Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Vuosi 2009 olikin aika haasteellinen. Vakiostaja (konserni) ilmoitti toukokuussa, että heillä on ostokielto. Lehdistö kirjoitteli sahateollisuuden ongelmista ja puupulasta. Versowoodkin sai monenlaista julkisuutta. Mietin mitä tehdä. Otin yhteyttä Yhtiön puunostajaan ja kyllä heille puu kelpasi. Lupasivat aika suuren etumaksunkin. Hankin Yhtiön tilinpäätöksen ja lueskelin sitä tarkkaan. Päättelin, että kaipa sen kaupan uskaltaa tehdä. Tehtiin sitten aika iso kauppa ja rahat tuli aikanaan. Siitä lähtien on 2 poikkeusta lukuunottamatta tehty heidän kanssaan ainakin yksi kauppa vuodessa. Ovat olleet kyllä aika ylivoimaisia.
On ajat muuttuneet. Viime vuonna Vw:n ostaja kysyi , että tarvitsetteko etumaksua. Ei me tarvittu.
Ne huutokaupat kaiketi lopetettiin siksi, etteivät ne olleet todellisia huutokauppoja. Ostajat olivat sopineet mitä ostavat ja mitä maksavat. Näyttelivät kilpailevansa.
Huutokauppojen lopettaminen oli voitto myyjälle. Ostajille siitä oli etua, koska ei tarvinnut herätä krapula-aamuun. Hotellille suuri tappio, kun parhaat asiakkaat lopettivat.
Onko kenelläkään käditystä tuon metsän todellisesta tilasta? Lahoava kuusikko ei välttämättä täytä edes luonnosuojelulain vaatimusta. Jos siitä alkaa levitä kirjanpainaja, niin vielä pahempi juttu.
Isä-vainaa osti aikanaan eräältä juopolta maajussilta erittäin hyväpohjaisen palstan, jolle oli sovittu jonkinlainen harvennuskauppa. Sai sen kaupan purettua maksamalla etumaksun takaisin. Aikanaan ne kuuset myytiin sorvikuusina.
Arvometsän esimerkissä tehtiin 3 hakkuuta 30 vuoden aikana: vuonna 0, vuonna 15 ja vuonna 30. Perko harvensi samassa ajassa myös kolme kertaa, mutta kertymä oli kaksinkertainen: 146 m3/ha kolme kertaa. 146 m3/15 vuotta tekisi siis 10 m3/ha vuodessa. Ei ihan mahtoton ja tulo per vuosi on myös ok. Onko tässä ikiliikkujassa jatkuvuutta, se on se kymysys.
On täysin mahdotonta saada 1o m3/v/ha jatkuvasti jatkuvan kasvatuksen metsästä. Sellaisia lukuja saa täystiheästä jaksollisesta ei missään nimessä harvasta jatkuvan kasvatuksen metsästä. Siellä Lapinjärvellä 10-vuotiskausittain jatkuvan kasvatuksen metsän kasvut vaihtelivat välillä 4-5 m3/ha/v. Kannattaa taas kerran todeta, että tietokoneella saa millaisia tuloksia tahansa.
Mutta muistetaan myös miten hakkuut ovat nousseet kasvihuonekaasujen raportoinnin (30 vuoden) aikana: 1990-luvun alkupuolelta 60 miljoonasta 90 miljoonan tasolle.
Faktan tarkistaja toteaa näin:
Luken mukaan 1987-91 hakkuut olivat keskimäärin 54,5 miljoonaa m3 ja 2017-21 73,7 miljoonaa. Siis lisäystä kokonaisuudessaan 19,2 miljoona m3. Ei 30, mutta tietenkin paljon.
Seltyskin on yksinkertainen. Tuolloin 30 vuotta sitten uudistusmetsät olivat nuoria. Harvennukset olivat lähinnä ensiharvennuksia. Nyt ”ruletti” pyörii täysillä. Toiset harvennukset tuplaavat harvennuspinta-alan ja yli kaksinkertaistavat harvennuspuun määrän.
Timppa, kirjoitin, Suomen metsät 1850, googleen, sain näkyviin kartan 1850 luvulta. Siinä näkyy missä oli keskisuomen koskemattomat metsät.
Tämähän oli monimuotoisuuskeskustelussa, mutta kuuluu oleellsen osana tähänkin keskusteluun. Tuolla hakusanalla pääsee sivulle, jossa on kohta ”kuvat”. Kun sen avaa, niin näkyy ylärivissä toiseksi vasempana kartta.
Lyhyesti kuvattuna. Lappi oli tietenkin metsäistä. Pirkanmaalta ajkoi Keski-Suomen ja Suomenselän kautta Kainuuseen hyvän metsän vyöhyke, jossa kaskenpoltto paikoin heikensi tilannetta. Salpausselän tienoilla oli puutetta tukkipuusta. Uudellamaalla pienpuuta oli runsaasti, tukkipuita niukasti.
Vuoksen vesistöalueella, siis Saimaan ympärillä aina latvavesille saakka olivat metsät huonossa kunnossa. Jossain puutetta metsistä. Kaikkialla puutetta tukkipuusta. Jossain oli polttopuuta hyvin, jossain niukasti. Kaskeaminen oli vaikuttanut ja Pietarin läheisyys metsien häviämiseen. Myös Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan metsät olivat kurjassa kunnossa.
Asiahan liittyy jatkuvaan kasvatukseen siinä mielessä, että metsiä oli käsitelty yleensä poimintahakkuilla eikä luonnollisestikaan huolehdittu uudistamisesta. Jos metsiämme alettaisiin taas käsitellä samalla tavoin, niin lopputuloskin olisi sama.
Kannattaa ottaa oppia historiasta eikä luottaa omaan ajatteluun tai palveluksiaan tarjoaviin.
Eli pääsemmekö tästä laskelmasta siihen, että metsätaloudessa olennaista ovat menot, ja että tasaikäisen metsätalouden ensimmäiset 15-20 vuotta ovat hyvin kalliita investointeja, joista iso osa jää tuottamattomiksi (esimerkiksi ne kuusentaimet, joista ei kasva tukkipuita koskaan)?
rTaas kerran. Hehtaarin aukon vieressä kasvaa 3 hehtaarilla pathaat puut verrattunam jatkuvaan, jossa ne on hakattu.. Parhaiden kasvu on ratkaisevaa. Ei heikompien.
