Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Juuri noin.
Sekin kannattaa huomata, että hakkuutavalla on vaikutusta ykskköhintoifin. Tietysti myös leimikon kasvaessa kantohintakin noisee.
Kannattaa verrata hehtaarikohtaisia myyntituloja. Tietysti toisilla raukoilla ei ole mitään myytävää. Ei silloin ole mitään käsitystä metsätalouden kannattavuudestakaan.
Kasvatustavalla voidaan vaikuttaa kasvuun. Toisten metsät kasvavat tuplasti sen mitä toisten. Kiinteät kulut vat kuitenkin samat.
Olen ollut toipilaana silmäleikkauksesta neljä kuukautta. Jäänyt tämän palstan seuraaminen. Nyt alkaa nähdä paremmin. Huomaa, ettei keskustelu ole yhtään edennyt tänä aikana. Eikä tainnut jäädä mitään tärkeää näkemättä.
Kirjanpainajat uhkaavat yhtä kuusikkoa. Myydään havupuut kokorunkohinnalla. Ei tarvitse miettiä Apteerausta. Ainespuusta saadaan reilu 30000 euroa hehtaarilta. Latvusmassasta 2000 euroa hehtaarilta. Sillä tekee sekä uudistuksen että kaksi perkausta.
Jos joku pistää jatkuvalla jatkuvasti paremmaksi, niin on tosi ihme.
Kasvu on tietysti noin kuin Kangas kirjoittaa. Jos ylijäreys tai tuhot eivät uhkaa, niin kannattaa huomata, että päätehakkuumetsässä kasvu on kokonaan tukkipuuta ja siksi arvokasvu on suurta vaikka kuutiokasvu vähän vähenisi.
Toinen seikka on sitten se, että kiertoajan pidentäminen pienentää uudistamiskustannuksen osuutta puuntuotannossa. Näin meidän yhteismetsä toimii. Kasvatetaan niin kauan kuin mahdollista. Viime vuosien voimakkaan hintojen nousun aikana tämä on osoittautunut hyvin kannattavaksi menetelmäksi.
Kolmas tekijä on tietenkin metsänomistajan rahatilanne, johon ulkopuolinen ei voi ottaa kantaa.
Sinulla Perko on aika yksipuoliset silmät. Halveksit aukkoa, jossa taimikko kasvaa kohisten, mutta et huomaa, että ”metsässäsi” on suuria aukkoja, joissa ei kasva mitään.
Mykoritsoista ei tarvitse olla huolissaan. On ihmeellinen säätömekanismi tai melkein ikiliikkuja. Sitä mukaa, kun puut kasvavat, niin mykoritsat saavat niiltä ravinteita lisäävät kasvuaan. Ja päin vastoin, kun mykoritsat toimittavat puille ravinteita, niiden kasvu lisääntyy.
Meikäläisen kommentti päivän Hesariin:
Hakkuiden supistaminen tietäisi teollisuudelle puupulaa. Tehtaita suljettaisiin, mikä merkitysisi metsäteollisuuspaikkakuntien alasajoa ja suuren inhimillisen pääoman tarpeetonta tuhlaamista, kun 100-vuotinen tietotaito hävitettäisiin poliittisella päätöksellä. Jäljelle jääneet tehtaat joutuisivat hankkimaan puunsa entistä laajemmalta alueelta, mikä tietysti lisäisi energian käyttöä.
Kokonaisuudessaan hakkuiden vähentäminen olisi kuin hölmöläisten peiton jatkamista. Keskustelu pysyy hengissä kahdesta syystä. Toinen on on metsänomistajia kohtaan tunnettu kateus. Toinen on laajoihin tutkijapiireihin pesiytynyt vihamielisyys metsätaloutta kohtaan.
Voisitte laittaa vielä huviksenne keskimääräisen vuosituottavuuden kuutioina ja euroina.
En noita tietoja pysty keräämään. Vuodesta 1967 nykypäivään metsän puumäärä on lisääntynyt 85 m3/ha:sta vuoden 2024 150 m3/ha:iin vaikka koko ajan ollaan lisätty hakkuita. Kasvu on lisääntynyt vuoden 1967 tasolta 3,2 m3/ha/v vuoden 2024 tasolle 5,5 m3/ha/v. Meillä valtaosa metsistä on kuivahkoja tai kuivia kankaita ja kaikki erittäin kivisiä. Lehtomaisissa kuusikoissa luvut olisivat aivan toisenlaisia.
Itse en haapojen alle kuusikkoa kasvattaisi. Haavan jäykät oksat varmistaa kuusien vaurioitumisen kaadettaessa.
Ei siellä mikään muu kasva. Jättääkö kuusikon vai ei, niin sitä voi harkita.
Haavikon kasvattamisessa on riskinä se, että joku huomaa sen ja silloin saattaa saada suojelijat kimppuun. Meillä on asennoiduttu, että haapametsä on osa monimuotoisuutta.
Haavan juuret ovat tosi laajalla. Meillä myrsky kaatoi suuren haavan kymmeniä vuosia sitten eräällä vähäpuisella hakamaalla. Ainakin 20 metrin säteellä alkoi kasvaa haapoja. Aluetta on harvennettu jo muutama kerta. Minun neuvo on, että kannattaa harventaa rajummin kuin koivikkoa. Alle saattaa kasvaa kuusikko, jonka hyödyntäminen saattaa olla mahdollista, kun haavoista aika jättää.
Ainakaan meillä päin ei haapatukki kelvannut vaikka olisi ollut pinossa tien varrella. Yksi mahdollinen käyttäjä sanoi, että on liian nopeasti kasvanutta.
Vähäiset määrät haapaa saattavat mennä koivukuidun seassa, mutta taitaa yleisin käyttöpaikka olla voimalaitos.
Nyt tuo alue on maisemametsänä. Hyödynnetty sitä jossain määrin säästöpuumäärälaskennassa,
