Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Ei tietysti sinne maaperään ylimääräistä sokeria jää. Kyse on prosessin kuluttamasta sokerista, jota ei mitata, kun se menee maahan, mutta mitataan, kun se hiilidioksidina tulee maasta pois.
Miten puun maaperään syöttämän sokerin määrä voidaan mitata? Sitähän käyttävät sekä sienet, että monet muut eliöt. Eivät ne muuten eläisi. Kyllä kyseessä on selvä tietouisesti tain tyhmyydestä tehty systeemivirhe.
Tämä systeemivirhe selittää Nasan mittausten ja Luken laskelmien välisen eron.
Pari kertaa kirjoitin sinne Hesariinn oudosta tilanteesta. Nimittäin siitä, että mitataan ilmasta maaperän hiilipäästöjä, mutta ei mitata puiden maaperään syöttämää hiilta sienille ja omaan juuristoonsa. Siis sama, jos vesivoimalan alapuoleta mitattaisiin virtaamaa ja todettaisiin, että voimala tuottaa näin paljon vettä.
Gallup Ovatko tutkijat näin tyhmiä vai tekevätkö virheen tahallaan?
Sitä ihmettelen jatkuvasti kuinka osaamattomia Suomen metsätieteilijät ovat. Luken koealalla Lapinjärvellä Sauli valkonen ja kumppanit pääsivät ihanteellisissa oloissa hyvin taimettuvalla tuoreella kankaalla 40 vuodessa jatkuvan kasvatuksen keskikasvuun 4,5 m3/ha/v. Tämän palstan kaksi sankaria pääsee puheittensa mukaan tuplaan. Kyllä te olette väärässä hjommasssa. Luken johtoon teidät pitäisi palkata ja potkia sieltä osaamattomat pois. Kyllä Suomen metsät alkaisivat kukoistaa, kun panisitte asiat järjestykseen.
Vielä kerran Perko. Metsä, jossa kävin oli jk-hakattu metsätieteen tohtorin opeilla. Enkä siellä Yliopistossa oli koulutuksessa mennyt jotain pieleen. Tohtori ei näemmä tiennyt, että puu kasvaa taimesta.
Meidän metsässä sama puumäärä olisi hakattu aukoksi. Oltaisiin saatu parempi kantohinta. Latvusmassasta saadulla tulolla olisi uudistettu metsö ja meillä olisi 4-metrinen taimikko.
Metsätalous on hyvin yksinkertaista. Ei tarvita mitään laskelmia. Vain oikea puu oikeaan paikkaan.
Tosiaankin, metsätalous on hyvin yksinkertaista. Esimerkiksi metsän kasvu. Viime syksynä hakatussa aukossa kasvaa jo liki 40-senttisisiä mäntyjä ja kuusia. Jos olisin hakannut saman puumäärän poimimalla, niin niiden paikalla ei kasvaisi yhtään mitään. Tämän olen ihan omin silmin nähnyt 8 vuotta aiemmin harvennetussa jk-metsäsää. Siinä sekä metsänomistaja että jk-asiantuntuja ummistivat silmänsä tosiasioilta. Heidän kaksi kaveriaan löytyy täältäkin.
Jaksollisen ylivoimaisuutta lisää taimien jalostushyöty ja oikea-aikaiset perkaukset ja hakkuut. Jatkuvaa surkeuttaa entisestään parhaiden puiden poiminen, jolloin jäljelle jäävä huonoimmat ylsilöt
