Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Minä ymmärsin asian niin, että sellupuusta jäi teollisuudelle vain kuituosuus ja joku sivutuote kuten mäntyöljy. Kaikki muu meni energiaksi.
Tässä meikäläisen kommentti Hesariin:
Kannattaa muistaa, ettei puukauppa ole mitään kullanhuuhdontaa, jossa nopein saa hakata, vaan puun myyjä päättää koska ja kenelle myy ja millä ehdoin.
Sekin kannattaa huomata, etteivät hakkuut ole mitään 0-summapeliä. Harvennushakkuita tehdään ensisijaisesti siksi, että kasvavien puiden latvus säilyisi riittävän suurena, mikä takaa sen, että puu kasvaa koko loppuikänsä optimaalisella tavalla. Harventaminen aiheuttaa jääneisiin puihin kasvupyrähdyksen. Voi olla niin, että muutaman vuoden kuluttua harvennettu metsä kasvaa yhtä hyvin kuin viereinen harventamaton.
Lapissa on paljon sotien jälkeen uudistettuja metsiä, joiden harventaminen on niiden kannalta välttämätöntä. Siksi Kemin tehdas on epäilemättä tarpeen.Suomessa on tällä hetkellä täysin nurinkurinen tilanne. Turpeen poltto on tehty käytännössä mahdottomaksi. Kuten Anni Lassila edellisessä Kemin sellutehdasta koskevassa jutussaan julkisti niin 59 % puusta päätyy energiaksi. Tämä on tietysti energialaitosten kannata välttämätöntä. Muuten loppuisi lämpö ja sähkö. Kansantalouden kannalta tietysti täysin järjetöntä. Polttaa arvokasta raaka-ainetta vaikka samalla ojitetut turvesuot maatuessaan päästävät saman hiilen suoraan taivaalle. Äänestäjät tämän huomasivat, mikä näkyy Kepun vaalituloksessa. Sekin kannattaa huomata, että Saksassa poltetaan pitäjäkaupalla kivi- ja ruskohiiltä, mutta Suomessa siis erittäin arvokasta raaka-ainetta.
Siis touhu on sellaista, että lämpölaitokset polttavat energiatarpeeseensa entistä enemmän kuitupuuta, mikä nostaa kustannuksia ja lämpömaksuja. Sellutehtaat taas kuitupuutarpeeseensa tukkipuuta. Tuttu puunostaja laski, että erään sellutehtaan puukuormissa 9:ssä 10:stä oli tukkia mukana. Metsänomistajan kannalta tietysti hetkellisesti hyvä suhdanne, mutta jatkossa paljon riskejä. Parempi olisi tasainen meno.
Toivottavasti tuleva hallitus pistää pikaisesti Suomen energiahuoltoon jotain järkeä. Marinin hallitus onnistui kyllä totaalisesti sen sotkemaan.
Sinulla Perko on omalaatuinen verosuunnittelu. Uudiskuluista saa vähentää 100 % verotuksessa, kun ne tehdään. Siitä saatavasta tulosta maksetaan veroja vasta, kun puuta myydään. Yleensä tuotosta joutuu maksamaan veroa joka vuosi. Metsätaloudessa tuo verotuksen myöhentäminen on merkittävä etu.
Olen aina juputtanut, että viisainta olisi pyrkiä kasvattamaan mahdollisimman paljon puuta. Nyt on mukava katsella, kun se suuri kasvu tuottaa hyvillä myyntihinnoilla todella hyvin.
Ei taida kelvata edes ympäristö tai suojelualeeksi. Voisi tarjota uuden metsälain reservaattialueeksi, muistuttamaan pilalle harsittujen metsien kehityksestä.
Meillä kelpasi tuollainen kuvio Ely-keskukselle. Vaihdettiin juuri hyväpohjaiseen kuusivaltaiseen palstaan. Oli vähän outo tapaus. Oli tehty metsänkäyttöilmoitus aikaa sitten ja olisi hakattukin, mutta metsäpalovaroitus esti. Sitten soitti Ely-keskus, että pitäisi pistää alue suojeluun. Kysyttiin, että luovutteko suosiolla hakkuusta vai teemmekö valituskelpoisen päätöksen, että ei saa hakata. Tuumattiin, että sopu on parempi. Siirrettiin hakkuu toiseen kohtaan ja sanottiin, että saako jotain muuta tilalle. Saatiin. Valtio sai juuri tuollaista metsää. Valitettavasti meni siinä samalla vierestä kunnon tukkivaltainen kuviokin samaan suojeluun, jotta alueesta tuli sopivan muotoinen.
Tomperi tässä koordinaatit. 62 astetta 6,24435 ja 25 astetta 52,01502. Entisen tien vierestä alkaa.
En kyllä suosittele metsänkasvatusta käyttämällä leppää suojuspuuna. Saattaa olla hikinen urakka. N 50 vuotta sitten hakattiin lepikko nurin ja istutettiin koivut tilalle. Hyvin kasvoivat koivut, mutta vielä paremmin lepät. Monta kesälomaa raivasin sitä kuviota. Kun aikansa perkasin, niin kyllä minä sen lepikon voitin 10-0. Siinä häipyi kyllä muutama talvella hankittu kilo, joten kunnostaan huolehtivalle tehokasta puurtamista.
Toinen tapaus oli entiselle metsäniitylle noussut lepikko. Perkasin sen, mutta jätin osan puista suojuspuiksi ja istutin paikalle kuusia. Ei onnistunut. Kuuset eivät suostuneet kasvamaan.
Johonkin ovat pyytkin kadonneet vaikka tuon suojelualueen vierestä niitä ennen näki.
Metsänhoito on kyllä samanlaista kuin kaikki muukin toiminta. Kun tosissaan ja sääntöjen mukaan yrittää, niin saattaa onnistua. Jos yrittää temppulinjalla, niin aina menee pieleen.
Kertokaa mulle joku kohde joka on suurusluokaltaa muutaman hehtaarin kokoinen joka ei ole uudistunut sen takia ettei metsänuudistamistöitä ole tehty, haluaisin sen nähdä,
Minulla on ”muutaman hehtaarin” kokoinen esimerkki kohteesta, jota ei hakkuun jälkeen ole uudistettu. Kävi nimittäin n 1995 niin, että Valtio halusi suuren Natura-alueen, johon tuokin alue sitten sisältyi. Oltiin ennätetty hakata, muttei vielä tehty uudistamishommia. Alue päätyi siis suojeluun. Nyt nähdään lopputulos. Jos haluaa kasvattaa leppää, haapaa ja hieskoivua, mutta ei ole kiinnostunut havupuiden kasvattamisesta, niin tuolla menetelmällä aika todennäköisesti onnistuu.
Olen lähettänytkin joskus kuvia tuosta alueesta.
Meille kummallekin kävi tuossa Natura-hommassa hyvin. Me saatiin saman arvoinen vaihtomaa. Puolet oli kuivahkon kankaan männikköä ja puolet lehtomaisen kankaan n 25-vuotiasta kuusikkoa. Valtiolle luovutetulla alueella oli paikoin järeää kuusikkoa ja männikköä, metsälehmuslehto, 3 pientä lampea ja soita, joten metsätalouden harjoittaminen olisi ollut hankalampaa, mutta ensiluokkainen suojelukohde.
On paljon kehityskelpoista ja luontaisesti uudistuvaa. Niiden varaan peitteinen metsänhoito on ohjattava.
Meidän metsissä, joita on satoja hehtaareja, on tullut vastaan koivukohde, joka voidaan kasvattaa kaksivaiheisena. Ei yhden yhtäkään kuusikkokohdetta, joissa olisi jatkuvuutta. Olen lähettänyt niistä kuviakin. On siis täysin tyhmää hakata pienaukko ja odottaa, että se taimettuisi. Ei se taimetu. Jos on olemassa valmis taimikko, niin se kannattaa totta kai hyödyntää kuten tuossa edellä todettiin.
