Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Ollaan uudistettu 100-vuotiaita kuusikkoja, jotka ovat tosiaan hyvin lajiköyhiä. Ei se tilanne muuttuisi juurikaan paremmaksi seuraavien 50 vuoden aikana ellei kirjanpainajia olisi. Minulla on esimerkkejä syöksyvirtauksen ikääntyneeseen kuusikkoon tekemistä aukoista. Muutama kitulias kuusentaimi ei muuta.
Nyt noille vanhoille kuusikoille tulee käymään niin, että tyvilaho lisääntyy. Myrsky kaataa muutaman tyvilahon. Sitten niistä muodostuu kirjanpainajien lastenkoti. Pian on koko metsä yhtä luurankokuusikkoa. Onko tämä hyvä juttu saa kukin itse arvella. Verrokkina on, että, kaadatan sen kuusikon ja alue mätästetään.
Mahtaako tuo Nostokoukun Metso-sekametsä, uudistua? Minä ole poiminut mustikkani mäntykankaille tehdyistä aukoista tai aivan aukon vierestä En kauempana olevasta vanhasta sekametsästä, jossa on varpuja, muttei marjoja. Aika vähäpuinen on sellainen ikääntynyt metsä, josta saa kunnolla mustikoita.
Eri tutkimuksissa on päädytty siihen, että luonnontilaisissa metsissä on keskimäärin 60–65 prosenttia enemmän lajeja kuin vanhaksi kasvaneessa talousmetsässä.
On sitten tosi vähän. Aukossa tai nuoressa talousmetsässä on moninkertainen määrä. Ikääntyneessä kuusikossa on lahottajasieni, palokärki, klrjanpainaja. muurahaisia ja sammalta. Ehkä orava tai joku lintu, mutta niitä, on muissakin metsissä.
Metsämme ovat sopeutuneet elämään monenlaisissa oloissa. Eivät ne tiedä tuleeko huomenna myrsky tai metsäpalo. Eivät sitäkään millaiset säät jonain vuonna ovat. Ainoa varma minkä ne tietävät on päivän pituus. Jos se muuttuu nykyisestä, niin tulee vaikeuksia. En myöskään usko, että eliöt olisivat niin erikoistuneita asuinpaikkansa suhteen kuin nykyään tunnutaan uskovan. Löytyihän hakkuuaukoista jotain harvinaisia sieniä tai kääpiäkin. Oleellista eliöille on mielestäni kohtuullinen ”kortteeri” ja vähän vihollisia.
Mikä on muuten peitteisyyden määritelmä. Riittääkö 5-vuotias hyvä taimikko?
Tähän päästään lisäämällä peitteisyyttä, kytkeytyneisyyttä, lahopuuta jne. –
Minusta peitteisyyttä on tarpeeksi. Kykeytyneisyyttä haitannevat järvet, avosuot, liikenneväylät ja asutus. Kesti mm tosi monta vuotta ennen kuin hirvikärpänen pääsi kiertämään Päijänteen länsipuolelle. Kyllä nykymetsissä kaikki eliöt pääsevät mihin haluavat ilman noita esteitä.
Lahopuuta saamme liikaakin ilman erillistä lisäämistä.
Luke tutkii tänä vuonna syytä vasojen pieneen määrään. Mitä arvelette syyksi?
Karhut, sudet ja ahmat. Viime vuonna nähtiin riistakamerassa ahma. Viime vuonna vasoja oli selvästi vähemmän ja vasattomia lehmiä enemmän kuin edellisinä vuosina. Vuonna 2021 ammuttiin yksi vasa aikuisen luvalla. Vuonna 2022 jäi 3 vasaa ampumatta.
Tässä ehkä viimeinen kommentti:
Olen aika paljon ottanut kantaa. Jos vielä toistaisi.
Yksikään metsäyhtiö ei tietoisesti riko metsälakia tai sertifikaattia. Ne eivät nimittäin hyödy siitä mitään. Metsänomistaja on se, joka hyötyisi liiasta hakkuusta. Ei yhtiöiden henkilökunta ole niin tyhmää, että hankkisi itselleen vaikeuksia toiminnasta, joka hyödyttäisi vain puunmyyjää ja aiheuttaisi heille paljon ylimääräistä vaivaa. Sen sijaan hakkuita tehdään usein varman päälle. Joku kohde tulkitaan laki- tai sertifiointikohteeksi vaikkei tosiasiassa ole. Tällaisia kohteita on taatusti moninkertainen määrä siihen verrattuna, mitä mahdollisia aitoja rikkeitä sattuu.
Tuosta puronvarsihakkuusta vielä. Yritin katsella kuvasta puronvartta siinä mielessä, että näkyykö kantoja. Ei niitä yleensä näyttänyt olevan puron lähellä. Minä ottaisin metrinmitan ja kävisin mittaamassa. Epäilen, ettei montaa kuusta löydy siltä alle 5 metrin etäisyydeltä purosta, jonka sertifikaatti vaatii. Jos joku yksittäinen kuusi olisi ollut, niin se olisi joka tapauksessa ollut syytä kaataa, koska se olisi joka tapauksessa kaatunut mahdollisesti puroon. Pensaita ei ollut, joten kuvassa ei ollut Metsälain 10 §:n kohde.Kauniisti sanottuna tämä MOT:n ohjelma oli paljon melua tyhjästä
Yritin katsella kuvasta puronvartta siinä mielessä, että näkyykö kantoja. Ei niitä yleensä näyttänyt olevan puron lähellä. Minä ottaisin metrinmitan ja kävisin mittaamassa. Epäilen, ettei montaa kuusta löydy siltä alle 5 metrin etäisyydeltä purosta Pensaita ei ollut, joten kuvassa ei ollut Metsälain 10 §:n kohde. Jos joku yksittäinen kuusi olisi ollut, niin se olisi joka tapauksessa ollut syytä kaataa, koska se olisi joka tapauksessa kaatunut mahdollisesti puroon.
Onpa iso ero ollut Ruotsin ja Suomen sahatavaraviennissä. Ruotsin vienti oli viime vuonna 13,75 miljoonaa kuutiota, nousua 9%. Suomen vastaavat luvut 8,48 miljoonaa kuutiota, laskua 2%.
Onkohan tilastossa liimapuu? Sitähän viedään melkoisesti. Entä pylväät? Vaneri? Sitten kotimaan kauppa. Harjoitetaanko meillä enemmän puuta käyttävää pientalotuotantoa. Sama juttu onko mukana esim Honkarakenteen hirsitalot ja ruotsalaiset vastaavat. Pitäisi olla tiedot koko paletista ennen kuin voi ottaa kantaa.
