Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Kerpulla ei ole enää mitään hävittävää. Olen Tamperelaisen kanssa samaa mieltä, että pitää katsoa kestääkö Marinin kantti ja tarvittaessa kaataa hallitus. Silloinkepullab saattaa olla saumaa päästä jossain vaiheessa porvarihallitukseen.
Sertifiointi on varsinaista korruptiota. Kaikki muut tahot ovat nykyisin näpertelijöitä.
Tämä on totta. Millaisia etuja Keski-Euroopan painotalojen ostajat ovat FSC:ltä saaneet? Tai venäläiset serfikaatteja kirjoittaneett? Eräs hyvin tuntemani metsäalan ammattilainen kertoi, että Venäjältä tuotuun puuhun sai aina haluamansa sertifikaatin.
Kyllä meidänkin ”ekosysteemit” toimivat. Taimikot ja metsät kasvavat. Metsissä on monenlaista vaihtelua. Taimikot estavät metsäpaloja ja sietävät myrskyjä. Jne
Havupuut ovat sopeutuneet kasvamaan happamassa maassa. Mitähän lehtipuu ihan oikeasti vaikuttaa. Sen toki tiedän, että lehtipuusekoitus parantaa kuusikkokuvion kasvua, mutta johtuuko tämä vain siitä, että kuviolla on useampia puita ja koivut kasvavat nopeasti. Tietysti pyritään kasvattamaan lehtipuuta seassa. Mutta sekin on hyväksyttävä, ettei se aina onnistu. Meillä on useampi kuusikko, josta hirvet ovat syöneet koivut ja pääosan männyistä.
Otetaan esimerkiksi 18000 hehtaarin Osaran aukea. Mitkään havainnot eivät taida todistaa, että senkään kasvussa olisi ongelmia. Meidän metsissä on suurin aukko ollut 70 ha. En ole havainnut mitään ongelmaa.
Ongelmia on siis esiintynyt Keski-Euroopan kuusikoissa, jotka ovat tasaikäisiä ja erittäin laajoja. Sellaisia laajoja metsiä ei ole mahdollista kasvattaa Suomessa, jossa maapohja vaihtelee yleensä voimakkaasti. Kyllä Suomen nykymetsät ovat mitä parhaimpia häiriöiden sietäjiä.
Jos otetaan esimerkiksi kuivahkon kankaan männikkö, niin mitä muuta ravinnekierota voi olla kuin se, että neulasia varisee kasvun aikana ja oksat hakkuussa. Puut käyttävät näiden ravinteita sen mukaan kuin tarvitsevat. Lisänä tulee ilman typpi ja kivennäismaasta liukenevat aineet.
Lehtomaisen kankaan kuusikosta kerätään latvusmassan pääosa siinä vaiheessa, kun neulaset ovat varisseet.
Pitäisikö näiden osalta tehdä jotain toisin? Ja jos niin mitä?
En kyllä löydä mityään hyviä asioita kauempaa menneisyydestä, jotka palvelisivat luontoa tai metsätaloutta. Harsintametsät ovat meillä harvoja eikä niissä ole juurikaan alikasvullisuutta. Toiset ovat varsin iäkkäitä, mutta ei niissäkään kaikissa ole pystylahopuita.
Ehdotin Metsätieteiden Päivillä että myös Tapio huomioisi talousmetsien luonnonhoidon tavoitteena luonnonprosessien turvaamisen. Muidenkin kuin metsän uudistumisen, eli esimerkiksi ravinnekierron.
Mitä tämä tarkoittaa suomeksi.
Kirjoitit Anneli ihan oikeita asioita. Yksi ongelma on, ettei vanhaan aikaan ole paluuta, koska emme saa mitään kohtaa luonnostamme sellaiseksi kuin se oli joskua 300 vuotta sitten. Vaikkemme me suomalaiset olisi tehneet jollekin paikaslle yhtään mitään, niin yhteinen ilmastomme saasteineen ja tyyppilaskeutumineen on aiheuttanut merkittäviä muutoksia.
Huomio pitäisikin kiinnittää tulevaan. Millaiset metsät menestyvät parhaiten muuttuvassa ilmastossa.
Siis mitä ihan oikeasti se ennallistaminen tarkoittaa?
Meillä jouduttaisiin pistämään 30 % korpien suo-ojista tukkoon. Kaikki kasvavat korvet on ojitettu. Rämeistä puolet on ojittamatta ja tämä osuus ei ole metsätalouskäytössä. Rämeiden suhteen ei olisi ongelmia, ellei mentäisi vielä tiukempaan jaotteluun.
Metsämme olivat vuonna 1952 selvästi nuorempia. Tarvittaisiin massiivisia hakkuita, että päästäisiin sen vuoden ikärakenteeseen. Kaikki suuret ja vanhat puut pitäisi kaataa. Niitä ei ollut. Lahopuut pitäisi kerätä pois. Niitä ei ollut metsissämme.
