Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Tässä kommenttia Piia Elosen juttuun:
Metsäasioita käsitellessä pitää muistaa perustarkoitukset. Metsiä on kasvatettu energian hankkimisen lisäksi ensiksikin, jotta niistä saadaan puutavaraa ihmiskunnan käyttöön. Toisekseen puuperäiset paperit ovat olleet ratkaiseva tekijä sivistyksen, koulutuksen ja talouselämän kannalta. Mm Piia Elosen työnantaja olisi vähintäänkin paljon pienempi ilman nykyaikaista paperiteollisuutta.
Energiaa voidaan hankkia monella tavalla. Sahatavaraa ja paperia ei. Näiden valmistuksessa jää tosiaankin suuri osa puusta hyödyntämättä. Aikaisemmin sahatavaraksi kelpaamaton puutavara jäi metsiin lahoamaan. Sahausjäte poltettiin suurissa rovioissa sahojen pihoilla. Tekniikan kehittyessä opittiin valmistamaan kokopuusta ja sahausjätteestä selluloosaa. Roviot sammuivat ja kuitupuut kerättiin metsistä. Sitten opittiin hyödyntämään sellun valmistuksessa syntyvää mustalipeää sähkön tuottamiseen. Järvet puhdistuivat. Siirryttiin tekemään aukkoja ja metsien puumäärä kasvoi. Nykyään pystytään keräämään runsaspuustoisien metsien hakkuutähde energiatuotantoon.
Se, että Suomessa tuotetaan paljon puupohjaista energiaa, ei todellakaan ole silmänkääntötemppu vaan osoitus pitkäjännitteisestä teollisuuden kehittämisestä, missä suomalaiset ovat maailman huippua. Tehtiin myös ratkaiseva päätös, kun siirryttiin uudistamaan metsät aukkoja tekemällä. Tämän seurauksena metsiemme kasvu ja siinä ohella niiden energiasisältö lisääntyivät. Merkittävää on sekin, että usein pystymme siis keräämään hakkuutähteen, mikä ei jatkuvan kasvatuksen metsissä ole mahdollista. Poltamme vain sellaista puuainesta, joka kuitenkin päätyisi luontoon tuottamaan hiilidioksidia.
Jos puun polttoa alettaisiin verottaa, niin tasapuolisuuden vuoksi pitäisi silloin myös maksaa samalla perusteella metsiin sitoutuvasta hiilestä. Taitaisi olla metsänomistajille hyvä bisnes. Saattaisi kyllä tulla kuluttajille kalliiksi. Paperi ja sahatavara kallistuisivat.
Luin tuon Kivirannan jutun. Omakohtainen havainto on, että meikäläisen ja vaimon lähisukulaisten saamat perinnöt eivät olisi Kivirannan mallissa paljon Valtion kassaa lihottaneet. Pari asuntoa on myyty, mutta kaikki metsät, pellot, rakennukset ja rantatontit ovat perillisten hallussa.
On joskus metsääkin myyty perintöveron maksuun, mutta niinhän sitä tehdään muutenkin. Uutta kasvaa tilalle.
Suomalainenhan on valmis maksamaan siitä, ettei tarvitse maksaa jotain veroa. Nykyinen perintövero on siitä hyvä, ettei sitä voi välttää ja että se mielestäni pitää yhteiskunnan voimavaroja liikkeellä. Jos vero maksettaisiin vasta myyntivaiheessa, niin voisi kuvitella, että esimerkiksi metsiä tulisi myyntiin paljon nykyistä vähemmän.
Meikäläinen on varautunut, että perilliset joutuvat maksamaan perintöveron, mutta siihen tarkoitukseen on helposti realisoitavaa varallisuutta.
Jos systeemiä muutettaisiin Kivirannan esittämällä tavalla, niin ymmärtääkseni silloinkin köyhät joutuisivat joka tapauksessa myymään omaisuuttaan ja maksamaan veron, mutta varakkaat suvut eivät. Oikein tai väärin, mutta tämä lienee fakta.
Yhteismetsä on oiva tapa estää metsäomaisuuden pirstoontuminen ja saada metsät hoidettua kunnolla.
Minäkin kävin kerran Kanadassa. Metsiin en ennättänyt. Pääkohde oli West Edmonton Mall, joka silloin 198o-luvulla oli maailman suurin ostoskeskus. Opittiinko jotain? En osaa sanoa yhdestä kohteesta, mutta lopulta rakennettiin myynniltään Pohjoismaiden suurin liikekeskus Jumbo. Niagara on kyllä käynnin arvoinen.
Meidänkin metsäteollisuusyrityksemme voisivat laajentaa tuotantoa siellä – vaikka yhteisyrityksissä kanukkien kanssa. Olisi kyllä sillekin puulle käyttöä ja paikalliset metsätuhot vähenisivät.
Siinä kyllä kanukit ihmettelisivät, kun Kopran veljekset alkaisivat pistää sahoja ruotuun. Oli jännä lukea sitä, kuinka saivat tehottomat sahat järjestykseen.
Tässä meikäläisen kommentti Hesariin. Saa nähdä julkaisevatko:
Ilmastopaneeli ei taida tietää miksi sitä puuta poltetaan. Yleinen käsitys on, että suomalaiset saisivat lämpö- ja sähköenergiaa. Siis verotusta lisäämälläkö sitä energiaa tuotetaan? Näinkö tosiaan on ilmastopaneelin mielestä?
Jos jotain rajoituksia esittää, niin pitäisi esittää korvaava menettely ja sen kaikki seurausvaikutukset. Toivoisi Ilmastopaneelin suhtautuvan vakavasti siihen, että suomalaisille riittää energiaa.
Nythän kuitupuun hinta on noussut vuoden 2022 alusta n 50 % ja nousuvauhti näyttää vain kiihtyvän. Markkina pitää huolen, ettei kuitupuuta kannata polttaa, kuin viimeisessä hädässä. Meillä ei ole muuta järkevää tapaa huolehtia energiahuollostamme kuin alkaa taas polttaa laajamittaisesti turvetta.
Keskustelin asiasta erään keskisuomalaisen puunostajan kanssa. Oli sitä mieltä, että tutkimus saattoi olla huonosti tehty. Jossakin mittalinja kulki ajouran tuntumassa vaikka pitäisi mitata ajourien poikkisuuntaan. Saattoi olla vajaapuustoisuutta esimerkiksi kallioisen maaston vuoksi. Pohjapinta-alat saattoivat olla alle suositusrajan. Tätä emme kumpikaan pitäneet virheenä, jos puita on tarpeeksi.
Siitä oltiin yksimielisiä, että ajourien risteykset ja kääntymispaikat ovat ongelmallisia. Kertoi, että seuraavalla ensiharvennuksella kokeilevat tyyliä, jossa ajokone pakittaa kuormansa kanssa eikä käänny.
Sinänsä on hyvä, että asiasta keskustellaan, mutta ongelma on, että koko metsäala leimataan yhden epämääräisen tutkimuksen perusteella.
Suojelualueita on tietysti monen tyyppisiä, mutta jos sellaisen rajalla on päätehakkuuta huutava kuusikko, saako aukon silloin tehdä vapaasti?
Kuusikoista en tiedä, mutta ainakin toistaiseksi männikön on saanut hakata. Metsäkeskus on esittänyt, että rajalle voisi jättää joitain pienempiä, puita. Niitä ei ole ollut, joten jätetty vain normaaleja jättöpuita.
Seuraava kommentti sinne Yleen:
”Kasvuennusteissa ei huomioida yleistyviä riskejä
Ilmaston lämpeneminen on jo vaikuttanut metsien kasvuun ja metsien hiilinieluun. Ilmaston lämmetessä esimerkiksi kuivuusjaksojen, kirjanpainaja- ja tykkylumituhojen ennustetaan yleistyvän”.Ratkaisuksi tähän tarjotaan siis kasvatusajan pidennystä. Siis entistä enemmän arvokasta raaka-ainetta on luonnontuhojen armoilla. Kannattaisikohan vähän harkita asiaa ja valitusta hakkuumääristä. Kyllä puu säilyy paremmin pysyvässä rakenteessa tai on hyötykäytössä vaikka van vessapaperina.
Paasikivi sanoi, että tosiasioiden tunnustaminen on viisauden merkki. Pitäisiköhän tässä metsähommassakin tunnustaa tosiasiat?
