Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
esimerkiksi metsäkatoa aiheuttava taho rahoittaisi luontotyyppien suojelua ja ennallistamista.
Miten mitään elollista voi ennallistaa? Kun katsoo peiliin, niin pientä ”ennallistamista” kyllä olisi tarpeen. Kenen puoleen pitäisi kääntyä, kun se noin helppoa on?
Anteeksi Anneli, kun vakavasta asiasta viisastelen.
Espoossa näemmä sähköpatterit pois päältä.
Nythän sahatkin ostavat kuitupuuta eivätkä ole enää riippuvaisia kolmesta konsernista, koska kuitunsa saavat aina polttoon.
Päättyvänä vuonna ilahdutti hyvät kuidun hinnat, jotka olivat prosentuaalisesti nousseet selvästi tukkeja enemmän.
Versowood osti Kissakosken sahan, joka sahaa pienikokoista puuta. Lisää siis harvennuspuun kysyntää.
Ei kannata olla tulevaisuudesta huolissaan, muttei harvennuspuun myyntiä kannata kuitenkaan jarruttaa. Muuten metsä kärsii.
Juuri noin kuin Puuki kirjoitti. Metsä, jossa tuo esimerkkipuu kasvoi, on kasvanut harvassa asennossa ja tuottanut huonon hehtaarikasvun. Arvioni mukaan n 3,5 m3/ha/v.
Esimerkki kertoo lisäksi se, että ikääntyessään ainakin tämän puun kasvu oli lähes loppunut.
Timppa, mitä tarkoitat kasvun hidastumisen kiihtymisellä, absoluuttista kasvua vai suhteellista kasvua ? Kuinka voimakasta tyämä kasvu on ja mistä tuo tieto on peräisin?
Onko eroa käsitellyillä metsillä ja käsittelemättömillä ja kuinka iso kasvun ero näissä kohteissa on?
Tässä erään toukokuussa 2021 hakatun kuusen tarina. Syksyllä 1933 oli tukkipuusavotta, joka todennäköisesti mahdollisti puun syntymisen. Pakuus kannolla kuoren alta 410 mm. Ikävuodet 1-12, lusto 0,83 mm, -vuodet 13-21 lusto 2,75 mm, -vuodet 22-46 lusto 3,92 mm, -vuodet 47-86 lusto 1,82 ja -vuodet 87-88 0,75 mm.
Tuossa puussa ei näkynyt selviä merkkejä harvennuksista. Taimivaihe oli hankala. 12-vuotiaana vain 20 mm kuoren alta. Tuota ikäluokkaa kasvoi n 200 kpl, pääosin mäntyjä, Seassa n 80 kpl 70-vuotiasta selvästi pienempää kuusta ja lehtipuuta.
Keski-Suomessa kasvun hidastuminen kiihtyy n 90 vuoden iässä.
Yritysten tulee pystyä osoittamaan että tuote ei aiheuta metsäkatoa. Ihan hyvä päätös , jos metsän kohdalla otetaan huomioon uudelleenmetsityksen vaikutus myös.
Siinä onkin jatkuvaa kasvatusta harjoittavilla tehtävää, jos sääntöä valbvotaan tosissaan.
Hasunkurinen ajatus suojella jotain luontotyyppiä muuttuvassa ilmastossa, jossa typpeä sataa taivaalta. Kyllä ne tyypit muuttuvat jatkuvasti rehevämpään suuntaan.
Oleellinen asia on säilyttää metsä metsänä.
Oleellinen asiahan oli, että lainsäädännöllä yritettiin omia yksityistä metsää suojeluun vastikkeetta. Ja että Ympäristöminisdteriön lainvalmistelum oli kelvotonta.
Aika vilkas keskustelum on virinnyt.
Tuon voi uskoa Jyväskylän ”viheryliopiston” opettajalta. Tuskin teki ilman Janne Kotiahon yllytystä.