Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Otin vaihteeksi Annelin kommenttiin kantaa Hesarissa:
Metsänomistajien asia ei ole hoitaa Suomen koko päästöjä. Metsänomistajien velvollisuus on kasvattaa metsiään niin, että ne kasvavat mahdollisimman hyvin ja tuottavat ihmiskunnan tarvitsemia materiaaleja. Kun siinä sivussa hoidetaan vähän hiilitasettakin, niin hyvä niin.
Tietysti koko metsien hiilinielukeskustelu on hyvin kummallista. Eiväthän ne globaalit nielut muuttuneet mihinkään suuntaan, kun Suomessa lisättiin hakkuita ja Venäjällä vähennettiin. Tai vaikka Suomessa lopetettaisiin kaikki hakkuut, niin sama puumäärä hakattaisiin jossain muussa maassa.
Oleellista on vain fossiilisten päästöjen vähentäminen ja se, että kasvatamme ja käytämme metsiämme mahdollisimman tehokkaasti. Näin keräämme ilmasta hiiltä hyötykäyttöön ja korvaamme näin fossiilisia päästöjä. Emme hävitä metsiämme tuulipuistojen, johtoalueiden, tunnin junien, hallien ym vuoksi.
Sen ymmärrän, että kansainvälisiä laskentaperusteita pitää noudattaa, muttei pidä ryhtyä mihinkään hölmöläisten peitonjatkamistalkoisiin. Kasvatamme ja myymme edelleen metsiämme parhaiten periaatteiden mukaan. Katsomme mihin tämä riittää. Jos ei riitä, sitten sitten suomalaiset saavat muuttaa käyttäytymistään, jos hiilitasetta halutaan parantaa. Säästökohteita kyllä löytyy.
vähentää metsänomistajan nettokantorahatuloja ja alentaa metsätalouden kansantaloudellista ylijäämää.
En ihan ymmärrä. Enkä usko. Metsänkasvatuksen välittömät kulut ovat enintään luokkaa 10 % hakkuutulosta. Hakkuutulo on taas 10 % metsäteollisuuden tuotantoarvosta. Siis 100-kertainen tuotto alentaa metsätalouden kansantaloudellista ylijäämää. Tämän todistamiseen tarvitaan epäilemättä professori. Insinöörilogiikka ei pysty.
Olen miettinyt, mitä vaikuttaisi, jos mäntytaimikkoon tehtäisiin tyyppilannoitus. Maistuisivatko männyt huonommin, kun nyt nimenomaan ne huonoimmat maistuvat. Meidän metsissä ei kyllä kannata tutkia, kun tuhot ovat niin vähäiset. Pitäisi olla seutu, jossa mäntytaimikoita on vähän ja metsät ovat kuusikoita.
Olen tästä kirjoittanut ennenkin. Talvella 2019 kiertelin metsissä tutkimassa lumituhoja. Hirviä oli ja on meillä runsaasti mänty- tai sekataimikoita. Männyt saivat olla rauhassa. Kuvaavaa on, että tietä kulkenut hirvi näykkäsi yhden koivunvesan, muttei poikennut tieltä viereiseen mäntytaimikkoon, jossa ei ollut koivunvesoja. Ei niitä ollut perattu, mutta ehkä hirvet oli syöneet ne pieninä. Hirvet hakivat ruokansa varttuneiden tai päätehakkuumetsien vähäisestä tarjonnasta.
Mietin, että olisiko lämmin kesä 2018 tehnyt männyt tavallista huonommin maistuviksi. Lehtipuuravinto oli vähäistä, mutta näytti riittävän.
Ei sentään uutta tietoa, että hirvet söisivät mustikan varpuja. Taitaa aika moni hirvenmetsästäjä nähnyt jälkiä huurteisessa mustikanvarvikossa. Tai avannut syksyllä hirven vatsalaukun.
Samaa mieltä, että yleensä ensiksi syödään lehtipuu. Aikainen varhaisperkaus on avainasemassa kuten suorittava kirjoitti. Joskus meillä hirvet huolehtivat siitä ihan oma-aloitteisesti. Lehtipuun taimia syntyy 3- tai 4-kehitysluokan männiköihin jonkun verran ja näyttää maistuvan hyvin hirville ja pitävän hirvet poissa mäntytaimikoista.
Mutta on sitten sitten tapauksia, että toisen kuusentaimikon sekaan kasvaneet männyt syödään ja toisen samanlaisen ei. Maassa täytyy olla jotain tai puuttua jotain, minkä seurauksena samanlaisista kuvioista on eroja hirvien syönnissä.
Kuuntelin aamulla Niinistön mielipiteitä. Selvästi kuului huoli globaalista kehityksestä. Täällä kylmässä pohjoisessa kannattaa ottaa varoitukset vakavasti ja miettiä etukäteen, miten pystytään toimimaan, jos tuontienergia loppuu.
Siispä metsiä pitää kasvattaa tehokkaasti ja turvetta käyttää, riippuvuus tuontienergiasta vähenee. Pärjäämme muuttuu maailma mihin tahansa suuntaan.
Soininvaara on tyypillinen stadilainen poliitikko, joka ei näe Kehä III:sta eikä seuraavia vaaleja pitemmälle.
Ojasen taulukosta luulen ymmärtäväni sen, että ojittamaton avo/seka on 102 gr/m2/v CO2-nielu ja vastaavasti metsäojitettu rehevä oj/mu on 95 gr/m2/v lähde. Siis ojittamisen vaikutus +2 tonnia/ha/v ja 3 m3:n lisämetsänkasvun -6 tonnia/ha/v. Siis ojitus lisäisi nielua 4 tonnia/ha/v. Tätä minä kyselin.
