin suunnittelussa tästä on merkittävää hyötyä. Jahdin johtaja tarvitsee periaatteessa vain toimivan läppärin ja puheliyhteyden , joilla hän pystyy ohjaamaan tehokkaasti jahdin etenemistä vaikka kotisohvalta käsin.
Kun punainen ”täppä” syttyy haukun merkiksi metsässä kulkevan koiran sarakkeeseen , voi passituksen ohjata sopiviin paikkoihin lähistölle odottelemaan saalista. Tänä syksynä vain noita punaisia pisteitä ruudulla on ollut huomattavasti viime vuosia vähemmän . Koiria ja metsässä kulkevia miehiä on kuitenkin 4 kertainen määrä 80-90 määrään verrattuna ja laatukaan ei ole ainakaan huonontunut.
…että tästä vain päättelin , että hirviä on hyvin vähän ….40 vuoden kokemuksella.Pientä täsmennystä:
Ilmaisuni jahdin lopettamisesta kesken oli hieman epätarkka. Totta kai jahtia jatketaan siellä , missä on hirviä . Jos tilanne on kuitenkin sellainen , että hirvitiheys on 0, ? yksilöä /1000ha lienee GLAkin sitä mieltä , että jahtia ei ole tarpeellista jatkaa.
Arvostamani Kärkkäinen puhuu pääosin asiaa , mutta tietämys metsästystoiminnan yksityikohdista ja tämän päivän toiminnasta ei ole aivan ajan tasalla. Esimerkiksi toimet hirvikannan leikkaamiseksi olivat aktiivisia nimenomaan riistahallinnon taholta . Metsästäjät ja yksityiset maanomistajat eivät olleet läheskään yhtä innokkaita , kun hirvien tehometsästys alkoi.Kanta-arvioiden oikeellisuus 70- luvulta aina 2000-luvun alkuun on ollut hyvinkin kyseenalainen. Vasta viime vuosina tarkkuutta on saatu parannettua. Tosin edelleenkin ollaan metsästäjien hankkiman tiedon varassa. Maanomistajat voisivat varsin hyvin täydentää näitä tietoja hirvien esiintymisestä esim . riistakameroita sijoittamalla ja vahinkokohteista tiedottamalla. Näin saataisiin arvioinnit lähemmäs totuutta.
Metsästysseurueiden ilmoitukset hirvien esiintymisestä voivat valitettavasti olla hyvinkin itsekkäistä ajatuksista kumpuavia. On totuttu ylenpalttisen runsaisiin saaliisiin ja varmuuden vuoksi ilmoitetaan hirvikanta ”riittävän” suureksi , että tulevana vuonnakin päästään jahtiin. Eri asia kuitenkin on , mahdollistaako hirvien todellinen määrä jahtiin ryhtymisen.
Suuri osa metsästysseuroista on maanomistajavetoisia. Näyttää kuitenkin olevan niin , että juuri maanomistajista koostuvien seurojen alueilla hirvikanta on tihein. Miten tämä on oikein mahdollista , jos he todella kokevat hirven haitalliseksi eläimeksi. Onko tämä tulkittava muutaman palstalaisen mielipiteen vastaisesti niin , että ongelma ei olekaan kovin suuri.
Kärkkäisen syyttävä somi kääntyi riistahallinnon suuntaan. Siellä kuitenkin toimittiin , kun saatiin riittävästi oikeita havaintoja hirvien määrästä. Jos olisi odoteltu samaa maanomistajilta , olisi saatu odotella vuosia tai vuosikymmeniä ja silloin oltaisiin oltu todellisessa nesteessä hirvien kanssa.
Riittävän tarkka tieto/arvio antaa riistahallinnolle tarpeelliset eväät määrittää , mikä on kokonaistilanne hirvikannan osalta koko valtakunnassa. Siirryttäessä seurueiden tai yksittäisen maanomistajan tasolle näköala on paljon kapeampi. Aina ei välttämättä tiedetä , mitä naapuriseurueidenkaan / naapurin alueella tapahtuu puhumattakaan suuremmista kokonaisuuksista. Kun tähän vielä lisätään vähän naapurikateutta ja ahneutta , voi kuva olla hyvinkin vääristynyt. Virheet voivat olla isoja suuntaan tai toiseen.
Yhteistyö eri tahojen välillä ja tietoa koordinoiva asiantuntijaelin heidän tukenaan voivat yhdessä vaikuttaa siihen , että sopiva hirvitiheys saavutetaan koko maassa . Rakentava keskustelu asian tiimoilta jatkukoon.
GLA:lle päähänpinttymästä…
Hirviluvat on jaettu perustuen ARVIOON , että talvehtiva kanta olisi n . 85000. Viime aikojen käytännön metsästystilanteet kuitenkin osoittavat , että ARVIO ei ole välttämättä oikea. On toki seurueita , jotka ovat onnistuneet jahdeissaan , mutta entistä enemmän niitä , joilla kaatokiintiö ei täyty alhaisen hirvikannan vuoksi. Väläytetty täysrauhoitus hirven kohdalla ei suinkaan ole tuulesta temmattu asia. Perusteita löytyy , jos viitsii vähänkin perehtyä nykytilaneeseen.
Ei olisi lainkaan ihmeellistä , jos nykyinen hirvikanta olisi arvioitu rajustikin yläkanttiin. Monissa metsästysseuroissa elää valitettavasti ahneuden siemen ja kanta-arvioihin jääväksi kannaksi ilmoitetaan aivan liian suuria lukuja. Luotetaan siihen , että kyllä sieltä naapurin puolelta riittää hirviä jahdattavaksi , vaikka seurueen paikallinen kanta olisikin ammuttu yhdettömiin. Nyt vain on tullut pää vetävän käteen ja jotkut hurjat vielä kannustavat tappamaan viimeisetkin elikot.
Metsätaloudessa ei todellakaan tarvitse enää yleisesti pelätä hirvien aiheuttamia vahinkoja. Toki jossakin niitä tulee niin kauan , kun hirviä yleensä esiintyy. Emä , vasa tai kaksi ja uros ovat jo lauma , joka jättää elämisen merkit jonnekin . Tätä laumaa voi kukin ohjailla metsätaloudellisesti vähemmän arvokkaille alueille metsänhoidollisin keinoin.
Hirvi on laiska eläin . Se viihtyy hyvin siellä, missä ravintoa on runsaasti . Pajukot ja lehtipuuviidakot ovat hirvien mieleen. Alusta asti hyvin hoidettu taimikko kiinnostaa vähemmän , kun ravinto on haettava isommalta alalta ja sen eteen on nähtävä enemmän vaivaa.
En oikein ymmärrä tätä Tanelin hirvihysteriaa enkä tarinoita metsästäjien propakandakampanjasta (anteeksi vain). Päätoimittaja oli tällä kertaa keskittynyt oleelliseen eikä sotkeutunut lillukanvarsiin. Kokemukset syksyn jahtikaudelta ovat jopa metsästäjäjärjestön kantaa/tietoja karumpia.
Viikko sitten omillakin metsästysalueilla oli muutama hirvi , nekin naapureilta lainassa. Jos nyt tehtäisiin kanta-arvio lähialueilla , tuskin pästäisiin edes 2 hirveä /1000ha tasoon. Kolmannes pyyntiluvista on kuitenkin vielä käyttämättä.
Yksi tai ei yhtään havaintoa hirvistä jahtipäivää kohden saa oikeasti huolestumaan , varsinkin , kun se yksi ja ainoa eksyy eteen päivästä toiseen. Aluetta haravoi kuitenkin neljä kokenutta (näyttöjä on kuluneilta vuosilta) koiraa asiansa osaavien koiranohjaajien johdolla.
Pari vasatonta /mahoa naarashirveä on saatu kaadettua samoin ykis uros ja kaksi vasaa. Niidenkin emät kaadetaan lähialueilla , kun vasa ei enää niitä seuraa.
Vuosikymmeniin ei ole ollut näin vähän hirvihavaintoja eikä näin paljon tyhjiä ”vetoja”. On ilmeisesti tehtävä päätös jahdin lopettamiseksi tältä syksyltä. Homma jatkuneekin koirien kouluttamisen merkeissä ilman asetta.
