Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
On enemmän , kuin outoa , että tukea pumpataan osaksi kantohintaa. Todelliseen tarpeeseen , huimasti kasvaneiden työkustannusten korvaamiseen , ei rahaa tunnu liikenevän.
Homma ei tule koskaan pyörimään omillaan , ellei korjuutaksoihin tule vähintään 30% :n korotus tai ellei siirrytä selkeästi järeämmille leimikoille. Niin….ja tämä 30%:n taksatarkistus tarkoittaa varmuudella kantohinnan laskua. Keppimetsät jäävät myös kirkkaasti 0-rajan huonommalle puolelle.
Harjavallassa on jo oltu 0-rajan tuntumassa . Energiapalstan korjuuajankohtaa on siirretty vuosia eteenpäin , jolloin puut mahdollisesti ovat riittävän kookkaita korjattaviksi. Tähän on syytä muidenkin energiavaihtoehdon valinneiden varautua. Ilmaista raivausta motolla ei tulevaisuudessa enää tehdä . Nuori metsä saataa kuitenkin mennä varsin heikkoon kuntoon sopivaa korjuuhetkeä odoteltaessa.
”Jessen” teksteistä voi selkeästi päätellä , että hänen maillaan esiintyy boorinpuutetta. Riveiltä ja rivien välistä on luettavissa , että havupuiden kehitys on heikkoa . Tämä saattaa olla seurausta boorinpuutteesta , jonka vaikutuksia havupuutaimiin liiallinen lehtipuuaines vain pahentaa.
On täysin mahdollista , että osa ”haapa-jessen” tiluksista on entisiä peltoja , joiden ravinteet on ryöstetty viljelyn yhteydessä ja tarvittava ravinnelisäys on jäänyt antamatta . Tämä on ”selvää pässinlihaa” ammatikseen maata viljeleville , mutta useille metsätalouden harrastelijoille täysin outo juttu .
Jos boorinpuutostila on riittävän paha , edes lehtipuut eivät kehity kelvollisiksi. Mutkia , haaroja ja muita kasvuhäiriöitä on suurimmassa osassa puustoa. Energiapuukin on korjattava kokopuuna , kun mutkaisia runkoja ei voida käsitellä joukkokäsittelynä puiden hakkuuprosessin aikaisen pirstoutumisen takia. Mutkaiset rungon osat päätyisivät säleinä levälleen pitkin palstaa. Kokopuukorjuu puolestaan vie merkittävän osan ravinteista pois alueelta lehtien ja neulasten mukana. Eräänlaista ryöstöviljelyä tämäkin….energiapuun kasvatus.
On aivan sama annetaanko boori rakeina tai nesteenä . Pääasia , että sitä annetaan tarvittaessa. Hyöty on suuri ja vaikutukset monitahoiset , joten asian eteen kannattaa nähdä vähän vaivaakin. Puuston laatu paranee huimasti ja määrääkin tulee siinä sivussa.
lainaus:
”Biowattikin alkuun intoili lujaa mutta nyt on oltu täällä Satakunnassa ainakin kuin ”kusi sukassa”.Tämä on sitä tulosta ostomiesten koulutuksesta. Kaikenmaailman ”keppihelveteistä” ei enää energiapuuta ostella. Osto varautuu jo siihen , että tuet loppuvat ennemmin tai myöhemmin . Tämä tosiasia olisi metsänomistajienkin pikaisesti syytä ottaa huomioon miettiessään toimintastrategioitaan metsien kasvatuksessa.
Asennetta kyllä löytyy konemieheiltä varmasti enemmän , kuin keskiverto mo:lla , ja ymmärrystä huomattavasti enemmän.
Energiavaihtoehto on aivan paikallaan silloin , kun puuta tulee vähintään se rekkakuorma hehtaarilta , korjattavia hehtaareita on enemmän , kuin kaksi paikassaan ja palstalta poistettavien runkojen määrä on alle 800kpl / ha/ korjuukerta. Työkustannus kasvaa hyvin voimakkaasti runkojen pienentyessä jä määrän lisääntyessä . Keskitilavuudeltaan alle 60-litraisiin nuoriin metsiin ei pitäisi mennä koneen kanssa sorkkimaan missään olosuhteissa.
On kaksi vaihtoehtoa kasvattaa puut korjuukelpoisiksi.
1. Hoitamalla tehokkaasti taimikot varhaisessa vaiheessa , jolloin ainespuuhakkuille päästään jo kohtuullisessa ajassa.2. Toinen tapa on antaa metsän kasvaa omillaan , kunnes siellä on riittäävä määrä korjattavaa materiaalia ja luonto on huolehtinut ennakkoraivauksesta. Tällöin ei kuitenkaan parane mennä osoittelemaan korjuun toteuttajaa epämieluisesta lopputuloksesta. Ensimmäistä tiliäkin joutuu odottelemaan 15-20 vuotta ykkös-vaihtoehtoa kauemmin.
Mitä koulutukseen tulee , ei konekouluihin ole liikaa tulijoita. Niistä vähistäkin suurin osa päätyy aivan muille aloille. Koulujen epätoivoista tilannetta vähenevän ja heikkenevän opiskelija-aineksen suhteen kuvaa hyvin tilanne , että jopa kielitaidottomia maahanmuuttajia ollaan värväämässä oppilaspaikkoja täyttämään . Ratkaisuksi kuljettajapulaan heistä harvemmin lienee. Vai kuinka moni ottaa kielitaidottoman vähän kokemusta omaavan konekuskin omaan metsäänsä opettelemaan esimerkiksi energiasavotalle ?
Olen hakannut melkoisen määrän hehtaareita juuri näitä 8-10 metrisiä tiheiköitä energiakäyttöön. Täysin riukuuntuneiden tai muuten elinvoimansa kadottaneiden puiden poistamisen jälkeen ei monesti ole kehdannut työmaata omakseen tunnustaa. Jäljelle jäävä hento puusto ei kestä vähäistäkään lumikuormaa ja jo kohtalainen tuuli saa runkoja pyllähtelemään nurin yleisesti . Vajapuustoisuus on ollut mieluummin sääntö kuin poikkeus ja jäävien puiden laatu on harvoin yltänyt tehokkaasti hoidetun metsän tasolle.
Ostomiesten suitsutukset energialeimikoista jätän omaan arvoonsa. Metsänhoitohenkilöstön sana painaa omassa vaakakupissani melkoisesti enemmän. …..ja se ennakkoraivaus on tehtävä energialeimikoillekin aina , sanoi ostotoimihenkilö mitä tahansa!
Eipä maininnut Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Juho Rantala sanaakaan energiapuuvaihtoehdosta Metsälehdessä n:o 12. Hän totesi kuitenkin nopeuden olevan paras tae turvata metsänhoidon riittävä taso ja alhaiset hoitokustannukset kuusentaimikoissa.
Kaksivaiheista varhaisperkausta saman kesän aikana kokeillaan Groupin omilla mailla jo tulevana kesänä.Mitä siihen pusikoissa tuhtaamiseen tulee , on moni koneenkuljettaja vaihtanut alaa jo pelkästään heikkenevien työolosuhteiden takia. Kannattamaton työ ja metsäalan heikko kilpailukyky työmarkkinolla on johtanut pahenevaan työvoimapulaan. Voikin kysyä , että mistä sinne energiaviidakoihin löytyy tulevaisuudessa osaavaa työvoimaa. Voi käydä niin , että hupeneva työvoima käytetään tuottavampien kohteiden korjaamiseen . Tuherteluun ei ole aikaa . Tulosta pitää syntyä joka tunnille .
Pari sataa koivua riittää hehtaarille aukkoisen havupuutaimikon täydennykseksi . Tällöinkään ei taimien kokonaistaimimäärä saa ylittää 1500 kpl/ha.
Groupin metsänhoitopalvelut suosittaa lehtipuiden lähes täydellistä perkaamista havupuun taimien seasta , mikäli taimikko on muutoin riittävän tiheä. Omissa metsissä tehdään aina näin . (…vai ,että MHY:n töitä…Harjavallassa….)
Mistähän muuten johtuu , että Group-ryhmän omilla mailla ei kasvateta energiapuuta? Satoja hehtaareita on tullut alueita harvenneltua , mutta missä ovat energialeimikot ? Joitakin unohtuneita puskia korjataan yhdistelmäkorjuuna , mutta varsinaista energiapuuta ei kasvateta (=pilata taimikoita) Oikeaa puutavaraa kuitenkin lähtee kiitettävästi jo ensiharvennuksesta alkaen….yleisesti vähintään rekkakuorma hehtaarilta.
Kesähakkuut on välttämätön paha. Teollisuus tarvitsee puuta ja metsien toimijat töitä. Yritysten ei ole varaa seisottaa koneitaan eikä motokuskien palkoilla vietetä pitkiä kesälomia.
Metso pyöräytti tänä keväänä 9 munaa palstan rajalle ajamattoman kuitupuunipun viereen. Pesä merkittiin , ympäristö hajustettiin ja poistuttiin vähin äänin paikalta.
Kanalinnut tekevät mielellään pesänsä havukasojen sekaan ja valmistetun puutavaran läheisyyteen. Pihkan ja mahlan voimakas tuoksu peittää tehokkaasti hautovan emon hajut. Pienpedot vetävät näinollen vesiperän vielä haudontavaiheessa. Koneita linnut eivät pelkää , istua jököttävät vain sitkeästi pesässään , vaikka kone tekee työtään hyvinkin lähellä.
Konemiehillä on mukanaan pesien merkitsemis/suojausvälineet ja pesät merkitään aina , kun ne havaitaan. Lähes poikkeuksetta haudonta onnistuu näissä merkityissä pesissä . Merkitsemättömistä pesistä varsin suuri osa päätyy” metso- tai teerimunakkaana” pienpetojen suihin.
Suurin uhka lintujen pesinnän onnistumiselle on kylmä ja sateinen sää kuoriutumisvaiheessa. Hakkuista saattaa olla joissakin tapauksissa jopa hyötyä , kun haudonta onnistuu suojatussa pesässä.
Luontoa kunnioittaen. Hyvää Juhannusta kaikille!
…pahus , kun meinasi unohtua…
Tuleehan harvennukselta sitä energiaakin! Rapia puolet siitä rekkakuormasta päätyy prosessin päätteeksi energiaksi. Tavara kuitenkin kulkee samassa kuormassa ilman eri kompeita , eikä puukasatkaan kummittele teiden varsilla vuositolkulla.
Vai että kuusikot ”monoa”….? rahaa nissä ainakin kasvaa kiitettävästi. Ja onhan se rekkakuorma tavaraa tehtävissä firman olosuhteissa kuusikon päätehakkuulta jopa tunnissa . Energiasavotoilla (4000 rungon tiheyksistä) saattaa kuormallisen kaateluun mennä kolmekin päivää tiukallakin tempolla.
Se hirven kaataminen onnistuu nykyiselläänkin , kun metsänomistaja liittyy hirviseurueeseen. Jos omalta maalta ei löydykään kaadettavaa , on mahdollista poistaa hirvi päiviltä jossain muualla seurueen alueella. Omalla kohdallani asia on ainakin toiminut mainiosti yli hirvi / metsästysvuosi vauhtia.
