Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Myös viinitarhat olisivat erinomaisia metsityskohteita. Metsät estävät lisäksi vuoristomaissa tuhoisien tulvien syntymistä.
Metsänomistajan tehtävä on tuottaa puuta ihmiskunnan tarpeisiin. Järkevä metsätalous tuottaa riittävän monipuoliset metsät. Niiden järkevä monipuolisuuden mittaaminen on mahdotonta, koska mittausperusteet ovat harkinnan varaisia eikä kenelläkään voi olla varmaa tietoa siitä, mikä mihinkin vaikuttaa.
Kuten olen moneen kertaan kirjoittanut, niin kokemuksesta tiedämme, että metsät kasvavat hyvin ja niiden luonto on monipuolista siitä riippumatta miten niitä on joskus ennen käsitelty.
Yksi kysymys josta pitäisi saada lisätietoa: olisiko EU:n yhteisistä rahoitusmekanismeista saatavissa rahaa ennallistamisprojekteihin ja ovatko ne lainaa vai avustusta. Jossain lehtikirjoituksessa arveltiin että olisi mahdollista jotain saada.
Ne ennallistamisprojektit vievät hakkuumahdollisuuksia pysyvästi. Tarkoittaa maaseudun autioitumista. Tarkoittaa metsäteollisuudelle ongelmia, koska sama puumäärä pitäisi kerätä laajemmälta alueelta. Tarkoittaa Suomen köyhtymistä. Ei ole minkäälaista tarvetta mihinkään ennallistamiseen.
Silloin 1750-luvulla elettiin savupirteissä ja Suomen väkimäärä oli pieni. Sinnekö pitäisi suomalaiset ennallistaa?
Tuohon 1750-lukuun saakka tiloja ei saanut jakaa. Ruotsin valtio tavoitteli sitä, että perheistä tila jäisi vanhimmalle veljeksistä, jolloin nuoremmat joutuisivat pestautumaan ruotusotilaiksi, siis valmiiksi tykinruoaksi. Idea oli tietysti hyvä, mutta sillä oli kääntöpuoli. Tuollainen ruotusotilas ei ollut kovin houkutteleva puolisoehdokas. Perheitä perustettiin vähän ja väkiluku ei lisääntynyt. Sitten kerrankin joku Ruotsissa keksi idean. Mitäpä, jos sallittaisiinkin tilojen jako. Niin tapahtuikin ja suomalaiset ryhtyivät tuumasta toimeen. Tiloja jaettiin ja perheitä perustettiin. Kotikylässäni tilojen lukumäärä kasvoi 1700-luvun jälkipuoliskolla 9:stä n 40:een. (Uudisasutuksien joukossa mm äitini ja isäni kotitalot.) Merkitsi myös, että kaikki kaskeamiskelpoiset metrsät poltettiin kaskina, sillä tämä oli varma tapa säilyä hengissä. Väkiluku siis kasvoi. mutta pian ruotsalaisten harmiksi tsaarin alamaisina.
Boreaaliset metsämme ovat sopeutuneet uudistumaan erilaisten katastrofien kautta, joten tämänkin historian perusteella tiedämme, ettei niitä saa hävitettyä mitenkään.
Jos kompensaatiomarkkina toimisi, päästäjä voisi maksaa metsänomistajalle hiilen sidonnasta tai monimuotoisuuden suojelusta. Kuten Ollikainen eilen Metsätieteen Päivillä totesi, metsänomistajan kannustimet ovat olleet heikot, kun markkinat eivät tuota yhteiskunnalle hyödyllisiä palveluita.
Eikö me metsänomistajat muka tuoteta yhteiskunnalle hyödyllisiä palveluja? Mihin se Ollikainen pyyhkisi? Tai missä asuisi ilman metsätaloutta? Täysin käsittämätöntä puhetta. Nimenomaan tämä juttu on henkilöitynyt Ollikaiseen.
Kompensaatio on kaiken pahan alku. Ostetaan aneita ja jatketaan pössyttämistä. Päästöistä pitää sakottaa ja ne rahat käyttää sitten metsittämiseen ym. Nyt niiden kompensaatioiden vaikutuksista ei kukaan ota selvää. Tuolla ulkomailla voidaan sama kompensaatio myydä sadalle tai tuhannelle viherpesua haluavalle. Ei taatusti kukaan pysty aukotta valvomaan.
Saahan metsänomistaja hyödyn noista jalostetusta siemenestä ja muokkauksesta, koska metsän kasvu lisääntyy. Kyllä meillä kasvunlisäys on tuonut myös merkittävän tulonlisän. Tuotantokustannukset ovat laskeneet suhteessa tuotettua puum3:riä kohden kahdella tavalla. Ensiksikin taimikon perustaminen ja hoito suhteessa puum3:iin on halventunut, koska metsät kasvavat enemmään. Myös kiinteiden kulujen osuus puu3:stä on pienentynyt, koska myymme enemmän. On tietysti tyyppejä, jotka pyrkivät huonontamaan metsätaloutensa tulosta yrittämällä tuottaa mahdollisimman vähän puuta. ( En tarkoita sinua Anneli)
Hyvä että teollisuudella on ”millä mällätä”. Kun lukee esimerkiksi Versowoodin historiaa, niin ei aina ole ollut. Eikä muuten Metsäliitollakaan. Kyllä teen kauppaa mieluummin sellaisen tahon kanssa, jolta tiedän saavani maksun puistani.
Kannattava teollisuus pystyy pitämään kilpailukykynsä jatkossakin ja metsänomistaja tietää saavansa aina puut myytyä.
Monenlaisia tilastoja . Maa-ja metsätalousministeriön sivulta löysin tiedon, että vuionna 2020 avohakkuita oli 129500 ha ja luontaista uudistamista 22400 ha. Siis yhteensä 151900 ha. Tämä antaa Kurjen 18,6 miljoonalle hehtasarille 0,8 % vuodessa eli 125 vuoden keskimääräinen kiertoaika. En muista, mistä sain sen 120000 ha. Toisaalta julkisuudessas kerrotaan usein, että taimia istutetaan 150 miljoonaa, mikä puoltaisi käsitystä, että aukkojen määrä ei voi olla kovin paljon yli 120000 hehtaarin vaikka osa aukoista jätettäisiin hoitamatta ja osa kylvettäisiin-
Täytyisi tyietää millainen ikäjakaantuma niillä uudistushakkumetsdillä on. Jos hakkuut kohdistuvatkin nuorempiin metsiin tyyyliin Metsähallitus, niin se merkitsee, että hyvässä kasvussa olevia metsiä hakataan etuajassa. Sama ovat rahastot saattaneet harjoittaa.
