Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Mutta nyt yritetään yksipuolistaa luontoa. Kyllä meidän metsissä löytyy kaikille jotasin.
En usko. Kyllä siinä on muutakin takana
Siis mitä? Hanskihan on se guru, jota noissa asioissa siteerataan. Kyseessä on ”uskonnollinen” liike. Ei mitään historiaan perustuvaa vertailevaa tiedettä.
Kuten olen kirjoittanut, niin syntymäpitäjäni Muuramen kaskeamiskelpoiset metsät oli poltettu aukoiksi jo 1804 ja siis olivat silloin paljolti puuttomia tai kasvoivat heikkoa lehtipuuta. Kyllä ne Muuramen metsät kasvavat nykyään todella hyvin. Ei ole tarvittu suojelua tai jättöpuita.
Normaalissa tuotannossa ei aleta tehdä toimivaa ratkaisua kalliimmaksi. Suojelijat eivät välitä ihmisten omaisuudesta, työpaikoista, kansantaloudesta eikä mistään muusta kuin omasta ideologiasta. Esimerkkinä Janne Kotiaho.
Olen monen monta kertaa kirjoittanut, etten ymmärrä mikä vika nykytilanteessa on. Kuten tiedetään metsät hakattiin suruttomasti lähes olemattomiin, mutta ei ne pahakseen panneet. Kasvavat vaan entistä paremmin.
Eikö siis nykysuojelutason pitäisi riittää.
Tuo tiedemiesten 30 % perustuu siis Ilkka Hanskin yksinäisellä saarella tekemään täpläverkkoperhospopulaatio-tutkimukseen.
Eikös esimerkiksi sieni-itiöt lennä vaikka kuinka pitkiä matkoja. On ne puutkin päässeet asettumaan Suomeen vaikka täällä oli jääkauden jälkeen paljon enemmän vettä.
Sitäkään en ymmärrärrä, ettei Päijänne tai Saimaa tai mikä muu suuri järvi haittaa monimuotoisuutta, mutta pieni aukko haittaa.
Mielenkiintoista olisi tietää, että onko tuollainen hujoppimetsä ylipäätään olemassa ja mikä on sen ikä. Voisin veikata, että 80 vuotta.
Puun malli on tiheässä hitaasti kasvaneelle tyypillinen. Tietysti latvus on supistunut, mistä taas seuraa, että kasvu on hidasta, joten häviää reippaasti oikeassa kasvatustiheydessä kasvatetuille.
Tässä mäntypainotteinen kerran harvennettu tuoreen kankaan sekametsä Keski-Suomessa. Ikä 39 v, puuta 945 kpl/ha, ppa 21, pit 16 m, lpm 19 cm, 163 m3/ha, kasvu 8 m3/ha/v.
Pieleen meni Anneli. Ne sinun yli 20-metriset puusi eivät pysyisi pystyssä. Tuohon esimerkkimetsääni ei ole syntynyt uusia taimia. Runsaan 5 vuoden kuluttua uusi harvennus. Eikä senkään jälkeen synny uusia taimia.
Jos niitä taimia halutaan, niin metsää on harvennettava niin paljon, että sen kasvu tippuu ja tuhot uhkaavat.
Esimerkki lehtomaisen kankaan kuusikosta. Ikä 49 v, 2 kertaa harvennettu, ppa 26, rl 639, 20 m, 24 cm, 244 m3/ha, kasvu 12 m3/ha/v. Tätä ei enää harvenneta.
Taas kerran Anneli. Luken ammattilaiset pääsivät kuusikossa 4,5 m3/ha/v ”laboratorio-oloissa”. Siellä taimettuminen oli maapohjan kosteudesta johtuen erinomaista.
Puut kasvavat niin kuin ne kasvavat. Ihanteellista olosuhdetta on käytännön elämässä täysin mahdotonta luoda. Laskelmissa kannattaa jatkuvaksi kasvuksi ottaa mieluummin 3:lla alkavia hehtaarikasvuja.
Kuivahkon kankaan männikkö, jossa on noin suuria mäntyjä, kasvaa n 4 m3/v. Olen mittaillut lustoja ja ne ovat hämmästyttävän ohuita. Puita on n 350 kpl/ha. Siitä se 12 l tulee. Voi tietysti olla 10 tai 15. Tietysti lehtomaisen kankaan männikkö kasvaa enemmän, mutta yksikköhinta on sitten toinen.
