Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Kumma vain, että myrsky osui Kettusen opeilla harvennettuun metsään. Vaarallinen kaveri. Kannattaa pysysyä loitolla. Ties millainen myrskynjohdatin on.
Linkolalla oli oma agenda. Noilla diktaattoreilla omansa. Ei kuitenkaan poista tosiasiaa, että Linkola halusi vähentää ihmiskuntaa rajusti. Olisiko ryhtynyt puuhiin, jos hänellä olisi ollut diktaattoreiden resurssit. Sitä voimme arvuutella. Visa olisi epäilemättä päässyt eturiviin. Onneksi Linkola tyytyi kalastamaan ja naurattamaan naisia.
On Hesari aika hienohipiäinen. Ei ole hyväksynyt juttuani vaikka siinä käsiterllään mielestäni aihetta.:
Koko hiilinielukeskustelussa unohtuu koko ajan oleellinen. Siis se, että metsä on ihmeellinen tuotantolaitos, joka auringon ilmaisenergialla tekee ilmaisista sadevedestä ja ilman hiilidioksidista arvokasta raaka-ainetta, jolla voidaan korvata myös sekä fossiilisista materiaaleista valmistettavia tuotteita että varastoida energiaa käytettäväksi silloin kun sitä tarvitaan. Myös se millaisia kytkentöjä metsätaloudella on esimerkiksi syrjäseutujen asumismahdollisuuksiin.
Huomio pitäisi kiinnittää metsän kasvatukseen. Ei kasvun taannuttamiseen. Jatkuvan kasvatuksen piilomainonta ja avohakkaiden syyllistäminen on eräs hyvin näkyvä ja luultavasti vaikuttava tapa taannuttaa Suomen metsien kasvua. Myös HS on osallistunut näihin ”talkoisiin” melkoisella ahkeruudella. Aina jaksetaan kaivaa esiin kuva jostain juuri tehdystä hakkuuaukosta. Ei koskaan taimikosta. Entisessä aukossa kasvavasta kunnon metsästä puhumattakaan. Ymmärtämättömät metsänomistajat luulevat tekevänsä jonkun ympäristöteon, kun jättävät metsänsä hakkaamatta, mikä johtaa todellisuudessa hiilinielujen pienenemiseen metsän kasvun taantuessa. Samalla menetetään tärkeitä metsätalouden työpaikkoja, joita ei pystytä millään korvaamaan.
Nykyinen suomalainen metsäkeskustelu on jo johtanut erittäin huolestuttaviin näkymiin tulevaisuuden metsänkasvusta ja siinä sivussa hiilinieluista. Taimikoiden istuttaminen ja perkaukset ovat huolestuttavasti vähentyneet. Ruotsissa on toisin. Siellä huolehditaan uuden metsän synnystä todella paljon paremmin vaikkei Valtio tuo siellä tätä toisin kuin Suomessa.
Kuvaavaa Suomen metsäkeskustelulle on erään taimitarhan johtajan huokaus, että kehtaako enää mainostaakaan, että heidän taimet kasvavat hyvin. Ja niin ne todella tekevät. Meidänkin metsiin niitä on istutettu tuhansia, joten tiedän mistä kirjoitan.
Mitä siis ennen kaikkea toivon on, että myös HS alkaisi kirjoittaa metsäasioista tosiasioihin perustuen ja syvällisesti kaikki vaikutukset esille tuoden.
”… onko lepikko sittenkin kannattavin nuorenkoivikon kanssa?..”
Meillä oli n 50 v sitten parin ha:n lehmihaka, joka kasvoi jäseää lepikkoa. Mietittiin, että mitä tehdään. No, hakattiin aukoksi ja metsuri istutti koivut. Lepäthän ovat hyviä kasvajia kuten tiedetään. Aloitin taistelun niitä vastaan. Ostettiin sen aikainen raivaussaha ja kun kesäloma alkoi, niin painelin lepikon kimppuun. Siinä putosi kyllä talvella hankitut kilot. Monta vuotta sai sahailla, mutta viimein voitin 6-0.
Paha kyllä sitten metsäalan ammattilaiset eivät osanneet harventaa sitä tarpeeksi rajusti. Jäi parissa ensimmäisessä harvennuksessa vähän liian tiheäksi eikä järeytynyt niin hyvin, kun oli mahdollista. On kyllä aika hieno ja ulkonäössä lepikon voittaa. Vuosikasvussa tuo lepikko olisi ollut kyllä parempi,, jos olisi laskettu vain kuutioita.
Oli täällä meidän tilallakin saha, joka aloitti 1891 ja josta tuli tilalle sähköäkin, Ei se tilallinen ollut kuitenkaan erityisen hyvä nopissa hommissa. Joskut lankut sinystyivät, joskus saha paloi. Kaikenlaista harmia.
Vuokrasi sitten ennen ensimmäistä maailmansotaa sahansa. Ei sekään mennyt putkeen. Nimittäin rahanarvon heikkeneminen sodan aikana pudotti vuokran todellisen arvon kymmenenteen osaan. Lopullinen niitti sahauksellen oli, kun Stalin alkoi 1928 dumpata vankityövoimalla tuotettua sahatavaraa Eurooppaan. Suomessa kaatui pienempiä ja suurempia sahoja, pankkeja ja maatiloja. Silloin tilalla oli toki uudet uudet omistajat, jotka joutuivat sinnittelemään vuosia, koska tukkipuu ei tehnyt kauppaansa.
Tuoreelle kankaalle kannattaa minunkin mielestäni saada mäntyä sekaan. Keväällä testataan uutta mallia, jossa istutetaan kuusta ja mäntyä vuorotellen.
En nyt ihan tarkkaan tunne tiaisten sielunelämää. Hirvipassissa välillä näki tiaisparvia, joissa oli eri lajeja, joskus hömppiäkin. Kova vauhti niillä oli kuitenkin. Minä kuvittelen, että linnut kiertelevät aika laajalla alalla talvisin ja sitten kevätpuoleen pysähtyvät johonkin sopivaan paikkaan. Joskus näki nimittäin pyrstötiaisparviakin, jotka eivät ainakaan niissä kuusikoissa pesineet.
Ainakin minun havaintojen mukaan tiaiset ovat vähentyneet vanhoissa metsissä kaukana asutuksesta. Pyrstötiaisia en ole nähnyt vuosiin vaikka niidenkin kanta on lisääntynyt. Luulen, että talviruokinta on muuttanut lintujen asuinpaikkoja lähemmä asutusta.
Vielä. Esimerkiksi meillä Yhteismetsän tavoite on lisätä metsän kasvua. Siis harvennuksilla varmistaa, että metsän kasvukyky säilyy hyvänä. Uudistushakkuilla nostaa jatkuvasti metsän kasvua, sillä uuden metsän keskikasvu on usein vähintään 50 % enemmän kuin hakattavan. Miten muuten pitäisi toimia?
Kyllä tuosta puuhasta rahaakin tulle aika mukavasti. Perkon epäilyksistä huolimatta.
