Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Tätä ei kyllä kannata kertoa metsästäjille: hehän siitä riemastuvat ja laskevat että heistä sitä vasta suuri hyöty saadaankin, kun lasketaan päästökaupan hinnoilla paljonko hirven metsästys lisää hiilinieluja!
Tuota en kyllä ymmärtänyt, mutta varmaan se on noin, kun tohtori kirjoittaa. Jatketaan ideointia. Kaippa niistä hirvistä tulee metaanipäästöjä, joten pitäisi hyvittää siis jokaisesta ammutusta hirvestä sen ennenaikaisen kuoleman aiheuttama päästövähennys. Mitä nuorempi eläin sitä sitä suurempi korvaus. Isoista sarvipäistä ei maksettaisi mitään, koska joku ampuu ne kuitenkin. Hirvikantaa pitäisi kasvattaa reilusti, jotta saisi enemmän näitä päästövähennyskorvauksia.
Jos Puuki meillä on kaksi metsänomistajaa, joilla on täsmälleen samanlainen uudistusala. Toinen on hakannut sieltä juuri tukkimetsän ja toinen on hankkinut pikkurahalla paljasta maata uudistusalan. Miksi ihmeessä kannattavuutta heidän pitäisi laskea eri tavalla?
Kysymyksen asettelu on väärä. Kannattavuutta pitää tarkastellä eri tavoin normaalin metsänomistajan tai ostajan näkökulmasta. Oikein on metsänomistajan kysyä mielessään hakkaanko aukoksi hehtaarin vai teenkö 4 hehtaarin poimintahakkuun? Mitä minulle jää tästä rahaa ja miten metsäni kehittyy tämän jälkeen kummallakin vaihtoehdolla.
Jos joku on ostamassa paljasta maata, niin hänellä on vain yksi vaihtoehto. Miettiä onko puuhassa järkeä. Jos hänellä on metsätuloa, niin metsävähennys auttaa jo asiaa ja muista metsistä saatava tulo pitää kassavirtaa yllä kunnes tuo aukko alkaa tuottaa kassavirtaa. Tuottaahan se alkaa heti uudistuksesta lähtien.
Timppa on ollut rakentamassa, mutta on ilmeisesti saanut taloudellisessa mielessä istua toisen takapuolella tuleen
Sen ajan rakennusliikkeiden omistajat olivat yleensä rakennusmestareita, jotka eivät paljon korkolaskusta ymmärtäneet. Ihan sama kuin metsätaloudessa. Jos lasket NNA:ta kovin tarkkaan, niin kauppa jää tekemättä. Jos osti raakamaata oikeasta paikasta oikeaan aikaan ja oli hyvät kaverit niin, että sai asemakaavan. Silloin bisnes oli hyvä. Tähän kaikki liiketoiminta ainakin alkuvaiheessa perustuu. Osaamisen lisäksi pitää ottaa riskiä oikeaan aikaan ja olla suhteita. Kaikki muu on turhaa puhetta. Kukaan ei tiedä tulevaisuutta. Jos ostaa väärästä paikasta tai väärään aikaan, niin on entinen yrittäjä.
Kaikki puuhat eivät tietenkään kestäisi nykypäivän kriittistä tarkastelua. Silloin porukka oli sodissa ollutta, jota pikkuseikat eivät kiusanneet. Lopputulos oli kuitenkin erinomainen. Pienillä resursseilla saatiin paljon rakennettua. Saatiin paljon estettyä nuoren aktiivisen porukan karkaamista Ruotsïin, kun rakennettiin työpaikkoja, kouluja ja asuntoja.
Tietysti korkojakin laskettiin ainakin siinä vaiheessa, kun siirryin rakennusliikkeen palvelukseen. Rakennusmaat oli kuitenkin ostettu aiemmin (ja niiden rahoituksen vuoksi eräs pankki oli joutua konkurssiin). Meidän ei tarvinnut niitä tonttiasioita miettiä. Riitti, kun vain rakennettiin tehokkaasti.
Tarkoitin siis, että kun teen aukon, niin se vaikuttaa tilan kaikkiin muihinkin hakkuukelpoisiin kuvioihin. Niissä parhaat puut jatkavat hyvää kasvuaan.
Kun teen poimintahakkuun, niin ne parhaat puut poimitaan vähintään 4 kertaaa suuremmalta alalta ja sinne kasvamaan jää huonoimmat puut, jotka sinnittelevät pysyäkseen edes hengissä kuten Berza aloituksessaan kuvaa.
Ei tavoitella avohakkuutonta vaihtoehtoa ja keskitytään tukin tuottamiseen.
En ole tienytkään, että meidän yhteismetsä harjoittaa jatkuvaa kasvatusta. Tukin tuottamiseen mekin keskitytään. Aukot tehdään, kun puun kasvu on hiipunut.
Eikös se korkea puupääoma ole epätaloudellista? Niin olen Jovain puheistasi ymmärtänyt.
Kuitenkin taasb kerran. Metsätalouden kannattavuutta pitää tarkastella tilatasolla. Ei yhtä aukkoa kerrallaan. Siksikin nuo Arvometsän mainokset ovat täyttä puppua.
Tietysti vähintään toinen 5 euroa ero kasvaa siitä, että päätehakkuulla puiden keskikoko on vähintään kaksinkertainen Puukin esimerkkiin verrattuna. Jos siis hakattaisiin vaikka 300 m3/ha kuusta aukosta, niin ero jatkuvaan olisi tukki 250×10+kuitu 50×2+latvusmassa 300×2=3350 euroa.
Jos samaan pystyt Jovain jatkuvallasi, niin onnittelut.
Tahtoo vain olla että edunvalvonnalla ei rikastu.
Eihän yhdistyksen tarvitse rikastua. Kukaan ei ole siihen sijoittanut pääomia.
Epäilemättä myhistyksenkin kaverit saavat tulospalkkiota. Entäpä, jos palkkiota maksettaisiinkin sen mukaan kuinka hyvässä kunnossa kunkin henkilön toimialueen metsät ovat? Raha kerättäisiin alueella operoivilta metsäyhtiöiltä. Niille hyvä investointi.
Mikä estää jk metsästä myymästä pylvästä
Järki ja luullakseni myös ostajan puute. Tietysti myös tekniikka. Ei taitaisi olla paljon kasvatettavaa jäljellä, jos kaadetaan 14-metrinen pylväs ja kuljetetaan se pois. Meillä on ollut entisiltä ajoilta lukuisia erilaisia harsintakuvioita. Niissä on usein ollut n 200 järeää tukkipuuta/ha yleensä mäntyä ja joku kuusikin. On siis aikanaan harvennettu suojuspuuasentoon. Sitten ollut ollut seuraavan latvuskerroksen kuusia n 80 kpl. Nuorempia ei juuri lainkaan, Siispä mitä muuta möisin kuin kuvion aukoksi? Kerropa Jovain.
Myydään muuten pylvästä myös harvennusmetsistä. Edullista, sillä min latvaläpimitta 13 cm.
Nuo Jovainin ihmemetsät ovat kaiketi jaksollisen metsiä.
Tiedän, että eräs suuri konserni maksaa jatkuvan kasvatuksen puusta vain harvennushakkuun hinnan. Viimeksi syksyllä kysyin tutulta puunostajalta. Kun suuri ostaja toimii noin, niin sillä on vaikutusta koko markkinaan.
Ei ole myöskään ilmaispalveluja, niin kuin Timppa väittää. Väittää kuittaavansa hoidon kustannukset.
Eihän meille titeenkään tyhjästä makseta. Maksetaan paremmasta ja helpommin korjattavasta puusta sekä hakkuutähteistä. Sille minä en tietenkään voi mitään, että rahaa tulee niin paljon, että erotuksesella jatkuvan kasvatuksen hintoihin kattaa kaikki taimikon perustus ja hoitokulut.
