Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Tässä meikäläisen toistaiseksi viimeinen kommentti juttuun:
En kyllä jutun kuvan perusteella näe mitään sellaista, jota ei tavallisesta metsästä löytyisi. Sen sijaan minun on helppo ihan omakohtaisten havaintojen perusteella hahmottaa, mitä tuolle korvelle todennäköisesti tapahtuisi, ellei sitä olisi hakattu. Ensimmäisessä vaiheessa osaan puista iskee lahottajasieni, joka heikentää puiden tyvet. Sitten seuraavaksi myrsky kaataa ne tyvilahot kuuset. Näistä muodostuu kirjanpainajahyönteisen pesäpaikkoja. Lisääntynyt hyönteismäärä alkaa tuhota terveitäkin kuusia. Koko metsä on muuttunut luurankometsäksi, josta tuho leviää ympäristönkin metsiin. Hakkaaja teki siis todellisuudessa luontoa säästävän teon.
Tässä lisää kommentteja sinne Ylelle:
Nykyinen sertifikaatti määrää korvista näin:
”Kriteerin tarkoittamiin elinympäristöihin sisältyvät ojittamattomat62) korvet,jotka eivät lukeudu metsälain 10 §:ssä erityisen tärkeisiin elinympäristöihin, ja
jotka ovat puustoltaan luonnontilaisen kaltaisia, eri-ikäisrakenteisia tai joissa
kuollutta puustoa on vähintään 20 m3
/ha. Alle puolen hehtaarin kohteella
kuollutta puusto tulee olla vähintään 10 m3
. Korpien tärkein säilytettävä
ominaispiirre on vanha puusto, lahopuusto ja pohjaveden pinnan korkea taso,
jota ylläpidetään jättämällä kohteet ojittamatta. Korpien puustoa voidaan
käsitellä kasvatushakkuin sekä yksittäisiä puita poistamalla niin, että
tärkeimmät ominaispiirteet säilytetään.”Ei myöskään TV-ohjelma tuonut varmuutta, että korpi olisi ollut sertifiointikohde. Panu Halme ei taida olla kovin luotettava todistaja. En huomannut kuvan metsässä erityisempää eri-ikäisrakennetta kuin tavallisessa metsässä. Kantojakin näytti olevan, joten kyse ei ole mistään luonnontilaisesta metsästä. Lahopuitakin pitäisi olla enemmän kuin kuvassa näkyy.
Oliko hakatulla alueella toinen tilanne sitä ei voi tietenkään tietää, mutta tämä ei vakuuttanut.Vähän samanlainen tapaus sattui takavuosina. Metsäyhtiö jätti jättökuivuja sopimuksen mukaan ja isäntä kävi ne sitten kanssa keräämässä. Metsäkeskuksen tyyppi kävi katselemassa tulosta ja totesi, että jättöpuut puuttuivat. Ihmettelen, että mitä ne jättöpuut sille Metsäkeskusmiehelle kuuluvat. Eiväthän ne kuulu mitenkään Metsälakiin.
Firman puunostaja ja Metsäkeskuksen tyyppi olivat miltei naapureita. Sen sijaan, että olisi kysynyt siltä Puunostajalta asiasta, niin Metsäkeskuksen tyyppi lähetti firman metsäosastolle reklamaation, että on hakattu väärin. Sieltä tuli sitten Ostajalle kysely, että miksi on näin toimittu. Selvisihän se asia. Nuo kaksi metsätalousinsinööriä eivät aikaisemminkaan taineet olla hyvissä väleissä, muttei tämä episodia ainakaan niitä parantanut.
Tässä meikäläisen kommentti Ylelle:
Ennen hakkuuta tulee tehdä Metsäkeskukseen metsänkäyttöilmoitus. Sen tekee joko metsänomistaja tai hakkuun suorittava yhtiö. Ilmoituksen tekijän tulee ilmoittaa tiedossaan olevat luontokohteet. Jos ilmoittaja ei ole tiennyt niistä, niin Metsäkeskus huomauttaa. Metsänomistaja toimittaa tietysti tuon tiedon yhtiölle. Toisilla yhtiöillä on tapana tehdä omasta puolestaankin metsänkäyttöilmoitus, joten periaatteessa estetään virheellinen toiminta vahingossa. Tahallaan metsäyhtiöt eivät riko enempää sertifikaattia kuin lakiakaan.
Mitä tuon kuvan tapauksessa on sitten tapahtunut, on jälkikäteen vaikea arvioida. Purojen varsilla tehdyistä hakkuista laki sanoo näin:
”1) lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä enintään 0,5 hehtaarin suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt, joiden ominaispiirteitä ovat veden läheisyydestä ja puu- ja pensaskerroksesta johtuvat erityiset kasvuolosuhteet ja pienilmasto;”
Jos puron varressa ovat olleet nuo: ”erityiset kasvuolosuhteet ja pienilmasto”, niin sitten lakia on rikottu. Kuvista tuntuisi siltä, että tasainen kasvatuskuusikko on ulottunut purolle eli nuo erityispiirteet puuttuvat. Näin ollen Metsälakia ei olisi rikottu. Sertifikaatti edellytti 5 metrin suojakaistaa puron varrelle. Jos tila kuului sertifikaatin piiriin , niin sertifikaattia on ilmiselvästi rikottu. Joi ei kuulunut, niin tietenkään silloin ei.
Soista sanoo metsälaki näin:
”2) seuraavat a–e-alakohdissa luetellut suoelinympäristöt, joiden yhteinen ominaispiirre on luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen vesitalous:a) lehto- ja ruohokorvet, joiden ominaispiirteitä ovat rehevä ja vaatelias kasvillisuus, erirakenteinen puusto ja pensaskasvillisuus;
b) yhtenäiset metsäkorte- ja muurainkorvet, joiden ominaispiirteitä ovat erirakenteinen puusto ja yhtenäisen metsäkorte- tai muurainkasvillisuuden vallitsevuus;
c) letot, joiden ominaispiirteitä ovat maaperän runsasravinteisuus, puuston vähäinen määrä ja vaatelias kasvillisuus;
d) vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot; sekä
e) luhdat, joiden ominaispiirteenä on erirakenteinen lehtipuusto tai pensaskasvillisuus sekä pintavesien pysyvä vaikutus;
Lehtokorvessa pitää olla siis ”rehevä ja vaatelias kasvillisuus, erirakenteinen puusto ja pensaskasvillisuus” Kuva kertoo kyllä selvästi, ettei ainakaan tuolla paikalla mitkään tunnusmerkit täyty.
MOT:n ohjelman tekijöillä on ollut epäilemättä kova työ löytää sopivia kohteita. Vuosittain Suomessa tehdään kymmeniä tuhansia metsäkauppoja, joissa kaikki sertifiointi- ja lakivaatimukset ovat kunnossa ja usein ylitettykin. Siihen suhteutettuina nuo ovat yksittäistapauksia, jos kunnolla niitäkään, eivätkä ansaitsisi minkäänlaista huomiota. Jospa joskus Yle tekisi sellaisen ohjelman, joka käsittelee jatkuvaa kasvatusta markkinoivien katteettomia lupauksia metsiemme kasvusta eikä antaisi heille ilmaista mainosaikaa. Se olisi Suomen metsien kannalta toivottavaa.
Merkittävä määrä lahopuuta vanhassa metsässä on yksi oma kriteerinsä. Ainakin pari lahopuuta on kuvassa. Merkittävyydestä en tiedä täyttyykö.
Jokaisesta kuusikosta löytyy. Ei ole kuitenkaan 10 §:n vaatimuksia. Onko kyseessä tässä ”vanha metsä”. Luulen, ettei kuva liity mihinkään kohteeseen, joista kerrotaan. On vain napattu joku kuva.
Ylen jutussa oli kuva kuusikosta. Ymmärsin, että se on mertsälain suojelukohde. En löytänyt sieltä 10 §;stä sellaista vaatimusta:
2) seuraavat a–e-alakohdissa luetellut suoelinympäristöt, joiden yhteinen ominaispiirre on luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen vesitalous:
a) lehto- ja ruohokorvet, joiden ominaispiirteitä ovat rehevä ja vaatelias kasvillisuus, erirakenteinen puusto ja pensaskasvillisuus;
b) yhtenäiset metsäkorte- ja muurainkorvet, joiden ominaispiirteitä ovat erirakenteinen puusto ja yhtenäisen metsäkorte- tai muurainkasvillisuuden vallitsevuus;
c) letot, joiden ominaispiirteitä ovat maaperän runsasravinteisuus, puuston vähäinen määrä ja vaatelias kasvillisuus;
d) vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot; sekä
Kuvasta puuttuu erirakenteisuus ja pensaskasvullisuus . On luultavasti syntynyt aukkoon 70 vuotta sitten. Mitä mieltä raati on?
Kuitupuun tilanne Keski-Suomessa on tällä hetkellä sellainen, että talvihakkuilla on ollut vaikeuksia eikä normaalia kelirikkovarantoa ole kertynyt.
Esimerkiksi meidän hakkuun joutuivat keskeyttämään, kun suo ei kantanut ajokoneen alla. Odottelevat ”paukkupakkasia”, jotta puut saadaan pois.
Vielä viime keväänä tilanne oli toinen. Silloin sahojen oli vaikea saada kuitupuunsa sellutehtaille. Silloin oli pitkä UPM:n sellun ja paperin lakko. Sahat toimivat normaalisti, joten johonkin ne UPM:n kuidut hävisivät.
Siitä olen samaa mieltä, ettei puumarkkinaan pidä sotkeutua. On metsiä, joissa e-puuhakkuu on paikallaan ja sellaisia, joissa ei ole.
Nythän poltetaan suuria määriä kuitupuuta ja huonompaa tukkiakin, mitä mieltä olette jatkuuko sama lähivuosina?
Samaa mieltä. E-puun hakkuut lisääntyvät jo metsien luonteesta johtuen ja sekaan menee kuitupuuta. Kuitupuun puute johtaa taas siihen, että huonompaa tukkia päätyy sellutehtaalle.
