Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Mikä on tuottavin tapa hoitaa metsää kestävästi? Uusi menetelmä ratkoo vauhdilla ongelman, jota aiemmin pidettiin mahdottomana | Aalto-yliopisto (sttinfo.fi)
Luonnontuhoilla meidän metsätaloudessa ei ainakaan tähän saakka olen ollut merkitystä. Niillä miten uusi metsä lähtee kasvamaan ja kasvaa on ratkaiseva merkitys. En ymmärrä miten se keinoäly saisi uuden hyvän taimikon syntymään metsään, kun se ei sinne ole tähän mennessä syntynyt. Tai saisi luontaisesti syntyneet puut kasvamaan vähintään yhtä hyvin kuin jalostetuista siemenistä kasvatettavat.
Jos Aalto-yliopistossa nuo kysymykset on ratkaistu, niin kyseessä on Nobelin-palkinnon arvoinen suoritus. Jos ei, niin sitten täydellinen huijaus.
Timppa, oletko liikkunut iso alaisissa puhtaissa männiköissä joiden ikä on 30 40 vuotta alle 50, joista kaikki lehtipuut on poistettu kaikki metsänhoitotyöt tehty ajallaan perusteellisesti eikä maalajikaan paljon vaihtele?
Olenhan liikkunut paljon. Ei niissä kuivahkon tai kuivan kankaan metsissä paljon lehtipuuta näy. Ei näy muuten luonnontilaisessa 100-vuotiassa kuivahkon kankaan metsäpalon jälkeen syntyneessä männikössäkään. Viimeisetkin koivut ovat kuolleet ja lahoavat pitkällään.
Kasvatusmänniköt eivät ole kuitenkaan aivan hiljaisia. Niissä menestyy mustikka ja keväisin pörräävät kimalaiset. Kesällä taas monet selkärankaiset linnuista karhuihin käy syömässä mustikoita. Myöhemmin hirvet mustikanvarpuja. Luonnontilaisessa vanhassa männikössä ei ole juuri mitään hyödynnettävää. Palokärki voi hakata lahopuuta ja sienet ja toukat hyötyä kaatuneista puista.
Tuosta Ojasen jutusta luulen oppineeni, että ojittamaton suo sitoo hiilidioksidia n tonnin hehtaarille vuodessa. Ojitettu suo (ojikko tai muuttuma) päästää saman verran. Jos ojitetun suon puusto kasvaa vaikkapa 3 m/ha/v enemmän ja siis sitoo hiilidioksidia 6 tonnia/ha/v enemmän, saadaan saldoksi, että ojitettu metsää kasvava suo sitoo hiilidioksidia vuodessa hehtaarille 4 tonnia enemmän kuin luonnontilainen suo. Menikö oikein?
Edellä Salosen Sallan jutussa oli mielestäni oleellista takaisin kytkentä. Siis, että meriveden lämpeneminen lisää sadantaa, mikä saattaa johtaa siihen, että lunta alkaakin kerääntyä enemmän jäätiköille, jotka eivät ennätä sulaa kesän aikana. Jäätiköt heijastavat lämpöä, mikä sitten viilentää ilmakehää.
Pidän vähän hurskasteluna, kun me täällä arvostelemme sademetsien muuttamista öljypalmuviljelyksiksi tai raivaamisen ruuantuotantoon. Samanlaistahan meilläkin tehdään puuntuotannon tehoviljelyssä. Kummassakin tapauksessa omia elinehtoja pyritään parantamaan luonnon kustannuksella,
Ihmettelen. Totta ihmeessä pyritään hyödyntämään luontoa. Millähän ollaan täällä muuten tultu toimeen? Avaruusoliotko ovat ruokkineet?
Entiset sukupolvet ovat tehokäyttäneet metsiämme ja sillä tavoin parantaneet suomalaisten elinmahdollisuuksia. Onko väärin? Onko väärin lisätä metsiemme puustoa lähemmäs luonnontilaa?
Minusta on kyllä aika lailla eri asia kasvattaa metsissämme niihin luontaisesti kuuluvia puita kuin yrittää kasvattaa täällä palmuja. Harmittaako sinua RR se, että kuitupuun hinta on noussut ja kaikki laskelmat menneet uusiksi?
Jos minä tekisin ilmasto-ohjelman, niin siinä olisi normaalien toimenpiteiden lisäksi:
1. Energiansäästö: sisälämpötilojen alennus, maantieliikenteen kattonopeuksien laskeminen ja kauppojen aukioloaikojen rajoittaminen(tämähän säästää myös kauppojen kustannuksia)
2. Turpeen polton tehostaminen. (kauppatase paranisi, osa turvesoista ennallistuisi metsiksi siis metsäkato pienenisi)
3. Lopetetaan kaikki runkopuun energiakäytön suorat ja välilliset tuet. (Kuitupuu ei päätyisi niin herkästi polttoon eikä tukkipuu sellutehtaille.
Ainoa mahdollisuus on käyttää turvetta niin paljon kuin mahdollista. Muuten menee kuitua polttoon ja tukkia kuiduksi. En usko, että lämmityssysteemit kovin pian muuttuisivat. Kuitenkin koko ajan rakennetaan lisää, joten vaikka jotain tehostettaisiin, niin energian tarve kasvaa. Ainoa tehokas konsti on pudottaa lämpötiloja ja rajoittaa kauppojen aukioloaikoja. On sitä paitsi siinä mielessä hyvä, ettei vaadi investointeja.
. Startti on erityisen tärkeä kuin F1 kisassa, ja parasta on raveissa tasoitus kuin muinoisen pojan etumatka.
Kerrankin olen Perkon kanssa samaa mieltä, että startti on metsänkasvatuksen tärkein vaihe. Sen verran olen nähnyt metsiä, että jatkuvassa kasvatuksessa ”moottori” sammuu hei lähdössä ja kone työnnetään varikolle huoltoon. Meidän metsissä uusi metsä aloittaa kovan kilpailun, josta parhaat selviytyvät jatkoon.
Talousmetsän kasvun laskeminen saastuttajan kompensaatioksi on tietysti väärin. Sama puumäärä, hakataan jossain muualla, joten kompensaatiovaikutusta ei ole. ”Pössyttelijä” vaan jatkaa huonotapaista elämäänsä. Aivan kuten Lutherin aikaiset elostelevat saksalaiset porvarit, jotka ostivat aneita.
Lainsäädännöllä on estettävä moinen vilunki.
Jatkuvaa kasvatusta markkinoivat ovat valittaneet siitä, että siinä kasvatetaan ”halpaa” kuitupuuta. Ei ole kuitupuu enää halpaa. Tukinkin hintaa pitää korkealla, että siitä on puolet kuitua tai energiajätettä.
Olen aina irvaillut eräille kannattavuuslaskelmien tekijöille. Ei tietysti olisi tarvittu Ukrainan sotaa, mutta joku muukin kriisi olisi jossain vaiheessa ajanut saman asian.
Kuten olen aina kirjoittanut, niin tavoitteena tulee olla mahdollisimman hyvä metsänkasvu.
