Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Siis metsämaan hiilensidonta on vähentynyt. Toisaalta energiasektorin, joka ei sisällä metsätalouden vaikutusta, hiilipäästöt ovat vähentyneet. Noista tilastoista ei selviä kuinka suuri osuus energiasektorin vähenemisestä johtuu metsäpuolen tuottaman energian lisääntymisestä.
Tässä kommentti tuohon Tynkkysen ja Kempin keskusteluun:
Tätä hiilinielukeskustelua seuratessa tulee mieleen kuvitteellinen tapaus, jossa rikollinen on tuomittu vankilaan, mutta poliisi nappaa kadulta täysin viattoman tyypin ja vie lusimaan sen rikollisen puolesta. Lukumäärä täsmää. Näin Oras Tynkkynen ja hengenheimolaiset suhtautuvat niin metsäomistajiin kuin koko laajaan metsäsektoriin. Joutavat nuo viattomat kärsiä kunhan vain meidän puoli ei joudu muuttamaan tapojaan.
Tänään Ylen ohjelmassa Petteri Taalas totesi, että painopiste pitäisi olla 90 %:sti päästöjen vähentämisessä. Siitä en ole huomannut käytävän vakavampaa keskustelua nykyisen vaalikampanjan aikana. Jos tosissaan haluttaisiin päästöjä vähemmäksi, niin tässä muutamia ehdotuksia: kauppojen aukioloaikojen lyhentäminen, sisälämpötilojen alentaminen, maantienopeuksien alentaminen, kaikenlaisten urheilulaitosten rakentamisen kielto, infrauudisrakentamisten ml tunnin junat jäädyttäminen jne.
Metsäsektori tarvitaan toisenlaisiin puuhiin. Se tuottaa tarpeellisten kuluttajatuotteiden lisäksi fossiilisia materiaaleja korvaavia tuotteita. Työllistää ja pitää asuttuna suurta osaa Suomea. Tuottaa kansantuloa. Tietysti myös hoitaa merkittävän osan hiilitavoitteistakin. Petteri Taalas totesi myös, ettei saavuteta mitään globaalia ilmastohyötyä, jos Suomessa ei hakata. Hakkuut siirtyisivät maihin, joissa metsänhoito olisi tehottomampaa. Siis hakkuusäästöt Suomessa olisivat todellista hölmöläisten peiton jatkamista.
Olisivat myös siinä mielessä, että hyvien käytäntöjen mukainen metsänkäsittely turvaa metsien kasvun lisääntymisen myös tulevaisuudessa. Hoidan erään yhteismetsän asioita. Tavoitteemme on lisätä entisestään metsänkasvua. Tässä toimenpiteinä ei ole hakkuiden supistaminen vaan oikea-aikaiset hakkuut ja metsien kasvun parantaminen jalostetulla siemenalkuperällä ja huolellisella taimikoiden hoidolla. Museoimalla metsämme saisimme kasvun hyytymisen ja lisääntyvät tuhot.
Minäkin jätän äänestämättä keskikohdan puolueita, mutta päinvastaisesta syystä, eli en halua köyhät kyykkyyn -porvarihallitusta.
Ei köyhiä tarvitse kyykyttää vaan saada heidät tekemään oikeita töitä. Valitettavasti ainoa tepsivä keino on poistaa tukia. Suomi elää velaksi ja velkaa ei makseta kuin tekemällä työtä. Kun ei tarvitse maksaa joutenolosta, niin silloin voi maksaa kunnon palkkaakin. Kun olin nuori rakennusinsinööri ja töissä insinööritoimistossa, niin meillä oli oli tapana tehdä jossain toisessa toimistossa iltatöitä. Ei sitä muuten olisi perhettä elättänyt, autoa ja asuntoa hankkinut. Ei tietysti kaikilla ollut silloin eikä nytkään mahdollisuutta kahteen työhön, mutta ei Suomi olisi vaurastunut muuten kuin sillä, että monet tekivät pitkää päivää
Kertaus on opintojen äiti. Sama tarina uudelleen Hesarissa toisen otsikon alla
Keskustelua käydään vain hiilestä tai sen korvaamisesta. Ei puhuta siitä kuinka suuri vaikutus ilmastoon on metsäkadolla.
Akatemiaprofessori Markku Kulmala on kansainvälisesti tunnettu tutkija, joka on selvittänyt, että yhteyttämisprosessissa syntyy aerosoleja, jotka toimivat pilvipisaroiden ytiminä. Siis ilman vesihöyry tiivistyy niihin. Pilvet heijastavat auringon lämpöä avaruuteen ja myös satavat ja sadevesi sitten taas höyrystyy. Fysiikasta tiedämme, että veden höyrystymislämpö on suuri. Siis sadeveden höyrystyminen taivaalle viilentää maata tai vettä. Vastaavasti vesihöyryn tiivistyminen ilmakehässä vedeksi lämmittää sitä. Kysymys kuuluukin, että häipyykö tämä olomuodon muutoksesta syntyvä energia avaruuteen. Jos näin käy, niin eräs osaratkaisu ilmasto-ongelmaan on metsitys ja metsien kasvatus niin, että ne yhteyttävät mahdollisimman tehokkaasti. Silloin sadanta lisääntyy ja sadeveden kierto kuljettaa auringon lämpöä avaruuteen.
Jatkuvasti olemme nähneet kuvia Kalifornian, Espanjan, Kreikan ja monen muun maan valtoimenaan roihuavista metsäpaloista ja toisaalta hirmuhelteistä. Kun sieltä on metsät paljolti hävitetty ja metsäpalot hävittävät joka vuosi lisää, niin uuden metsän kasvu, joka tarvitaan aerosolien syntymiseen on vähäistä. Tästä seuraa vähäinen sadanta ja kuumuutta lisäävä sekä metsien määrää vähentävä kierre.
Jos Etelä-Euroopan kuivilta seuduilta tuleva kuuma ja kuiva ilma jää pitemmäksi aikaa vaikuttamaan Suomeen, niin meidän puut säästävät vettä ja lopettavat yhteyttämisen, kasvu loppuu, ilma kuivuu ja kuumenee.
Pelkästään hiilen sidontaan tai korvaamiseen kehitellään monenlaisia kalliita tekniikoita, jotka saattavat aikanaan olla toki hyödyllisiä. Uhrataan samalla valtavia määriä luontoa ja luonnonvaroja. Tässä on isot rahat kyseessä eikä systeemiä helpolla muuteta. Jospa palattaisiinkin asian ytimeen ja pakotettaisiin monet metsiään hävittäneet metsitysdtalkoisiin.
Toisaalta tumma havumetsä imee itseensä talvella enemmän lämpösäteilyä, mutta senkin vaikutuksen voinee laskea.
Talvella päivät ovat lyhyitä ja aurinko matalalla. Havumetsissä voivat kaikki oksat pohjoisessa olla auringon valoa heijastavan tykyn alla. Ei taida paljoa vaikuttaa aurinko talvella.
Ja tässä uutta näkökantaani Hesarissa :
Kuinka suuri vaikutus ilmastoon on metsäkadolla? Akatemiaprofessori Markku Kulmala on kansainvälisesti tunnettu tutkija, joka on selvittänyt, että yhteyttämisprosessissa syntyy aerosoleja, jotka toimivat pilvipisaroiden ytiminä. Siis ilman vesihöyry tiivistyy niihin. Tietysti ne pilvet sitten joskus satavat ja sadevesi sitten taas höyrystyy. Fysiikasta tiedämme, että veden höyrystymislämpö on suuri. Siis sadeveden höyrystyminen taivaalle viilentää maata tai vettä. Vastaavasti vesihöyryn tiivistyminen ilmakehässä vedeksi lämmittää sitä. Kysymys kuuluukin, että häipyykö tämä olomuodon muutoksesta syntyvä energia avaruuteen. Jos näin käy, niin ratkaisu ilmasto-ongelmaan on metsitys ja metsien kasvatus niin, että ne yhteyttävät mahdollisimman tehokkaasti. Silloin sadanta lisääntyy ja sadeveden kierto kuljettaa auringon lämpöä avaruuteen.
Jatkuvasti olemme nähneet kuvia Kalifornian, Espanjan, Kreikan ja monen muun maan valtoimenaan roihuavista metsäpaloista ja toisaalta hirmuhelteistä. Kun sieltä on metsät paljolti hävitetty ja metsäpalot hävittävät joka vuosi lisää, niin uuden metsän kasvu, joka tarvitaan aerosolien syntymiseen on vähäistä. Tästä seuraa vähäinen sadanta ja kuumuutta lisäävä sekä metsien määrää vähentävä kierre. Onko asia oikeasti näin, en tietenkään tiedä, mutta kyllä tämä on yhtä hyvä selitys kuin moni muukin.
Mielenkiintoista olisi tietää Keski-Euroopan pahimpien kirjanpainajatuhoseutujen sadannan ja lämpötilan muutokset. Ikääntyneet metsät tuottavat vähän pilviä muodostavia aerosoleja. Jos Etelä-Euroopan kuivilta seuduilta tuleva kuuma ja kuiva ilma jää pitemmäksi aikaa vaikuttamaan, niin puut säästävät vettä ja lopettavat yhteyttämisen. Ilma kuivuu entisestään, mikä sitten edelleen kuivattaa niitä tuhoherkkiä kuusia. Katastrofi on valmis. Kirjanpainajatuhomme johtuvatkin Etelä- ja Keski-Euroopan metsäkadosta. Ei ilman hiilidioksidista.
