Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Miksi ihmeessä Timppa hyvä meillä muutettiin lainsäädäntöä siten, että jatkuva kasvatuskin on hyväksyttävä menetelmä, jos se on niin päätöntä kuin sinä annat ymmärtää?
Sitä pitääkin ihmetellä. Etenkin kun samalla poistettiin kaikki hakkuurajoitteet ja käytännössä myös uudistamisvelvoite. Siis sallittiin metsien hävitys, jonka kieltäminen on ollut kaikkien aiempien metsälakien perusperiaate. Valtiovalta näyttää kyllä usein säätävän pähkähulluja lakeja. Toisena esimerkkinä taksiuudistus.
Timo Kujala ajoi kiihkeästi lakimuutosta, mutta tuskin hän yksin oli niin vaikutusvaltainen.
Jos kauniisti ajatellaan, niin tarkoitus kaiketi oli saada hakkuiden piiriin sellaisetkin metsät, joiden omistajat eivät halua teettää aukkoja.
Sanotaan myös, että tutkijan vastuisiin kuuluu puolueettomuus, olla asettumatta kummankaan puolelle.
Jos yksi sanoo, että aurinko kiertää maapalloa ja toinen, että maapallo kiertää aurinkoa, niin Jovainin mukaan tutkija ei saisi ottaa kantaa. Pitäisi vain vastata savolaisittain, ett- suottaapi on niin tai näin.
Todellisuudessa tutkijat taitavat enempi suosia jatkuvaa.
Minä kyllä syyllistän huonosti metsiään hoitavia sekä tyhmiksi että itsekkäiksi. Kaikki käyttävät metsäteollisuustuotteita. Mitä siitä tulisi, jos ne eivät vastaisi niiden raaka-aineista, joilla on tuotantoresurssit.
Metsä on monien työpaikka., Metsiään huonosti hoitavat vievät ammattilaisilta työmahdollisuudet. Eikö yhtään hävetä!!!
Sitten ilmastokysymykset. Kerätään jotain jätepaperia ja muovia, millä on pienempi merkitys kuin metsällä. Annetaan metsänkasvun heiketä ja ei näin oteta ilmastoasioista sellaista vastuuta, mikä olisi mahdollista.
Valitettavasti nykypolvesta suuri osa tuntuu olevan itsekästä omaan napaansa tuijottavaa sakkia.
Tyypillistä on syyllistää metsäteollisuutta, joka tuottaa kuluttajia hyödyntäviä tuotteita. Näiden syyllistäjien pitäisi lopettaa metsäteollisuustuotteiden käyttö.
Jovainilla jk:ssa ei ole maapohjan tuottamatonta aikaa, ei sitä ole Perkollakaan.
Miten niin ei ole. Eu taimi kasva suuren puun alla eikä edes ihan vieressä. Jaksollisessa taimet voivat olla lähekkäin toisiaan. Metsässä jäävät kasvamaan parhaat puut.
Jatkuvassa jokainen taimi tarvitse selvästi enemmän kasvutilaa. Ne ovat huonolaatuisempia ja kasvavat tosi hitaasti. Jatkuvan puusto on heikkolaatuista.
Jos jossain metsän vaiheessa on tuottamatonta aikaa ja puustoa, niin jatkuvan taimettumiselle varatussa suuressa pinta-alaosuudessa, jossa kasvatetaan kitukasvuisia lahovikaisia taimia.
On tosi yksinkertaista sakkia, joka ei ymmärrä metsänkasvatuksen kokonaisuutta.
On niin tyhmää. Väännetään rautalangasta. Kuusentaimi tarvitsee kasvaakseen vapaata tilaa. Aukossa kasvaa monta vierekkäin ja ne saavat kunnolla valoa ja ne kasvavat hyvin. Jovainin mielestä tämä on tuottamatonta aikaa. Minun mielestäni erittäin tuottavaa, sillä aukon ulkopuolisen harventamattoman metsän laatupuut kasvavat myös hyvin.
Harsintametsässä taimi tarvitsee tietysti enemmän tilaa, koska isot puut varjostavat ja vievät ravinteita sekö vettä. Tämä harsintametsän taimien kasvatuksen vaatima tyhjä tila on tosi tuottamatonta. Ensiksikin sitä tarvitaan enemmän kuin aukossa kasvatettaville taimille. Toisekseen siinä taimet kasvavat tosi huonosti.
Kumma, kun näin yksinkertaisia asioita pitää selittää.
Vaikea tätä on rinnastaa vaihtoehtoon, joka tuottaa koko ajan ja pärjää vertailussa, vaikka metsänhoidon tukia ei vaihtoehtoiseen malliin ohjatakaan.
Ei taida kukaan hakata koko tilaansa aukoksi. Kun hakkaan vuodessa 1,3 % tilan metsästä aukoksi, niin sinne jää 98,7 % kasvamaan. Jos myyn yhtä paljon, niin metsässä on hakkuun jälkeen jälkeen yhtä paljon kasvavaa puustoa harsinko vai teenkö aukon. Kuten ole niin monta kertaa kirjoittanut, niin aukossa on pian hieno taimikko. Harsintametsässä ne heikosti kasvat alikasvuspuut.
On todellakin kummallista, että on sellaisia metsänomistajia, jotka eivät tilannetta ymmärrä.
Paljaan maan hinta on jaksollisen kasvatuksen kannattavuuden mitta.
Kaikkien kasvatustapojen kannattavuuden mittari on tulot-kulut lisättynä tasearvon muutoksella.
Kun jaksollinen kasvaa luokkaa 50 % enemmän ja investointi katetaan paremmalla myyntihinnalla, niin kannattavuus on vielä enemmän, koska kiinteät kulut ovat samat ja jaksollisen suuremmat myyntimäärät nostavat entisestään yksikköhintoja.
Timpalle: Puuki ovelasti kirjoitti että puustossa on esimerkissä valmiina erirakenteisuutta.
Kerran yläharvennettiin tuollainen metsä. Siis suurimpia poistettiin. Pari vuotta kesti ja puita alkoi kuolla. Pian moto paikalle ja aukoksi. Nyt paikalla kasvaa hieno nuori metsä.
Jaksolliseen palaaminen tuollaisen yrityksen jälkeen saattaa olla ´työläs rasti. Täystiheästä aukoksi ja heti uudet taimet on ylivoimaisen hyvä. Nykyiset kuuset ennättävät kasvaa alta pois ennen kuin heinä, horsma ym ennättää kasvaa haittaavaksi.
