Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Mitä mieltä olette, kun Kotiliesi julkaisi hakkuuaukkoja vastustavan Anni Kytömäen ”tiedot”:
”Hakkuuaukoissa kasvaa kuusta”
”Avohakkuut aloitettiin 1950-luvulle” (P V. Hasnnikaisen Metsänhoitio-oppi tunsi ne ainakin v 1903)
Metsälakia tulkitaan systemaattisesti väärin. Ssn 10 1§:ssä sanotaan:
Monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia kohteita, jotka erottuvat ympäröivästä metsäluonnosta selvästi. Näiden kohteiden ominaispiirteitä ovat:
1)lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä enintään 0,5 hehtaarin suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt, joiden ominaispiirteitä ovat veden läheisyydestä ja puu- ja pensaskerroksesta johtuvat erityiset kasvuolosuhteet ja pienilmasto;
Kukaan ei tietysti yutki onko noita erityisiä kasvuolosuhteita ja pienilmastoa vai ei. Kaavamaisesti jätetään lähteen ympäristö hakkaamatta, koska pelätään, jotain tarkastajaa. Yhteismetsän malla kävi niin, että tasarakenteisessa päätehakkuukuuskossa oli lähde. Metsäyhtiö jätti tietysti sen ympäristön hakkaamatta. Tuloksena, että osa kuusista kaatui, osa kuoli pystyyn. Fiksumpi ratkaisu olisi ollut esimerkiksi sellainen, että kaadetaan kaikki kuuset ja istutetaan vaikkapa muutana tervaleppä sen lähteen ympärille. Silloin olisi saavutettu neljä tavoitetta. Lähde olisi säilynyt kunnollisena. Tienoolle olisisi syntynyt selvä monimuotoisuuskohde . Ei olisi tuhlattu arvokasta puutavaraa eikä saatu maisemahaittaa.
Koahon ”tiede” näyttää kyllä aika kummalliselta. Muutama vuosi sittenhän Jyväskylän Yliopisto harjoitti tiedeyhteistyötä Leningradin yliopiston kanssa. Jyväskylän Yliopisto päätyi tulokseen, että kuusikon ensiharvennusikä on 60 vuotta. Olisi soittanut minulle, niin olisin voinut näyttää 25 km Jyväskylästä useamman kuvion, joka on ensiharvennettu 30-vuotiaana. Kotiaho ei tee tiedettä vaan yrittää peittää ideologiansa tieteen kaapuun.
Päättynyt kesä oli ilmeisen otollinen kirjanpainajille pitkän hellejakson ansiosta. Jos ensi kesä on samanlainen, niin ongelma on tosi paha.
Huomattiin elokuussa tuhoenteitä ikääntyneessä 2,6 ha:n kuusikossa. Päätettiin tehdä varma ratkaisu. Puut (924 m3) läksivät syyskuussa sahalle. Saatiin onneksi vielä kunnon hintakin.
Tarkistin muutaman kuvion tilanteen. Istutuskoivikon lukumääräksi/ha antoi 1000 kpl vaikka on ainakin 1500 kpl ja paksuudeksi metsään,fi antoi 3 cm vaikka taitaa olla n 19 cm. Samoim istutuskuusikon antoi aivan liian pienikokoiseksi. Eihän näillä ole merkitystä, mutta osoittaa systeemin virheellisyyttä.
Ensijarvennuskuusikon kokonaispuumärä oli luultavasti aika oikea, mutta lehtipuuosuus oli liian suuri.
Päätehakkuumännikön ja -luusikonmtilavuudet oivat likimain oikeat. Kuivahhkon kankaan männikölle ennusti liian suurta kasvuanjatuoreenkankaan kuusikolle taas liian pientä. –
Päivityksiä puuttui. Pitäisi tietää, koska viimeksi päivitetty.
Paras suunnitelma olisi sellainen, jossa maastomittauksilla tarkistetaan ja tarvittaessa korjataan Metsääm.fi-tietoja
Tarvitaanko meidän sellua ja kannattako sitä jatkossa täällä tuottaa?
Ainakaan vuelä ei ole onnistuttu ryittamaan pitkäkuituista eucasellua. Siksi tarvitaan pitkäkuituista havusellua lujittamaan massaan ecasellun avuksi.
SAvonndellu tuottaa koivukudusta alltopajvien taivekartinkia. Ihmettelin Harvestian ostajalle, että Yhtiön kannattaa kerätä pienistä erist ja kaukaa koivuluitua. Kaveri vastasi, että heidän tuote on niin lujaa, että siitäsaadaan asiallinen hinta.
Ei kai kukaan kasvatata erikseen kuitupuuta. Sitä vaan syntyy laatutukin kasvatusprosessissa. Mitä sille muuta tehtäisiin kuin ,mytäisiin hyvään hintaan sellun raakaaineeksi?
Tämä on paras selittäjä luonnon ilmiöille:
Kaaosteoria on matematiikkaa ja fysiikkaa yhdistävä tutkimusala, joka käsittelee tiettyjen ei-lineaaristen dynaamisten järjestelmien käyttäytymistä, jotka ilmenevät kaoottisina ja ovat äärimmäisen herkkiä pienillekin muutoksille alkuolosuhteissa (perhosvaikutus). Esimerkkejä sellaisista järjestelmistä tavataan ilmakehän dynamiikasta, aurinkokunnasta, laattatektoniikassa, pyörteisissä nesteissä, taloudessa, populaation kasvussa ja lääketieteessä.
Kaaosteorian mukaan todellisuus tulee ymmärtää dynaamiseksi, monimuotoiseksi ja ennustamattomaksi. Systeemin kaoottisuudelle on ominaista, että systeemin lopputulosta ei voida ennustaa systeemin alkutilasta. Olennaista kaaoksessa on säännöllisyyden puuttuminen siinä mielessä kuin se ilmenee klassisessa luonnontieteessä: jaksoittaisina liikeratoina ja alkuehdoista riittävällä tarkkuudella ennustettavina lopputuloksina. [1]
