Nuo kaikki hiilensidonnat tietävät työttömyyttä metsäalalle ja maaseudun autioitumista.  Sitäkö halutaan???

Miten ne metsien puustomäärtä eroabvat, kun kirjoitin, että hakataan aukoksi sama määrä kuin jk-hakkuullakin hakattiin.  Aimoa ero oli, ettei jk-metsään kasvanut taimia, mutta aukossa kasvaisi hyvä taimikko.  Näin yksinkertainen totuus ei tunnu uppoavan.  Eihän sille mitään voi.

Kyllä aloitusvaiheen korkeampi puustopääoma on perusteltu, kun korjuu tehdään maltillisella poistumalla ja turvataan metsän tuotto ja jatkuvuus.

Tällaisen jk-harvennuksen näin viime syksynä Riihimäellä.  Tuotostakaan en ole varma,  Varmasti kuitenkin jatkuvuus puutui tuosta metsästä, sillä 8 vuoteen ei ollut syntynyt uusia taimia.  Jos sama puumäärä olisi hakattu aukoksi ja se istutettu, niin taimikko olisi 3-4 metrinen ja sisältäisi myuös koivuja mäntyjä.  Tietysti uudistamiskulut olisi katettu paremmilla myyntihinnoilla ja latvusmassan myynnillä.

ERttä silleen Jovain.

Johtuisiko tuo siitä, että kuusella on pintajuuret eikä se mänty tai koivu hae vettä jaivan rungon vierestä.

Hyvin onnistuu jatkuva kasvatus piirustustasolla.  Siinä mäntykin alkaa kasvaa suuremman männyn vieressä.  Ainakaan meidän metsissä ei sellaista ihmettä ole tapahtunut.

Kerran olivat harventaneet tasolle n 150 mäntyä/ha.  Oli saanut rauhasa taimettua.  Ehkä 10 % taimettui  kasvatuskelpoiseksi.  Loppu oli uudistettava.  Kokonaiskasvu jäi heikoksi, koska tuo ylipuumetsä kasvoi huonommin kuin täystiheä metsä.  Eikä ollut uutta taimikkoa kasvamassa.