Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Olisiko se kovin haitallista jos metsäteollisuus himmailisi raaka-aineen käytön kasvuvauhtiaan muutaman vuoden ajan, jolloin kasvua lisäävät toimet ehtisivät vaikuttaa täydellä teholla?
Ei siitä hiilinieluvajeesta joudu muutenkaan maksamaan. Niin epämääräinen se sopimus on. Kuuntelin kun suomalaine EU:n edustaja puhui siitä. Maksu on monen neuvottelun takana ja saattaisi Saksakin joutua samala maksumieheksi, joten Ollikainen pullistelee turhaan.
Mistäs sitten vähennettäisiin? Harvennuksista, joita tehdään nytkin sellutehtaan verran liian vähän. Vai uudistushakkuista, joita tarvitaan, jotta metsät uudistuisivat.
Varmaan joitakin Metsähallituksen ja rahastojen hakkuita voisi myöhentää, mutta teollisuus ostaa sen puun, mitä saa myytyä, joten ostaisivat jotain muuta tilalle.
Kaikki asialliset hakkuut pitää voida tehdä. Jos jotain kielletään, niin liian aikaiset uudistushakkuut.
MInun mielestäni metsänomistukseen ja -mistajiin suhtaudutaan nykyisellä negatiivisella tavalla lähinnä kateudesta johtuen. Toisilla on sellaista, jota minulla ei ole. Tämä pasistaa noista Hedarissa käymistäni keskusteluista aika usein läpi tai on suoraan sanottukin. Siis ahneet metsänomistajat. Kateus on sitten helppo kääriä luonnonsuojelun kaapuun. Negatiivinen tunne muutetaan sellaiseksi, että ollaankin hyväntekijöitä,
Menot tiedän, kun katson kirjanpitoa. On täysin huuhaata väittää, että pystyisi ennustamaan tuloja jostain 80 vuoden päädtä. Koko NNA-laskelma on täysin itsensä pettämistä.
Minulla on helppo systeemi. Metsä uudistetaan kullekin paikalle parhaiten sopivalla tavalla. Ei ole kallista kuten tuolla edellä kirjoitin. Jos ei kerralla onnistu, niin jatketaan, kunnes onnistuu. Jälkipolvet kiittävät. Eikä minullakaan huonosti mene.
Juttelin erään puunostajan kanssa. Hänen mielestään Länsirannikolla kait Porista pohjoiseen on liian vähän harvennettuja metsiä. Ehkä tulee parannusta tilanteeseen, kun SE tehostaa rannikolla puunhankintaansa. Eihän sieltä pitkä matka ole Ouluun ja ehkä voi kuljettaa puuta meritsekin.
Riippuu siitä, millaista monimuotoisuutta arvostaa. Osa eliöistä kaipaa pysyvyyttä ja sitä on metsässä, jossa olosuhteet ei kovin rajusti ja nopeasti muutu. Tällaiseenkin voi kehittyä varsin monimuotoinen ekosysteemi. Toisaalta talousmetsä tarjoaa monimuotoisuutta mosaiikin muodossa, mutta osaako luonto sitä arvostaa.
Mutta se metsä muuttuu kuitenkin koko ajan. Sitä mukaa myös eliöiden menestyminen metsässä. Toisia lajeja tulee toisia häviää. Kyllä nykyinen mosaiikkimainen talousmetsä tarjoaa jokaiselle jotain.
Laskin 5 viime vuoden tilinpäätöksistä, että meillä taimikon perustaminen ja hoito ovat maksaneet keskimäärin 6.8 % puunmyyntitulosta ja muut kulut kuten tiestön ylläpito (omia teitä on n 10 km ja lisäksi joitakin maksuja tiekunnille), vakuutukset, kirjanpito,, jäsenmaksut ym 9,4 %. Siis kulut ovat olleet n 16 % puunmyyntitulosta. Kemeraa ollaan saatu vähän, koska etupainotteinen perkaus ei ole useinkaan täyttänyt Kemera-ehtoja.
Havupuiden tukki % oli n 65. Ei tarvitse laskea mitään NNA:ta. Hakkaa metsän ja uudistaa sen tehokkaalla tavalla. Siinä se on.
Hankala paikka passata hirveä, kun näkemää on vähän. Tosin kerran, kun olin nuori ja hurja, ammuin talvitien uralle hirven n 60 m:n päästä. Näin tulevan jossain kauempana ja tähtäsin uran reunaan, josta arvelin eläimen tulevan. Ennätin ampua tuolle max 4 metrin uralle. Kaatui heti sen viereen. En kyllä suosittele.
Komeat sarvet on seinällä.
