Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Kerran kyselin viisaammilta ja sanoivat, on ainakin hidas systeemi Kysele Anneli uudelleen 100 vuoden kuluttua.
Korpisuot voisivat olla käyttöalue koska soille ennustetaan ilmaston muuttuessa kuivumista, ja menetelmät joissa ojia ei tarvitse perata voisivat näin ollen toimia kuuselle paremmin.
Sopivissa oloissahan korpisuolle tulee kuusta turkkinaan. Jos se sattuu kasvamaan karhunsammalta, ei sitten yhtään. Näin on tilanne yhdellä kuviolla Saarijärvellä.
Meillä on mäntykankaiden keskellä muutama korpisuo, joiden laskuoja ei johda vesistöön. Kasvavat hyvin naveromätystyksellä.
Katseltiin viime syksynä paria muuta kuviota Saarijärvellä. Epäiltiin, ettei jatkuvan kasvatuksen puut pysy pystyssä. Talvella aukoiksi.
Metsänkasvatuksessa kannaattaa aina pitää mielessä kaksi vaatimusta: Pitää olla riittävästi kasvavia uusia taimia ja jätettyjen puiden pitää pysyä pystyssä.
Laskin huvikseni optimaalisen jk:n kuusikon tuottoa 20 v:n periodilla suhteessa tasaikäiseen päätehakattuun (275 mottia/ha) metsään. 5 %:n korolla ja 5 mottia/ha vuosikasvulla laskettuna jk voittaisi tasaikäsen metsän kasvatuksen n. 575 €:lla /ha mutta vain jos tasaikäiseen metsään ei tehdä energiapuuhakkuuta v. 20 . Silloin on tuloksena suunnilleen tasapeli mutta jatkossa jk häviäisi koska viljellyn metsän vuosikasvu paranee jatkuvasti, kun taas jk – metsän kasvu hyytyy suhteessa.
On joskus tullut harjoitettua motomittausta entisiin harsintametsiin, joissa on on syntynyt tilanne, ettei harvennusmahdollisuuksia ole ollut, koska puuta ei olisi sitten jäänyt mitään jäljelle. On siis kasvatettu kaikki mahdolliset puut. Kasvuluvut alkoivat 3:lla. Ja sitten on tietoa 60 vuotta harjoitetusta jaksollisesta, jolla on päästy paljasjuuritaimista alkaen tasolle 6,5 m3/ha/v. Ja jatkossa vielä parempaan parempien taimien ja alkukasvatuksen ansiosta. Taloudellisessa vertailussa kannattaa lähteä siitä, että jaksollinen kasvaa 100 % paremmin.
Asia valkenee myös aikanaan lähdettämästäni kuvasta, jossa myrskyn tekemä aukko ei ollut taimettunut 16 vuodessa.
Tunnetaan myös termi ”junk bond”:
Roskalainat ovat joukkovelkakirjoja, joihin liittyy suurempi maksukyvyttömyyden riski kuin useimpiin yritysten ja valtioiden liikkeeseen laskemiin joukkovelkakirjoihin. Joukkovelkakirjalaina on velka tai lupaus maksaa sijoittajille korkomaksuja sekä sijoitetun pääoman palautusta vastineeksi joukkovelkakirjalainan ostamisesta. Roskalainat ovat sellaisten yritysten liikkeelle laskemia joukkovelkakirjoja, jotka ovat taloudellisesti vaikeuksissa ja joilla on suuri riski laiminlyödä tai jättää maksamatta korkojaan tai palauttaa pääomaa sijoittajille.
Raamatussa varoitetaan vääristä profeetoista. Nykyään ihmisiä taitaa olla entistä helpompi höynäyttää. Liika oppi himmentää järjen.
Kun tutkijat saavat nuoren kuivahkon kankaan metsän uhanalaiseksi, niin onko vika lukijassa, joka tuon uskoo vai ”profeetassa”, joka tuon uhanalaisluettelon on keksinyt. Sinnehän saa tietysti kaikki vähenevät luontotyypit, jos niin haluaa. Ja kaikki luontotyypit vähenevät alueilla, joille rakennetaan tuulivoimaa.
Muistastko Anneli, mitä metsänhoitajakoulussa puhuttiin lahopuusta?
Forest.fi-sivulta Etelä-Suomen metsien ikärakenne:
VMI 1951-53 101-120-vuotiaat 4,8 %, 121-140-vuotiaat1,6 % ja 141+ 0,8 % . Siis yli 100-vuotiaita 7,2 %
VMI 1971-76 101-120-vuotiaat 6 %, 121-140-vuotiaat 2,1 % ja 141+ 0,8 %. Siis yli 100-vuotiaita 8,9 %
VMI 2004-2008 101-120-vuotiaat 6,7 %, 121-140-vuotiaat 3,3 % ja 141+1,8 %. Siis yli 100-vuotiaita 11,8 %.
VMI 2015-19 101-120 5,5 %, 121-140 2,4 % ja 141+ 1,4%. Siis yli 100-vuotiaita 9,3 %.
Siis verrattuna VMI 1951-53:een yli 100-vuotiaiden metsien osuus on lisääntynyt 30 %:lla. n
Edelleen tuolta sivulta:
VMI 1951-53 alle 20-vuotiaita metsiä 5,3 % VMI 1971-76 17,1 %, VMI 2004-08 20,2 % ja VMI 2015-19 18,6 %.
Koska metsien pinta-ala on pienehtynyt muuhun käyttöön oton vuoksi ja puumääträ lisääntynyt, niin hehtaaria kohden on keskimäärin enemmän puuta. Tilaston mukaan uudistushakkuut (alle 20-vuotiaat metsät) ovat n 1 % vuodessa ja jopa vähentyneet viimeisen VMI:n mukaan. Itse luulisin, että uudistushakkuualojen keskihakkuut/ha ovat nousseet.
Näistähän ei yhden luvun perusteella voi kovin tarkkoja johtopäätöksiä tehdä. Luulisin, että metsäyhtiöillä on kalikan tarkka tieto eri hakkuutapojen hehtaarikertymistä, Antavatko tutkijoille on eri asia.
Samanlainen havainto meilläkin on Tornatorista. Hakkasi pienikokoista metsäänsä.
Jos tie aluksi särkyi puutavara-ajon vuoksi, niin tilallisen olisi pitänyt se korjata. Siis ajaa mursketta. Miksiköhän mökkiläiset eivät tätä pyytäneet?
Epäilemättä jatkossa oli tarkoitus haitata hakkuita.
Periaate on, ettei omalla maallaankaan olevaa tietä saa käyttää, ellei osallistu sen ylläpitokustannuksiin.
Rasitesopimus oli vajavaisesti laadittu. Olisi pitänyt kirjata tilallisen oikeus käyttää tietä ja vastata tienkäyttönsä aiheuttamista korjuukuluista.
Jostain syystä pitkä kommenttini ei nyt kelvannut Hesariin. Pääsisältö oli että hiilinielujen nopeaa pelastuspakettia ei ole, siis muuta keinoa kuin hakkuiden himmailu.
Mutta eihän tämä mitään pelasta. Eivät kiinalaiset ala pyyhkiä sormilla vaikka Suomen koko selluteollisuus lopetettaisiin . Ja kyllä japanilaisdet jostain liimapuunsa ostaisivat.
Mitä se Suomen hiilinielu muutenkaan vaikuttaisi, kun katsoo Qatarin tai Saksan touhuja.
