Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Tukkipuukanto ei kelpaakaan, koska sen kaarnaan tintin nokka ei pysty.
Kemin sellutehdasta koskevassa Hesarin jutussa on kuva puusta saatavien tuotteiden jakaantumisesta. Energiaksi päätyi peräti 59 %, sahatavaraksi ja puulevyiksi 14 %, selluksi 10 %. kartongiksi 9 % ja paperiksi 8 %. Näistäkin sitten lopulta suuri osa päätyy energiaksi.
Tuosta jakaantumisesta näkee selvästi, ettei hakkuusäästöjä tekemällä voi parantaa kestävästi hiilinieluja. Hakkuusäästöstä 60 % 0n korvattava päästöä aiheuttavilla. Sama sitten myös hiilen varastointikorvausten kanssa. Hankittava energia muualta. Tietysti sitten hakkuusäästöjen negatiiviset kansantaloudelliset ja työllisyysvaikutukset ja tietysti myös negatiiviset vaikutukset metsien tulevaan kasvuun.
Ainoat keinot hiilitaseen parantamiseen ovat metsän lisäkasvu (mikä nykysysteemeillä on utopiaa) lisämetsittäminen ja energiansäästö (mikä sekin on jatkuvasti vaikeampaa, koska helpot kohteet on tehty ja lisärakentaminen lisää tarvetta)
Sukulaismies kasvattaa lihakarjaa. Hänellä on metsälaitumena 4 hehtaarin istutuskoivikko. Auttaako asiaa, mutta kyllä tulee äärettömän hyviä pihvejä. Kyllä kaikki tilalliset laidunsivat vielä sotien jälkeen lehmiään metsissä ainakin meillä päin. Joillakin se laidun saattoi olla aika kaukana kotoa.
Olivat tosiaan erityisen hyviä metsomaita.
Sekä Ilmastopaneeli että Luontopaneeli ovat yhden asian liikkeitä, joten niitä ei kokonaisuus kiinnosta.
Tuttu puunostaja oli kahvilla Äänekosken Hirvaskankaalla, jonka ohi menivät Äänekosken sellutehtaan puukuormat. Kertoi, että 10 lastista yksi oli pelkkää kuitupuuta ja 9 sisälsi tukkeja.
On siis haihattelua kuvitella, että metsien hiilinielua voisi kasvattaa supistamalla hakkuita.
Lyhyellä aikavälillä pystyy, pitkällä ei. Keskustelua aiheesta HS.fi:ssä.
Ei pysty lyhyellä aikavälilläkään. Vähän auttaa, jos energiaa ryhdytään todella säästämään jo ensi talvena, siis vaikkapa huonelämpötiloja laskemalla, alentamalla maantienopeuksia ym.
Jos ei aleta, niin fakta on että joudutaan lisäämään joko fossiilisen, turpeen tai metsäenergian käyttöä. Ei siinä lupaukset EU:lle merkitse mitään.
Metsäenergiasta suuri osa tulee uudistushakkuilta, josta se saadaan kerättyä tehokkaasti ja saadaan myös latvusmassaa, joka muuten jäisi metsään. Energiapuuhakkuita ei ole mahdollista järkevästi lisätä. Nytkin energiapuuhakkuut syövät selluteollisuuden raaka-ainetta, minkä tämä teollisuus korvaa polttamalla tukkia. Suomen energiakysymysten nykyinen tilanne todellista hölmöläisten peiton jatkamista.
Hesarin Kemin sellutehtaasta kertovassa jutussa on kuvio puun käytön jakautumisesta 2021. Energiaksi päätyi 59 %, selluksi, paperiksi ja kartongiksi yhteensä 27 % ja kokopuuksi (sahatavara ja vaneri) 14 %.
Tämä siis vuonna 2021. Tilanne muuttui, kun Venäjän tuonti loppui, muttei luultavasti kuitenkaan oleellisesti eri käyttömuotojen välillä. Sen sijaan tuli tarpeelliseksi korvata Venäjän tuonti. Jos siis halutaan pitää Suomi lämpimänä ja että sähköä riittää kylminäkin päivinä, on hakattava enemmän, poltettava turvetta tai fossiilisia enemmän tai laskettava huonelämpötiloja.
On siis haihattelua kuvitella, että metsien hiilinielua voisi kasvattaa supistamalla hakkuita. Realistista on, että hakkuita pitäisi mieluummin lisätä. Puun kasvun maksimihyödyntäminen on tietysti järkevää. Varmistaa, että metsät kasvavat jatkossakin ja auttaa velkaantumisen hoidossa.
