Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Voihan tietysti pistää maksumieheksi korjuuyrittäjän.
Viherpeipolla on ollut tautiongelma ja se on osittaismuuttaja joten elinympäristömuutos Suomessa ei selitä kaikkea kannan muutoksista.
Eikö myös hömötiaisella voi olla myös tautiongelma lisääntyneiden tikkojen ja muiden tiaisten aiuheuttamien ongelmien lisäksi?
Tai lisäksi kemikaali- tai pienhiukkasongelmakin.
Katselin noita pihabongauksen tuloksia lisää. Viherpeippo on taantunut vuodesta 2006 n 70 %. Ei aikoihin näkynyt meidänkään pihalla. Hömötiaisen trendi on puolet tästä, mutta on edelleen 10. runsaussijalla. En ole huomannut kauheaa voivotusta tuosta viherpeipon vähentymisestä. Taitaa olla syynä se, ettei siitä voi syyttää metsätaloutta.
Jos viherpeipon vähentymisestä alettaisiin puhua, niin menisi pohja tuolta hömötiaishömpötykseltä.
Olen liikkunut 80 vuotta erilaisissa Keski-Suomen metsissä. Koskaan en ole tehnyt varmaa kuukkelihavaintoa. Ei erirakenteisissa metsissä. Ei tasarakenteisissa. Ei nuorissa, ei vanhoissa. Utsjoen tuntureilla keväthangilla hiihdellessä kuukkelipariskuntia näki joka kevät tunturikoivikoissa. Syksyisin niitä näki puronvarsien männiköissä, joissa keräsivät marjoja talven varalle.
Sahoille tuli jättipotti toista vuotta peräkkäin. Saivat taseensa kerralla kuntoon. Jossain vaiheessa sahatavatan hinta nousi 50 %, kun samaan aikaan tukin 10 %. Huipulta on tultu alas totta kai. Kohonnut kuidun ja energian hinta auttaa sahoja. Saavat sahahakkeesta parempaa hintaa sellufirmoilta ja kuoresta ym energialaitoksilta.
Minulla on vain hyvää sanottavana niistä yhdistysten tyypeistä, joiden kanssa olen mertsissä kulkenut. Yhdistykset ovat kyllä tarpeellisia. Epäilremättä pienuimuotoinen kuitu- ja energiapuukauppa on monelle metsänomistajalle ainoa tapa saada puunsa myytyä. Tosin siinä on sitten myös riskinsä.
Esimerkiksi Päijänteen MHY kertoi taannoin lehddessään toimittavansa tukkeja paikalliselle sahalle. Sahan kannalta varmaan hyvä ratkaisu. Miten homma noin käytännössä toimii etenkin nousevien hintojen aikaan on minulle kyllä arvoitus.
Kuten tuossa edellä kirjoitin, niin havaintoja oli täällä eteläisessä Suomessa tietysti enemmän. Eihän Lapin selkosilla kukaan ole lintuja ruokkimassa. Hömppä oli 11. eniten havaittu laji. Tänään kävi 4 punatulkkua. Varpusparvi on näkynyt. Nyt niitä näkyi 2. Ovatko muut kuolleet?
Kärpistä ei ole havaintoja. Kettu liikkuu aika usein. Rusakko, kani ja orava päivittäin. Kauris muutaman kerran käynyt.
Katselin pihabongauksen tuloksia. Hömötiaishavainnot pihasbongauksessa ovat todellakin vähentyneet. Vuonna 2006 lintua havaittiin 45 %:lla pihoista. Nyt 25 %:lla. Pihoja, joilla havaittiin oli n 2400. Tietysti ensiksi pitää tietää, että ovatko pihat olleet samanlaisia. Onko vaikkapa kaupunkien paikkojen osuus kasvanut. Meillä Espoossa en muista nähneeni koskaan hömötiaista.
Toisaalta näyttää mahdottomalta, että metsätalouden muutokset olosivat vaikuttaneet noin paljon. Havaintoja oli ihan Utsjoelle saakka. Etelä-Suomessa oli eniten havaintoja, mikä luultavasti johtuu siitä, että täällä on paljon bongaajia.
