Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Ei ole pienintäkään ongelmaa yhteismetsässä, Sopuisasti menossa 17. vuosi.
Onko se agressiota, jos kertoo faktoja? On tietysti epämiellyttävää, kun joutuu tunnustamaan olevansa väärässä.
Meillä on mitattua dataa erilaista metsäasioista jo 90 vuoden ajalta ja lisäksi omakohtaista kokemusta ja silmät päässä. Teollisuus tai metsäammattikunta ei vaikuta meidän päätöksiin vaan halu kasvattaa metsämme mahdollisimman kasvaviksi. Hyödymmekö vai seuraava sukupolvet on toissijaista. Meidän lisäksi myös muutkin suomalaiset hyötyvät.
Jos teollisuus kertoo faktoja, niin onko se vastustusta?
Mistä ihmeestä tuo 0-korkoväite tulee? Biologia määrittelee miten metsät kasvavat. Metsille ei koskaan voi saada kestävästi kuin arvonnousun ja tuon puumäärän tuoton. Se olisi jatkuvalla kasvatuksella ehkä 60 % nykyisestä, minkä tiedämme, koska vieläkin on joku harsintakuvio uudistamatta.
Metsä on samanlainen kuin pörssiosakkeet. Molemmissa arvo määräytyy ennustettujen tulevien tuottojen perusteella. Siksi päiväntuotto metsän arvoon verrattuna on aina pieni. Pörssiyhtiön osakkeiden arvonnoususta ei hyödy ellei omista niitä. Sama päätee metsäänkin Kuten osakeyhtiössäkin tulosta metsässäkin voi parantaa myytävää+ lisäämällä ja/tai myyntihintaa korottamalla. Itsekukin voi sitten harkita mikä on viisasta ja mahdollista. Yksikään yritysjohtaja eri taida sentään valita nousevilla markkinoilla tuotannon supistamista. Mielenkiintoista on nähdä, että näillä palstoilla sellaisia esiintyy.
Maanomistajilla on monia syitä miksi aukkoa ei haluta.
Johtuu siitä, etteivät maanomistajat tiedä mitä seurauksia erilaisista hakkuutavoista on. Uskovat tonttuihin uskovia.
Kun se ei enää toimi, on helppo tehdä aukko ja saa takaisin valopuut.
Aukko on helppo tehdä. Riittää, kun ”tilaa” moton paikalle. Jatko ei sitten olekaan helppoa. Usein syntyy niin taaja vatukko, että pihlajaa syntyy. tuskin muuta.
Nuo sekametsät ovat syntyneet aukkoihin. Niihin syntyy kuusentaimia tai sitten ei. Lehtipuita ja mäntyjä ei synny. Tästä näin esimerkin Luken Lapinjärven kohteella.
Ovat vajaatuottoisia jaksolliseen verrattuna. Tämä on sivu 1190,, jossa samaa asiaa jauhetaan. R-ä on r-ä vaikka voissa paistettaisiin.
Nuo jk-mainoskuvat ovat sellaisia, että, jos rakennusliike esittäisi jotain noin valheellista kiukkuiset asunnon ostajat taatusti haastaisivat oikeuteen. Ja johtaja saisi potkut.
Suurin selkeä kulu on toistaiseksi ollut auton bensa, kun melkein päivittäin käy palstalla tekemässä jotain, tai vain katselemassa. Mutta olen nauttinut kovasti tämän omistuksen konkreettisesta puolesta.
Todella näin. Voi seurata kasvun ihmettä ja omakohtaisesti vaikuttaa mitä tapahtuu pitkälle tulevaisuuteen. Metsä tarjoaa omistajalleen terapiaa, jos vain sitä osaa hyödyttää.
Jos on virallinen rasitetie, niin ei tarvitse kysellä keneltäkään. Tie vasan auki.
Aikanaan muodostettiin kaksi suojelualuetta. Niihin jätettiin tien varteen 10 metrin kaistale, jotta tuollaisilta tapauksilta vältyttäisiin.
Sitten seuraavassa se onnistunut. Ely-keskus halusi suojeluun ikääntynyttä harsintametsää. Esitin, että jatkettaisiin samaa systeemiä. Oli niin tiukka naisjuristi, ettei mikään järkipuhe auttanut. Tiehen asti tuli raja. Lähellä tietä oli yksi pakurikääpäkoivu. Se saatiin katkaista sen käävän paikkeilta ja jättää latvus viereen.
Ne kivihiilikauden metsät kasvoivat vaikkeivat kuolleet kasvinosat lahonneet. Aika kauan pärjäsivät ilman ravinnekiertoa.
Ravinnekiertoahan tapahtuu koko ajan, kun kuolleet puunosat lehdistä ja neulasista oksiin hajoavat jatkuvasti. Ravinteet ovat niissä. Ei runkopuussa, joka on käytännössä hiiltä, vetyä ja happea sekä jotain maamineraalia.
Kivihiilikaudella ei ollut lahottajasieniä lainkaan ja silloinkin oli monimuotoista elämää. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli suuri ja ilmasto nykyistä lämpimämpää. Maapalloa hallitsivat ruohovartiset kasvit ja se oli silloin sellaisessa moodissa, että hiilidioksidia pitää poistaa ilmakehästä. Kuolleet kasvinosat kertyivät tulvatasangoille ja niistä ajan mittaan muodostui kivihiileksi kutsumaamme ainetta.
Kun hiiltä oli poistunut ilmakehästä tarpeeksi, ilmasto viileni. Tulivat puuvartiset kasvit, jotka menestyvät myös kylmissä oloissa. Ilmakehän hiilimäärää sääteli puiden kasvu ja lahottajasienet sekö tulivuorenpurkaukset. Sadantaa ja ilmakehän vesihöyrymäärää taas yhteyttämisen yhteydessä syntyvät aerosolihiukkaset.
Kuten kirjoitin, niin ympäristösysteemi on rikki. Tarvitaan ehdottomasti paljon enemmän hiilen sidontaa ja aerosoleja. Lahoaminen on ilmastomielessä turmiollista.
Taas kerran, Meille on siis syntynyt tuo kuoleman kultti, kun pitäisi lisätä elämää metsittämällä.
Väitän, että aika vaikea on asiaperusteilla kumota näitä teesejäni.
t
Timpan mielestä lahottajalajit ovat turhia
Eivät ne ole turhia. Ne ovat tarpeen, jotta kaikki hiili ei kerääntyisi maan pinnalle. Kuten olen ennenkin kirjoittanut, ne ovat yhtä tarpeellisia kuin jätteenpolttolaitokset ihmisille. Siis lahopuut eivät ole sieniä varten vaan sienet niiden hajottamista varten.
Sienillä ei koskaan mitään hätää. Niistä pääsee lukemattomia itiöitä ilmaan ja aina on kuollutta puuta. Tämän vuoksi yksikään kuollut puu ei jää silleen. Kaikki lahoavat.
Maapallon säätelyjärjestelmä on rikki, koska liian paljon kasvavia metsiä on hävitetty. Tapahtuu liian vähän yhteyttämistä ja sen tuottamia aerosoleja syntyy liian vähän. Hyvin kasvavia metsiä me tarvitsemme. Emme kuolleita puita.
Taas intän. Miten lahopuu lisää luonnon monimuotoisuutta? Sehän on kuollutta ainesta, jonka hajottamiseen luonto on kehittänyt mekanismit. Ihan sama kuin ihmiskunnan kanssa. Ei ihmiskunnan monimuotoisuutta lisää se että hautausmaalla on mahdollisimman monta vainajaa.
Meille on jostain ilmaantunut kuoleman ihannoimisen kultti vaikka luonto nimenomaan keskittyy uuteen elämään. Sitä meidän tulee edistää.
