Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Koahon ”tiede” näyttää kyllä aika kummalliselta. Muutama vuosi sittenhän Jyväskylän Yliopisto harjoitti tiedeyhteistyötä Leningradin yliopiston kanssa. Jyväskylän Yliopisto päätyi tulokseen, että kuusikon ensiharvennusikä on 60 vuotta. Olisi soittanut minulle, niin olisin voinut näyttää 25 km Jyväskylästä useamman kuvion, joka on ensiharvennettu 30-vuotiaana. Kotiaho ei tee tiedettä vaan yrittää peittää ideologiansa tieteen kaapuun.
Päättynyt kesä oli ilmeisen otollinen kirjanpainajille pitkän hellejakson ansiosta. Jos ensi kesä on samanlainen, niin ongelma on tosi paha.
Huomattiin elokuussa tuhoenteitä ikääntyneessä 2,6 ha:n kuusikossa. Päätettiin tehdä varma ratkaisu. Puut (924 m3) läksivät syyskuussa sahalle. Saatiin onneksi vielä kunnon hintakin.
Tarkistin muutaman kuvion tilanteen. Istutuskoivikon lukumääräksi/ha antoi 1000 kpl vaikka on ainakin 1500 kpl ja paksuudeksi metsään,fi antoi 3 cm vaikka taitaa olla n 19 cm. Samoim istutuskuusikon antoi aivan liian pienikokoiseksi. Eihän näillä ole merkitystä, mutta osoittaa systeemin virheellisyyttä.
Ensijarvennuskuusikon kokonaispuumärä oli luultavasti aika oikea, mutta lehtipuuosuus oli liian suuri.
Päätehakkuumännikön ja -luusikonmtilavuudet oivat likimain oikeat. Kuivahhkon kankaan männikölle ennusti liian suurta kasvuanjatuoreenkankaan kuusikolle taas liian pientä. –
Päivityksiä puuttui. Pitäisi tietää, koska viimeksi päivitetty.
Paras suunnitelma olisi sellainen, jossa maastomittauksilla tarkistetaan ja tarvittaessa korjataan Metsääm.fi-tietoja
Tarvitaanko meidän sellua ja kannattako sitä jatkossa täällä tuottaa?
Ainakaan vuelä ei ole onnistuttu ryittamaan pitkäkuituista eucasellua. Siksi tarvitaan pitkäkuituista havusellua lujittamaan massaan ecasellun avuksi.
SAvonndellu tuottaa koivukudusta alltopajvien taivekartinkia. Ihmettelin Harvestian ostajalle, että Yhtiön kannattaa kerätä pienistä erist ja kaukaa koivuluitua. Kaveri vastasi, että heidän tuote on niin lujaa, että siitäsaadaan asiallinen hinta.
Ei kai kukaan kasvatata erikseen kuitupuuta. Sitä vaan syntyy laatutukin kasvatusprosessissa. Mitä sille muuta tehtäisiin kuin ,mytäisiin hyvään hintaan sellun raakaaineeksi?
Tämä on paras selittäjä luonnon ilmiöille:
Kaaosteoria on matematiikkaa ja fysiikkaa yhdistävä tutkimusala, joka käsittelee tiettyjen ei-lineaaristen dynaamisten järjestelmien käyttäytymistä, jotka ilmenevät kaoottisina ja ovat äärimmäisen herkkiä pienillekin muutoksille alkuolosuhteissa (perhosvaikutus). Esimerkkejä sellaisista järjestelmistä tavataan ilmakehän dynamiikasta, aurinkokunnasta, laattatektoniikassa, pyörteisissä nesteissä, taloudessa, populaation kasvussa ja lääketieteessä.
Kaaosteorian mukaan todellisuus tulee ymmärtää dynaamiseksi, monimuotoiseksi ja ennustamattomaksi. Systeemin kaoottisuudelle on ominaista, että systeemin lopputulosta ei voida ennustaa systeemin alkutilasta. Olennaista kaaoksessa on säännöllisyyden puuttuminen siinä mielessä kuin se ilmenee klassisessa luonnontieteessä: jaksoittaisina liikeratoina ja alkuehdoista riittävällä tarkkuudella ennustettavina lopputuloksina. [1]
Tietysti puutunm lajien väliseen kilpailuun. En kai ole muuta väittänytkään. Luionto on siihenkin tottunut, koska erilaiset katastrofit muuttavat luonnonmetsienkin kehitystä.
Potaskaa tai ei juttuni. Kuka on se viimeinen tuomari?
Eivätkö jpoimintahakattujen puidet hakkuutähteet lahoa? Vertailuissa pitäisi tietenkin tyutkia saman puumäärän hakkuuta.
Vertailuiossa olisim hyvä oyttaa myös huomioon avohakkuukuusikoiden hakkuutähteen keräus. SEeän korvaa muuta fossiilista energiaa. Vuonna 2024 sitä ostettiin Luken mukaan 3142 000 m3
Mykoritsasieniä on aina metsissä sellainen määrä, että ne ovat tasapainossa puuston kanssa. Toisin ei voi ola. Mykoritsat tarvitsevat puilta sokeria ja puu niiltä lis’ravinteita. Ihmeellinen systeemi. Kuka lienee kehittänyt?
Monimuotoisuus on ihmisten keksimä termi. Ei luonnon. Luonnossa on vain yksi laki, siis lajien välinen kilpailu. Joskus se tuottaa vaihtelevaa luontoa, joka ajanmittaan muuttuu yksipuoliseksi, kun vahvimmat voittavat Siis aukoissa on aina monimuotoisinta ja vanhoissa metsissä vähemmän monimuotoisuutta. Kuolleet puut eivät lisää luonnon monimuotoisuutta kuin ihmisten mielissä. EIvät kuolleet nisäkkäätkään lisäää lajinsa monimuotoisuutta. Ainoastaan raadonsyöjiä, joita niitäkin on aina tarpeellinenm määrä raatojen häviämiseksi.
Lahottajasienet ovat yhtä tarpeellisia kuin jätteenpolttolaitokset. Emme kuitenkaan osta tavaroita sen vuoksi, että jätteenpolttolaitokset saisivat poltettavaa vaan siksi, että tarvitsemme niitä tavaroita. Eivätkä puut kasva siksi, että lahottajasienet saisivat syötävää. Puut kasvavat siksi, että ne leviäisivät mahdollisimman laajalle alueelle
