Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Puusta päätyy HS:n mukaan n 60 % energiaksi. Siis lisähakkuilla vähennetään fossiilisten käyttöä, mikä tietysti alentaa hiilinielukin. Metsiä on tarkasteltava pitkäjänteisesti. Oleellista on miten hakkuut ja tehokas uudistaminen parantavat jatkossa metsänkasvatusta. Ruotsissa istutetaan vuodessa 450 miljoonaa puuntainta. Suomessa tästä vain kolmannes. Metsiemme kasvu taantuu ellemme tosissaan kiri uudistuksissa ja tehosta taimikoiden perustamista ja hoitoa.
Jovain yrittää puolustaa sitä mikä ei ole mahdollista. Nimittäin kaikki erilaiset harsinnat ja jatkuvat kasvatukset törmäävät lopulta siihen mikä on mahdotonta. Nimittäin tehokas luontainen uudistuminen siten, että lopputuloksena saataisiin kasvamaan havumetsä säädyllisessä ajassa ja siten, että systeemi todellakin toimii jatkuvasti.
Biologialle emme voi mitään.
En ota kantaa montako vuotta metso pesii aukossa, koska en tiedä. En varmalla ole väittänyt nähneeni metsoa aukossa soitimella. Sen sijaan olen nähnyt metson soitimella keskellä päivää kahden koppelon kanssa keskellä metsäautotietä, joka kulki harvahkon männikön läpi. Samaisella tiellä olen nähnyt myös metson soidinjälkiä hangella.
Viime keväältä on metson pesähavainto harvahkosta päätehakkuumänniköstä, johon olin nauhomassa leimikkoa. Niillä tienoilla on myös tiheää kuusikkoa, muttei se näemmä kiinnostanut tätä koppeloa.
Kolme metsonpesää olen löytänyt hakkuuaukosta istutustöiden yhteydessä. Eräs oli n 8 m tiestä. Näkyi tielle, kun koppelo hautoi.
Kerran pesä oli metsän puolella. Eräs rouvashenkilö meni pissalle ja koppelo läksi tapansa mukaan vasta jaloista. Kysyin, että ennätitkö laskea housut. En tiedä miten kävi.
Emme voi sanoa niille muille että ette te voi saavuttaa samaa elintasoa kuin me.
Emme tietenkään voi sanoa, mutta toimia niin. Siis ensiksi suuret hiilitullit. Siis kaikkea valmistamiseen käytettyä hiiltä rokotetaan rajusti. Pärjäämme paljon vähemmällä tuontitavaralla. Jos tulee viennillemme hankaluuksia, niin ne on kestettävä ja laskettava elintasoa.
Lomamatkailuun suuret hiilimaksut. Matkaillaan kotimassa
Mielestäni Kulmala kirjoitti noista päästöjen puolittamisista ja nielujen tuplaamisista. Fakta kuitenkin on, että päästöt lisääntyvät ja nielut supistuvat.
Juttelin yhden kaverin kanssa, joka on hyvin paljon tekemisissä mm intialaisten kanssa. Hänen mukaansa siellä vähän parempaan elintasoon päässeillä on pyrkimys hyödyntää tulotasoaan hankkimalla kaikkea mitä tilillä olevalla rahalla saa. Eikä heitä kiinnosta lainkaan ilmastoasiat. Ilmaston kannalta on täysin kestämätöntä, jos esimerkiksi Intiassa tulotaso nousisi.
Meidän puuhastelulla ei ole käytännön merkitystä.
Kiitos TTL!
Minä puolestani olen sitä mieltä, ettei hakkuille voi määritellä mitään tarkkaa rajaa. Tilanne riippuu siitä mikä on kunkin metsän tila ja niiden summasta tulee sitten oikea hakkuumäärä.
Meillä on yksinkertainen systeemi. Harvennukset kunkin kuvion tilanteen mukaan kuitenkin tietysti kooten suuremmiksi leimikoiksi. Uudistukset nyt 80 vuoden kiertoajalla, mikä sopii mäntyvaltaisiin metsiin. Uudistustahtia tarkistellaan 10-vuosittain.
Olen kirjoittanut, ettei metsä ole karkkipussi, josta voi ottaa mielensä mukaan vaan, että puilla on oma elämä, minkä mukaan on toimittava.
Tässä meikäläisen kommentti Syke-juttuun:
Hakkuilla on lisätty puun energiakäyttöä ja samalla vähennetty fossiilisia päästöjä. Puulla korvataan myös päästöjä aiheuttavia betonia ja terästä. ”Vihreä siirtymä” aiheuttaa metsäkatoa ja rakennusvaiheessa massiivisia päästöjä. Hakkuiden vähentäminen aiheuttaisi etenkin maaseudulla ja metsäteollisuuspaikkakunnilla massiivista työttömyyttä. Työttömäksi joutuvalle porukalle pitäisi rakentaa uudet asunnot ja paljon muutakin kaupunkeihin, mistä taas massiivisia päästöjä.
HS:n mukaan puusta päätyy energiaksi 59 %. Jos hakkuita vähennetään, niin sama määrä on hankittava fossiilisilla polttoaineilla. Kun otetaan huomioon edellä kuvaamani seurannaisvaikutukset, niin hakkuiden vähentäminen aiheuttaisi todellisuudessa suuremman päästölisäyksen kuin vähennyksellä saavutettaisiin. Lisäksi kansantulo vähenisi merkittävästi. Miten kävisi Suomen velkaantumiselle?
Selvää on, että ainoat mahdolliset keinot parantaa kasvihuonekaasutasetta on vähentää päästöjä. Näinhän ei kuitenkaan haluta toimia. Esimerkkinä Helsinkiin suunnitellut jalkapallohalli ja viihdekeskus. Kaikki rakentaminen lisää vuoren varmasti päästöjä. Päästöihin voidaan vaikuttaa esimerkiksi huonelämpötiloilla, maantienopeuksilla, kauppojen aukioloajoilla ym. Nämä ovat siinäkin mielessä erinomaisia, ettei niiden toteuttaminen aiheuta lisäpäästöjä.
On kyllä täysin, ettei mihinkään hiilineutraalisuuteen päästä. Niin suuret ovat Suomen päästöt. On myös itsestään selvää, etteivät Suomen metsät voi toimia esimerkiksi näiden ”stadilaisten” viihdekeskuksen tai jalkapallohallin tai minkään muunkaan päästöjen kompensoijana. Metsien funktio on tuottaa hyödyllisiä fossiilivapaita tuotteita. Turvata myös koko Suomen pysyminen asuttuna. Metsien mahdollisuuksia tulee parantaa tehostamalla niiden kasvua ja metsittämällä puuttomia alueita. Ei poistaa niitä metsätalouskäytöstä.
Mielenkiintoista olisi nähdä tuosta uudistamisjutusta aitoa dataa. Siis metsäyhtiöiden tilastoja. Niiltä löytyisi varmasti todellinen tieto. Luken juttu tuntuu selittelyltä.
Uudistamisjuttu on kyllä aika yksinkertainen, mutta siinä on kaksi lähestymistapavaihtoehtoa. Jos päätehakattava metsä kasvaa 4-5 m3/ha/v ja tilalle kasvatettava keskimäärin 6-7 m3/ha/v, niin hiilen sidonnan kannalta on tietysti viisasta uudistaa ja samoin arvokasvuprosentin. Jos haetaan euroja, niin sitten kannattaa kasvattaa pitempään, sillä kasvatettava puu on lähes kokonaan tukkia.
Ollaan hakattu aika tarkkaan tuon ohjeen mukaan. Viimeisten 5 vuoden aikana uudistushakkuita on tehty 18 % koko hakkuupinta-alasta. Tukkiprosentti on ollut 54. Valtakunnan tasolla se on luokkaa 48 %. Nimenomaan männiköitä on harvennettu vielä varttuneina ja näin vaarattomasti siirretty uudistamisvaihetta. Siis hiilensidonnan kannalta kyllä väärin, mutta tuottanut kyllä mukavasti euroja.
