Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset

Missä näet Anneli yksilajisen talousmetsän?   Toki tietysti joku jatkuvan kasvatuksen kuusikko täyttää tuon yksilajisuuden vaatimuksen.

Käsitys liito-oravan reviirin tarpeesta ja asumisjärjestelyistä on tutkijoidenkin keskuudessa muuttunut radikaalisti.Toki voidaan kysyä mihin käsitys liito-oravien vähenemisestä perustuu kun niitä havaitaan kaikkialla-ennenhän niitä piti olla vain synkimmissä ja laajoimmissa  ikimetsissä.

Kyllä tilanne on tiedetty jo kauan.  N 10 vuotta sitten etsdittiin Elyn liitusriasiantujan kanssa merkkejä liiturista, joka piti asua suunnitellulla hakkuualueella.  Tällä oli kaikkea mitä liituri tarvitsee, vanhoja kuusia, vanhoja lehtipuita ja olipa joku vienyt pöntönkin.  Ei löydetty mitään merkkejä. Tällä kertaa oltaisiin voitusiis hakatakin, mutta  mutta alue oli niin kaamean isolohkareista, että katsottiin viisaammaksi suojella se, koska saatiin Valtiolta kunnon tarjous.  Yhteismetsää perustettaessa oli sovittu, että joku aluen suojellaan ja näin kuitattiin velvoite.

Tämä liituriasiantuntija kertoi, että selvät liituriesiintymät ovat valtateiden varsilla ja asutuksen tuntumassa.

Seuraavastakaan kohteesta ei löytynyt merkkejä liitureista vaikka taas kaikki vaatimukset täyttyivät.  Se hakattiin, mutta isot haavat jätettiin, kuten olisi muutenkin jätetty.

,Annelin tarkoittamissa metsissä on siis samoja osioita kuin Suomen nykyisisäkin metsissä.  Suhde on vain erilainen.   Tällä ei tietenkään ole merkitystä, koska yksittäinen eliö ei voi tietää mitä vieressä tulee tapahtumaan.  Tuleeko tuhoaukko  vai kasvaaki metsä.   Ovat sopeutuneet kaikkeen.

Oleellista on vain, että teemme aukkoja.  Silloin pidämme metsien monimuotoisuudesta huolen.  

Tuhoisinta olisi yrittää kasvattaa jk-metsiä, joista puuttuvat niin aukkovaiheen kuin myös päätehakkuuvaiheen osiot.

Raivausroina ei ole lannoitetta, mutta raivauksen jälkeen maassa olevat ravinteet riittävät paremmin jäävälle puustolle. Kyseessä on siis harvennusreaktio, ei lannoitusreaktio.

Joskus tosiaan se jäljelle jäävä havupuutaimikko suorastaan pomppaa kasvuun.  Luulisin, että syitä on useampia.  Valon saanti. ravinteet ja veden parempi saanti.  Lehtipuuvesat ovat tosi hyviä haihduttajia.  Kun niiden vaikutus poistuu, niin tilanne paranee oleellisesti.

Puuinfosta kopioitu:

Puun vuosirenkaassa puuaineksesta vaaleampi kevätpuu on selvästi harvempaa kuin tummempi kesäpuu. Normaalilla mäntypuulla kesäpuun osuus on keskimäärin 25 % ja kuusella noin 15 %. Suomalaisilla havupuilla puun lujuuden kannalta ihanteellinen vuosirengasväli on 1 ­- 1,5 mm, jolloin kesäpuun suhteellinen osuus lustosta on suurimmillaan. Puun vuosirengasvälin pienuus ei välttämättä merkitse puun suurta tiheyttä ja lujuutta. Esimerkiksi Lapin männyn vuosikasvusto on lähes yksinomaan harvempaa kevätpuuta, vaikka sen lustojen väli on huomattavan pieni. Tämän vuoksi Pohjois-Suomessa kasvanut mänty on tiheydeltään pienempää ja sen puuaines keveämpää kuin Keski- ja Etelä-Suomessa kasvaneella männyllä.