Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Tässä meikäläisen kommentti siihen Uuden Suomen juttuun:
Fysikaalinen ilmiö voidaan saada tapahtumaan eri tavoin. Voi keittää vettä nuotiolla tai sähköllä. Kun energiaa tuodaan tarpeeksi, vesi kiehuu. Sama pätee ilmastoon. Sen muuttuminen voi johtua monesta eri syystä.
Faktana voinee täällä hetkellä pitää, että ilmasto lämpenee nopeasti. Sitähän mitataan jatkuvasti ja jäätiköt sulavat.Ilmakehässämme oli Kivihiilikaudella paljon hiiltä, joka sitoutui sen ajan jättiläismäisiin ruohovartisiin kasveihin. Lahottasieniä ei ollut. Kasvijäänteet keräytyivät valtaviksi esiintymiksi. Syntyi kivihiili. Sitten joku käänsi systeemin uuteen ”moodiin”. Syntyivät puuvartiset kasvit ja lahottajasienet. Kasvillisuus pystyi leviämään tehokkaammin myös kylmemmille seuduille. Puu kestää pakkasta, ruoho ei. Kuten noista hiilidioksidilukemista voi päätellä, kasvillisuus piti hiilidiksidin määrän vakiona. Oli syntynyt lähes suljettu hiilen kierto. Lämpötila-arvoista kuitenkin näkee, niin ilmastoon vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin hiilidioksidin määrä.
Systeemi meni rikki, kun ihminen alkoi hävittää metsiä ja polttaa fossiilisia varastoja. Olennaista .on, ettemme tiedä, mitä tästä seuraa. Varmastikin merenpinta nousee, mistä on melkoista haittaa. Paikalliset sääolot muuttuvat. Amazonaksen sademetsien hävitys vaikuttaa laajalti alueen ilmastoon. Saattaa vaikuttaa sadannan kautta myös merivirtoihin. Näihin muuttuminen vaikuttaa taas laajasti ilmastoon. Toiset alueet saattavat voittaa toiset kärsiä. Konfliktien riski kasvaa. Turvallisempaa olisi pysyä entisessä systeemissä. Sehän ei onnistu. Pitää varautua erilaisiin kehityskulkuihin.
PS, tarkistin laskun, hehtaarin veroa vastaava vuosisijoitus olis kasvanut 24000 euroksi !
Jotkut ovat saaneet yhteiskunnasta hyötyäkin sen veron vastineeksi. Vaikka ilmaisen koulutuksen. Mikähän on kasvu, jos vertaa ojankaijaa ja jotain ammattilaista.
Veroja kyllä makselee, kun hyvät tulot. Nyt jaksollista kasvatusta harjoittavilla puunmyyjílläkin on vähintäänkin kohtuulliset. Aukkojen puista saa hyvän hinnan ja harvennuskuitukin on kallistunut 25-30 %. Vahinko, ettet Perko voi myydä, kun sinun pitää vain katsella niitä lustoja.
Tässä meikäläisen kommentti tuonne uutisosioon:
Tämä hiilensidontakompensaatio on puhdasta anekauppaa. Jos suomalainen metsänomistaja jättää metsäänsä hakkaamatta sitoakseen siihen hiiltä, sama puumäärä hakataan jossain muualla. Samalla tämä ”pössyttelijä” jatkaa saastuttamistaan entiseen tyyliin, kun pitäisi pienentää päästöjään. Jatkaa siis huonotapaista elämäänsä kuten ne saksalaiset porvarit, joiden vuoksi Luther käynnisti uskonpuhdistuksen.
Sitten suomalaisen metsänomistajan metsän kasvu heikkenee, kun metsiä pitäisi kasvattaa entistä tehokkaammin, jotta voitaisiin korvata fossiilisilla tuotettuja.Yksittäinen metsäkohde on sitä paitsi äärettömän epävarma hiilivarasto. Monet tuhot saattavat tuhota kerralla koko varaston.
Häviävinä ovat siis ilmasto, suomalaisten työllisyys ja kansatulo. Kukahan on voittaja?
Jos istutan siihen pienaukkoon kuusentaimikon ja saan sille investoinnilleni kolmen prosentin tuoton. Toinen vaihtoehto on, että jätän sen luontaisesti uudistumaan ja sijoitan saman summan muualle sillä kolmen prosentin tuotolla.
Siis metsätalouden tuotto lisääntyy mitä enemmän hakataan uusiutumattomia pienaukkoja. Onko RR keksinyt ikiliikkujan?
Meikäläinen on tettänyt niitä puolen tusinaa ja luonto muutaman. Syy on on yleensä ollut, että harvennusalueella on ollut joku ikääntynyt koivualue, joka on alkanut lahota ja on siksi uudistettu. Joskus myrsky on tehnyt aukon.
Niissä aukoissa kasvaa yleensä ne istutetut kuuset. Ei muuta. Syy yleensä heinettyminen, saniainen, vattu.
Tavalliseen metsään tarkoituksella tehty ja hoitamaton pienaukko on metsän hävitystä.
Lahopuuta ei meillä siis synny. Ne allejääneet tai vanhat puuyksilöt, joista lahopuuta tulisi, hakataan pois.
Tuolla edellä kuvasin luonnontilaisen männikön kehitystä 100 vuoden ajalta. On siellä lahopuuta enemmän kuin meidän 3 kertaa harvennetussa tallousmetsässä vieressä. Mutta on sitäkin meidän metsässä. Tuuli kaataa aikanaan sellaisia mäntyjä, jotka sattuvat kasvamaan kiven päällä. Lumi katkoo puita. Kyllä mäntyjäkin kuolee sienituhon vuoksi. Latvuksia jää metsään.
Sieni-itiöitä on varmaan miljoonia jo yhdessä lahopuussa. Ei tule muodostumaan tilannetta, jolloin kuollut puu jäisi lahoamatta siksi, ettei siihen tule itiöitä. Nuo prosentit ovat vain tutkijoiden arveluja.
Kuten Visa tuossa edellä kirjoitti, niin boreaalisella luonnonmetsällä ei ole mitään päätepysäkkiä. Kasvaa miten sattuu ja uudistuu tavalla tai toisella, jos tuho tulee. On sopeutunut vaihteleviin ilmastoon ja säihin. Toisin on tropiikin sademetsillä. Säätila on päivästä toiseen sama. Uudistuu puu kerrallaan.
Lahopuuta syntyy metsiimme vähän, ellei joku mysky tai hyönteistuho sitä kerralla tee. Olen katsellut n 100-vuotiaan metsäpalon jälkeen syntyneen ja siitä asti hakkaamattomana olleen mäntymetsän kehitystä. Lahopuuta on syntynyt ainakin 50 vuotta, mutta kertynyt vähän, koska vanhemmasta päästä ne lahoavat olemattomiin.
Mitähjän Reiman, Jovainen ja Perkon laskelmiin vaikuttaa että harvennuskuidun hinta esimerkiksi Keski-Suomessa on n puolessa vuodessa noussut liki 50 % n 17 eurosta n 24 euroon?
Kuten olen aina kirjoittanut, niin kannattaa pyrkiä mahdollisimman hyvään metsänkasvuun. Jos hinta nousee, niin saa kunnon potin. Jos ei nouse, niin saa kuitenkin jotain, kun on myytävää.
