Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Mikähän sen Ylen uutisten kuvan historia on? Ei niin toopea motokuskia ole, joka tuollaista jälkeä jättää. Olisi hyvä tietää lähtötilanne. Siis mitä on poistettu.
Minä en kertakaikkiaan ymmärrä, miksi niitä jk-metsiä niin kiihkeästi halutaan myös kivennäismaille. Huono kasvu ja niistä huonosti kasvavista puista huono hinta.
Asia oli toinen ennen sotia, kun kuitupuun kysyntä oli vähäistä. Teitä ei ollut eikä suksia kummempia liikkumavälineitä. Ei myöskään työntekijöitä. Ammattimetsurit olivat uitoilla ja maajussit peltotöissä. Istutustehot paljasjuuritaimilla vain murto-osa nykyisestä. Sama juttu perkauksissa. On ero raivaussahan ja vesurin välillä.
Kyllä nyt homma on helppoa. Voi tilata työn MHY:ltä, metsäyhtiölta tai yksityiseltä taikka sitten tehdä itse. Hyvää kuntoilua.
Perkolle tiedoksi, meiltä päin ovat koivulaatutyven ostajat kadonneet. Ihmettelen, jos saat jatkuvan kasvatuksen metsääsi koivun kasvamaan tukkikokoiseksi. Ei meillä kasva minkään kokoiseksi isojen puiden seassa. Ei muuten kasvaneet Lapinjärvelläkän. Olet siis oikeassa, sain riittävän tiedon Suomen parhailta jatkuvaa kasvatusta tutkivilta tiedehenkilöiltä. Jos olet heitä etevämpi, onnittelen.
Jaksollinen on vähintään 50 % kannattavampi tavallisessa metsässä. Ero tulee vakaasta ja lisääntyvästä paremmasta kasvusta verrattuna taantuviin jatkuvan kasvatuksen metsiin, joiden taimettuminen on todella sattumanvaraista.
Perko
Kannattaa taas muistaa, että sen 50-vuotiaan metsän vieressä kasvaa 70- tai 80-vuotiaita laatupuita, joita sinun metsässä ei näe koskaan.
Taas tuo korkokanta. Eikö ole päivän selvää, että jaksollisesta saa niin paljon paremman hinnan kuin jatkuvasta, että erotuksella maksetaan kaikki uudistuskulut ja joskus jääkin rahaa, kun lisäksi lasketaan mukaan latvusmassan myyntitulo.
Tottakai juurisienet vähenevät kun metsä poistuu. Eiväthän ne saa puiden tuottamia ravinteita. Luonto on kuitenkin ihmeellinen. Se on varautunut tällaiseen tilanteeseen. Kun puun siemen alkaa itää, niin epäilemättä sen juuret löytävät jonkun osan sientä, mistä sitten alkaa yhteiselo, joka päättyy vasta, kun puu kaatuu tai kuolee.
Huvittavia tutkimukset, joissa todetaan, että niitä mykoritsoja on vähemmän aukossa. Eihän muu voi olla mahdollistakaan.
Toisten aukkojen männyntaimet maistuvat hirville paremmin kuin toisten vaikka väli on vain muutama 100 metriä. Johtuuko ero genetiikasta vai kasvupaikasta? Siinä kysymys, mitä olen pähkäillyt. Pitäisi saada Luke tutkimaan asiaa.
Esim. kasvulle tärkeät mykorritsasienet levittäytyy hakkuuaukolle usein juuri säästöpuuryhmien kautta.
Onko näin? Olen luullut, että niitä mykoritsoja jää hakkuun jälkeen maahan ja tulee myös taimien mukana. Luulisi, etteivät ne taimet muuten alkaisi kasvaa vinhaa vauhtia. Toinen sienten lisääntymistapa on ilmassa kaukaakin. Miksikä muuten juurikääpää torjutaan?
Kun aiemmin lahopuuta oli vähemmän, niin vaikuttiko se metsän kasvuun?
Kuka ne metsät omisti Nostokoukku?
Metsureille riittää töitä metsänhoidossa. Hehän eivät enää hakkaa kovin paljon vaan metsäkoneyrittäjät pääosin.
Kyllä se metsänhoito lopuu, jos aukkoja ei tehdä.