Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Miksi tuo sosiaaliapu kannustaa ensin päästämään omaisuuden pilalle ja rientää sitten rahasäkin kanssa avuksi? Esimerkiksi, jos omistan metsäautotien. Jos lanailen sitä keväällä ja syksyllä ja ajan tarvittaessa sorakuorman, niihin töihin ei saa sosiaaliapua. Mutta jos annan tien mennä käytännössä pilalle, sosiaalivirkailija Metsäkeskuksesta tulee rahoineen apuun 70% osuudella.
Tätä minäkään en ymmärrä. Välillä teetän vähän muotoilua kaivinkonekuskilla, vesakon perkausta ja lanausta toisella yrittäjällä. Kolmas on sitten sorakeisari, joka tuo ja levittää murskeen. Halvempaa kuin pilata tiensä. Sitä paitsi mukavampi ajaa kunnon tietä.
Optimointitulokset osoittivat mm., että nuoria metsiä tulisi kasvattaa taajempana (vertaa nyt ilmenneisiin ensiharvennusongelmiin) ja myöhemmät harvennukset yläharvennuksina jne.
Nämä olivat tietokonelaskelmia, joissa lopputuloksen saa 100-varmasti mieleisekseen. Eivät luonnosta mitattuja.
Tässä kommenttini uutiset-osatossa:
Metsän kasvatuksen perustarkoitus on kuitenkin hyödyntää fotosyntesiä ja tuottaa siis uusiutuvaa raaka-ainetta monenlaisten hyödyllisten materiaalien valmistamiseksi ja taltioida samalla auringon energiaa käytettäväksi silloin kun sitä tarvitaan. Samalla korvataan fossiilisiilia polttoaineita ja fossiilisilla tuotettuja materiaaleja.
Hiilinielutarkastelu on aivan liian kapea-alainen.
Harvennuksen oikea tiheys ja ajankohta on usein aika hankala tehtävä. Olen kierrellyt eri ammattilaisten kanssa arvioimassa tätä. Joskus on käynyt niin, että ollaan katsottu, ettei harvennus ole vielä ajankohtainen, mutta seuraavana vuonna todettu, että olisikin pitänyt tehdä.
Jos harvennuksessa jätetään riittävä lukumäärä puuta vaikka pohjapinta-ala jäisikin suositusten alapuolelle, ei ole mielestäni kovin paha asia. Ne puut kasvat kuitenkin. Pahempi on, jos harvennus viivästyy ja latvus pienenee liikaa. Tämähän vaikuttaa negatiivisesti puun koko loppuiän kasvuun. Ajourat ovat se ongelma. Niitä pitäisi saada kapeammiksi.
Meillä Suomessa on tapana, että kohkataan kerralla jostain asiasta. Nyt se on hiilinielu. Ei me voida maailmaa pelastaa on se metsiemme nielu jonkun miljoonaa m3 suurempi tai pienempi. Metsämme voimme helposti pilata huonoilla ohjeilla.
Kaikenlaisten uhkakuvien maalailuilla vaikutetaan todella tehokkaasti metsäalan tulevaisuudenuskoon. Luulen, että Suomesta löytyy porukkaa, joka toivookin metsäalamme surkastuvan. Näille haaveille on syytä panna stoppi. Keskitytään vaan kasvattamaan metsiämme parhaalla osaamallamme tavalla. Silloin nielukin on paras mitä on mahdollista saada
Kannattaa kuitenkin muistaa perusasia. Talousmetsien tarkoitus on tuottaa raaka-ainetta erilaisiin hyödykkeisiin. Samalla ne korvaavat fossiilipohjaisia hyödykkeitä.
Päästöjen aiheuttajien on kerättävä omat päästönsä. Talousmetsät eivät ole sitä varten. Miten tuo päästöjen kerääminen sitten tapahtuu on saastuttajan selvitettävä. Piipun päästä vai kasvattamalla metsiä sinne, missä niitä ei ole. Se ei ole metsänomistan vastuulla.
Tietenkin metsiä on käsiteltävä niin, ettei niistäkin tule päästölähdettä, mikä tapahtuisi, jos esimerkiksi rakennettaisiin joku ”tunnin rata”.
Suojelualueita ei tarvita lisää. Eiköhän kaikki asialliset kohteet ole suojeltu. Enempää ei tietenkään hakata, mikä on metsätaloudellisesti järkevää. Metsien ikärakenne määrää oikean hakkuutason. Valitettavasti meillä vielä liikaa hakkuuta kaipaavia metsiä.
Mitä sitten hakkuumahdollisuuksille jatkossa käy ei varmaan ole kenenkään tiedossa. Hakkuita ei kannata pyrkiä vähentämään vaan ne saattavat olosuhteiden seurauksena vähentyä. Siis eri verbit.
Ei meidän suomalaisten tarvitse tuottaa vientiin uusiutuvia tuotteita kuin se määrä, jonka metsämme pystyvät kestävän kehityksen periaatteiden mukaan tuottamaan. Muut maat täydentävät.
Eipä tietenkään tarvitse, mutta on vielä kaukana, että ylitetetäisiin kestävän kehityksen raja. Senhän me tiedämme, että hakkuiden vähentäminen alentaa tuota rajaa.
Mimuulla oli aikanaan v-mainen, mutta fiksu esimies. Eräs perusvaatimus oli, että kaikki asiat tulee tarkistaa vähintään kahdesta toisistaan riippumattomasta lähteestä. Tämä koskee tietenkin myös metsänkasvatusta. Omat käsitykset ovat muovauteneet metsistä tehdyistä havainnoista niistä mitattuun dataan. On sitten tarkistettu luonnossa siellä Lapinjärvellä. Todettiin siellä erään joutsalaisen tyypin kanssa, ettei tarvitse muuttaa käsityksiä. Tietysti on myös verrattu Suomen metsien käsittely- ja kasvuhistoriaan. On siis kolme toisistaan riippumatonta lähdettä, jotka antavat saman tuloksen.
Montako sinulla Perko on?
Sama juttu. Luonnonvarat hupenevat. Kannattaa siksi panostaa niiden tuottamiseen. Metsä on siinä mielessä mukava sijoitus, että fotosynteesi ja sienet maassa hoitavat homman. Metsänomistajan osa on tosi helppo. Tökätä taimi maahan ja vähän päristellä raivaussahaa. Miksi ei hyödyntäisi ilmaista luonnonvoimaa. Ihmettelen vaan.
Olen sen verran paljon joutunut myös tekemään temppuja, että käytän aina varminta uudistamismenetelmää. Luontaista uudistumista käytän vain silloin,kun valtapuustolle pyrin saamaan täydennystä. Sekametsää pyritään tavoitteellisesti kasvattamaan. Ensi keväänä, jos päästään tänä talvena turvemaata hakkaamaan, istutetaan kuusta ja mäntyä 50/50-suhteessa.
Kun panostaa metsän kasvuun, niin tuottoa saa helpommin ja halvemmalla kuin hehtaareja ostamalla.
