Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Kuten olen monta kertaa metsien historiaan perustuen perustellut, niin toimiva metsäekosystyeemi kaipaa minimaalisen vähän vanhoja metsiä.
Tällä hetkellä niitä on selvästi enemmän kuin n 1950. Onko niistä ajoista joku asia metsissämme heikentynyt?
Kotiahon puheet kumpuavat maaseutu- ja metsäteollisuusvastaisuudesta, jotka sitten kääritään tieteen kaapuun.
Tällä kertaa on unohdettu hiilinielut, joita ei vanhoissa metsissä ole.
Hallikeskustelu jatkuu Hesarissa uudella otsikolla. Viimeisin kommenttini:
Suomessa huippu-urheilu vie kohtuuttomasti resursseja. Valtaisa joukko ammattiurheilijoita käyttää aikaansa tavalla, josta kansantalous ei hyödy. Ovat kuitenkin nimenomaan niitä huippuyksilöitä, joita tarvitsisimme tuottavaan työhön.
On tietysti mukavaa nähdä Vilma Murron hyppäävän, Lauri Markkasen kolmoset tai jääkiekkoilijoiden harhautukset. Luulenpa, että moni suomalainen pitää kuitenkin tärkeämpinä kunnon koulutusta ja vanhusten hoitoa. Fakta on, että hupenevien resurssien maailmassa huippu-urheilun tukemista joudutaan rajoittamaan.
Myös ilmastohaasteisiin vastaaminen edellyttää uutta ajattelua. Ei ole mitään järkeä rakentaa uusia energiasyöppöjä halleja, joihin pääsy tapahtuu todellisuudessa henkilöautolta.
Sekä koululaisten että asevelvollisten kunto on vuodesta toiseen heikentynyt. Tämä siitä huolimatta, että Suomessa on valtaisa määrä liikuntahalleja. Meidän tulee suunnata liikunnan edistämiseen käytettävät panostukset niin, että niistä on koko kansalle hyötyä. Ei jättihalleihin, joiden ylläpito vaatii tulevaisuudessa muutenkin väheneviä resursseja.
Tässä meikäläisen ohjeet säästöpuiksi :
Toimitaan uuden sertin mukaan. Tietysti kaatuneet lasketaan mukaan. Soille jätettäisiin haapoja, jos on ja koivutekopökkelöitä. (mieluummin mahd pieniä, jotta tinttien nokka pystyy). Kiintiö sitten täyteen kuviolla 14, jonne kanssa haapoja ja koivupökkelöitä ja sitten mäntyjä. Eläviä kuusia ei jätetä.
Lisäksi viljeltiin mäntyä liian reheville paikoille.
Tässä taisi olla halu saada sufaattisellupuuta. Sama uudistamiskustannus on kasvattaako kuusta tai mäntyä. Meidän metsässä on n 45 vuoden takaa tilanne, jossa valpas metsäalan ammattilainen sai aikaan, että lehtomaiselle kankaalle istutettiin kuusta. Ei sinne sinne alunperin tarjottua mäntyä.
Tuo vakuustalletus tarvittaisiin taas. Matti Kärkkäisen mukaan sen voimasssa ollessa syntyivät Suomen parhaat metsät.
Käsittelyhetkellä noudatetaan uusia sertifiointiehtoja ,vaikka kauppa olisi tehty vanhemman version aikaan
Näin on. Meille pitäisi tulla talvihakkuu, jos kelit sallivat. Lähetin ostajarouvalle uudet säästöpuiden käsittelyohjeet. Totesi ne hyviksi. Totesi myös, että monelle puunmyyjälle asia saattaa tulla yllätyksenä. Epäili, että motokuski saa selitellä tilannetta myyjille.
Hänen mukaansa maksimaalisen kestävän puuntuotoksen tavoittelu kasvattaa puun ostajien voittoja, pienentää puunmyyjien nettokantorahatuloja ja alentaa metssätalouden kansantaloudellista ylijäämää.
Siis kuka tämä ”Ajatuksien Tonava” on? Meikäläistä ymmärtämättöntä kiinnostaisi tietää. Puun hinta on ollut viime vuodet nousussa. Olisinko siis säästänyt, jos minulla olisi ollut vähemmän hyvällä hinnalla myytävää puuta?
Minä insinöörinä uskon vain mitattuun faktaan ja luonnosta tehtyihin havaintoihin. Meillä päin ”pienaukot” eivät taimetu. Olen lähettänyt joskus kuviakin. Tuon RR:n viimeisen hakkuun jälkeen puusto jäänee niin harvaksi, että kasvu jäänee 3:lla alkavaksi. Meillä on ollut riitävästi esimerkkejä. Oiva tapa pilata Suomen metsät. Uudistamalla pääsisi kaksinkertaiseen kasvuun.
Uudistaminen on helppoa ja halpaa, joissakin olosuhteissa jopa siemenpuilla kuluitta.
Männikön uudistaminen ei ole suinkaan aina helppoa ja halpaa. Huonona keväänä siemenet ennättävät itää, mutta pitempiaikainen kuivuus tappaa ne ennen juurtumista. Kokemusta on. Viimeksi keväällä 2019 kävi totaalituho. Jouduttiin petraamaan istuttamalla männyt. Saa nähdä miten hirvien kanssa käy. Nyt uudistetaan männiköt käsin kylvämällä ja metsuri polkee ne maahan, jolloin ne eivät niin helposti kuivu.
Helsingissä on käynnissä keskustelu Myllypuroon Matokallion paikalle kaavaillun jättimäiseen pikaluisteluhallin paikasta. Hävittäisi sieltä viimeisen metsän.
Entinen luistelutähti Susanna Rahkamo kirjoitti Hesarin lukijan palstalle hallihanketta puoltavan mielipiteen. Otin tapani mukaan osaa keskusteluun:
On tullut aika, jolloin tulee tehdä valintoja. Kuinka ilmastokymystä ratkaistaan, kun jatkuvasti rakennetaan uusia halleja ja niihin ajellaan autoilla pitkien matkojen päästä.
Entä miten vähentyvä aktiiviväestö pystyy ylläpitämään jatkuvasti lisääntyvää rakennuskantaa, jonka ylläpito sekin on poissa lisäarvoa tuottavasta työstä, jota tarvitaan, jotta perusasiat koulutus, terveys ja turvallisuus pystytään edes jollain tavoin hoitamaan.Ei ole minkäänlaista tarvetta hankkia uusia rasituksia yhteiskunnalle. Käytetään varat koko kansaa hyödyttäviin tarkoituksiin. Pikaluistelu ei sitä ole. Pistesija jossain kansainvälisessä kilpailussa ei sitä ole. Ajattelepa Susanna vanhuksia, joiden olot ovat monesti surkeat. Oletko tosiaan sitä mieltä, että tuollainen halli on tärkeämpi kuin heidän olot.
Sain kyllä hyvin tykkäyksiä. Hankkeen puolustajat ovat olleet tietysti, hyvin ymmärretävästi, vaisuja. Olin lähettänyt ”lukijan mielipiteisiin” ennen tuota Rahkamon koijoitusta oman kirjoitukseni, jossa käsittelin em teemja. Ei ole ainakaan vielä julkaistu.
