Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Töyhtöhyyppä on kaiketi ”oikea rantalintu”. Meillä se pesi pellolla olevan sähkötolpan juurella vuodesta toiseen. Poikaset kävivät joskus meidän pihan leikatulla nurmikolla syömässä. Eräänä vuonna kettu kävi hakemassa ne poikasilleen ruoksi keskellä päivää keskeltä pihapiiriä. Kai ne aikuiset hyypät totesivat, että, ympäristö on vaarallinen eivät pesineet seuraavina vuosina tai todennäköisesti kuolivat muuttomatkallaan. Nyt hävisi sähköpylväskin, koska verkkoyhtiö siirsi linjansa tien varteen.
Yleensä eläimet löytävät kortteerinsa, jos olot ovat turvalliset ja pesimispaikkoja riittää. Luulisin, että rantojen linnuilla ongelmana ovat muuttomatkat ja pedot. Ei sopivien pesäpaikkojen puuttuminen.
Yhteiseen vesijohtoverkostoon on pakko liittyä haja-asutusalueillakin. Sen jälkeen osallistutaan nouseviin vesimaksuihin joita lisämaksuja tarvitaan mm. verkoston uusimiseen.
Parasta olisi, jos omalla maalla olisi hyvä pohjavesiesiintymä. Meillä Keski-Suomessa oli suuri lähde. Siitä tuli paineella vesi suureen navettaan. Sitten rakennettiin uudet tiet, jotka saivat aikaan, että lähde kuivui. Yritettiin kaikenlaista. Pari porakaivoa, mutta niiden vesi oli tosi rautapitoista. Toimi jotenkin niin kauan, kun navetassa oli lehmiä. Kun käyttö väheni, vedentulo loppui. Kai se rauta saostui jotenkin. Tehtiin maakaivo. Se kuivu yleensä loppukesästä. Kokeiltiin joskus ennen juhlia täyttää tankkiautolla. Kyllä pitää paikkansa vanhan totuus: ”Ei kannettu vesi kaivossa pysy.”
Nyt on vesiosuuskunnan putki, johon vesi tulee kunnallisesta puhdistuslaitoksesta. Hyvin toimii, ellei puhdistuslaitoksen vettä tarvitse keittää kuten on käynyt parim kertaa. Sitten juomavesi haetaan metsälähteestä. Vesilaitoksen vedellä on se etu, ettei sähkökatkot ole pahemmin haitanneet.
Mitä te tästä professori Markku Kulmalan käsityksestä olette:
”Aerosolit keräävät ynpärilleen vettä ja lisäävät pilviä, jotka heijastavat auringon lämpöä avaruuteen. Toinen vaikutus niillä on se, että ne lisäävät valon” sirontaa”, minkä seurauksena oksien alapuolisetkin neulaset saavat auringon säteitä ja pystyvät yhteyttämään.”
”Siis pelkistettynä. Mitä enemmän puut yhteyttävät sitä enemmän syntyy aerosoleja ja sitä vähemmän maapallo lämpenee. Tai toisin päin.”
Siis jonain päivänä huomataan, että tärkeintä on onkin tuottaa niitä aerosoleja eikä museoida metsiä.
Taas kerran. Yksinkertainen insinööri ei ymmärrä mihin oikeaan tietoon nuo suojeluvaatimukset perustuvat. Metsämme on hakattu moneen kertaan ja nyt joku huomaa, että niitä pitääkin suojella, että voisivat hyvin. Eivätkö ne nykyään voi paremmin kuin vaikkapa 100 tai 70 vuotta sitten siitä huolimatta, ettei kukaan aiemmin vaatinut mitään 10 tai 30 %:n suojelua.
Tuntuu, että on herännyt joku suojeluhurmos kuin herätysliike, joita tulee ja menee.
Selvyyden vuoksi. Minäkin olen sitä mieltä, että on paikkoja, joita on syytä suojella.
Tässä minun lääkkeeni:
Ei tarvitsi keskustella näistä nieluasioista, jos alettaisiin tosissaan säästää energiaa. Tässä keinot, jotka eivät maksa mitään ja tuovat puhdasta säästöä:
-maanteiden nopeusrajoituksia lasketaan 10 km/h. Niitähän alennettiin 1970-luvulla energiakriisin vuoksi.
-asuntojen lämpötilat lasketaan 18 asteeseen. Jos palelee, niin yksi villapaita lisää päälle. Niin meillä tehtiin, kun sähkön hinta nousi.
-kauppojen aukioloaikoja supistetaan. Säästyy palkoissa ja energiassa. Työvoima voi siirtyä hoitoalalle, jolla kova työvoimapula.
-ei rakenneta uusia uusia urheilu-, näyttely ym -halleja. Valtavat säästöt rakentamisessa, ylläpidossa ja liikenteessä.
-uusia väylähankkeita vain poikkeuksellisesti.Ai, ei voi toteuttaa. Miksi ei voi? Ukrainalaisille varmaan kelpaisi. Ongelma tässä ilmastokysymyksessä on, etteivät poliitikot uskalla puuttua mihinkään, kun pelkäävät äänestäjiä.
Kysymys onkin siitä onko siitä ”puustoisesta suosta” korvattu Natura-päätöstä tehtäessä vai ei. Ollaan uudistettu soita, joilla puustoa on ollut n 300 m3/ha. Eivät ne ole olleet luonnontilaisia. Eikä myöskään erirakenteisia. Eihän sellaiseen puumäärään voi ainakaan meillä kehittyä mitään kerroksellisuutta. Nämä suot ovat olleet ojitettuja, joten siinä mielessä ei luonnontilaisuus täyty.
Tietenkin puustoinen suo voi olla korpi, mutta onko siitä aikanaan suojelupäätöstä tehtäessä maksettu korvausta. Tuo ”boreaalinen luonnonmetsäkin” on varsin nuori viritelmä. Metsä on vanhentunut noista n 25 vuoden takaisista Natura-ajoista ja muuttunut tavallisesta metsästä suojelukohteeksi.
Eli Ympäristöministeriö on laajentanut suojelutasoa siitä, mitä se oli alkuperäisen Natura-päätöksen mukaan.
Siis lintudirektiivillä ei ollut vaikutusta tai tuo ylitarkastaja ei tiennyt siitä. Tuo ”boreaalinen luonnonmetsä” on mielenkiintoinen käsite. Niitähän ei talousmetsissä todellisuudessa ole, mutta nykyään niitä löydetään noilta Natura-alueilta. Testaapa tilannetta tekemällä uudistushakkuuilmoituksen. Lausunto ei taida olla noin myönteinen.
Maallikko ei tiedä millainen ”boreaalinen luonnonmetsä” on. Jos puhdas männikkö tai sekametsä ovat olleet yhtä kauan hakkaamatta, niin se puhdas männikkö ei ole boreaalista luonnonmetsää, mutta sekametsä on.
Kummallista, jos ”puustoisia soita” ei saisi hakata. Joskus suojeluperusteena on ollut se, että suo on vähäpuustoinen.
