Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Mutta kun ei tule Norokorvenkaan opeilla, koska taimet puuttuvat.
Totta kai jk-metsät ovat huonoja. Eihän ne jk-metsiä muuten olisikaan. Et Jovain ottanut kantaa kirjotukseeni Norokorven suunnittelemasta jk-hakkuusta. Siis voi kirjoittaa mitä vaan, mutta todellisuus on toinen.
Noissa minun näkemissäni entisissä harsintametsissä kasvu oli luokkaa 3 m3/ha/v. Parempaan ei pysty. Jos tuohon tyytyy, niin silloin voi tuollaista ”metsätaloutta” harrastaa, kun ei laske tuottoa.
Lue edes se Yrjö Norokorven MT:ssa oleva kuvaus jatkuvasta kasvatuksesta.
Minä kävin syksyllä katsomassa Norokorven esittelemää ja hänen suunnittelemaa 8 vuotta aiemmin toteutettua jk-hakkuuta. Olen tästä kertonut monta kertaa. Yleensä ei ollut enempää uusia kuin vanhojakaan taimia. Eräässä pikkuaukossa oli 2-senttisiä koivuntaimia. Jokainen tietää, ettei niistä kasva koskaan kunnon puita. Viime kesänä joku koivu oli levittänyt siementä läjäpäin ja olivathan sateesta itäneet.
Norokorpi osaa kyllä selittää varmaan hyvin, mutta kyllä pitää olla taikalasit, jos näkee taimia siellä, missä niitä ei ole.
Olen monta kertaa kirjoittanut, että tuossakin olisi monimetrinen taimikko, jos olisi sama puumäärä hakattu aukoksi ja uudistettu.
Olen kulkenut metsissä reilut 80 vuotta ja vielä ei tullut vastaan kuviota, josta voisi sanoa, että jatkuva kasvatus onnistuu. Olen ainakin viimeiset 40 vuotta erityisesti tarkkaillut metsiä sillä silmällä, että löytyykö.
Aika tyypillinen tilanne vanhoissa metsissämme on se, että pystyssä n 200 100-vuotiasta kuusta ja/tai mäntyä. Sitten pystyssä on n 80 n 70-80-vuotiasta kuusta ja paikoitellen kuusentaimia ja siellä täällä kuitukokoisia hieskoivuja, En minä saa kyllä noista aineksista metsää syntymään. Joku uskovainen saattaa onnistua. Minä en, yritä.
Et taida Jovain tietää, että jokainen puu alkaa kasvaa siemenestä. Jos hakkaan puun, eikä sen jälkeen ala kasvaa uutta, niin alkaa tuottamaton aika.
Olen käynyt katsomassa erilaisia jatkuvan kasvatuksen metsiä. Niissä olen nähnyt juuri sen tuottamattomuuden. Jos poiminnan sijaan sama puumäärä hakattaisiin aukoksi ja siihen istutettaisiin taimet, niin nähtäisiin konkreettisesti ero kuinka taimikko kehittyy voimalla aukossa ja toisaalta suuria taimettumattomia aloja tai kitukasvuisia taimia siellä poimintametsässä.
Mutta eiväthän oikeat uskovat voi tuollaista tunnustaa.
”Se että mennään sellaiseen puukauppa tapaan jossa myyjälle poistuu valvontavastuu ja kaikki menee ostajan vastuulle niin näkyy kyllä hinnassa.”
Siis mihin suuntaan? Ainakin meikäläisen havaintojen mukaan näin saadaan paras tulos. Etenkin sahat käyttävät tätä kokorunkohinnoittelua kilpailutekijänä.
Liittyy Hesarin uutiseen ilmasto- ja luontopaneeleiden mahdollisesta lopettamisesta:
Jo on aikakin lopettaa nuo paneelit. Molempiin on pesiintynyt lobby, jonka tavoitteena näyttäisi olevan Suomen metsätalouden hävittäminen.
Luontopaneeli vaati säilytettäväksi vanhoja kuusikoita. Keski-Euroopan ja jopa Suomen havaintojen perusteella tiedämme kuitenkin, että kirjanpainajat tulevat tuhoamaan tällaiset metsät ja tuho tulee leviämään viereisiin nuorempiinkin metsiin. Tavoitteena on siis hävittää Suomen kuusikot. Kyse ei voi olla mistään vahingosta vaan ilmeisestikin todellisesta suunnitelmasta.
Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho on Jyväskylän yliopiston professori. Yliopisto teki yhteistyötä venäläisten kanssa ja he yhdessä saivat tuloksen, että kuusikon ensiharvennus voidaan tehdä vasta 60-vuotiaana. Lähteenä käytettiin venäläisiä kuusikoita. Ei olisi tarvinnut mennä niin kauas. Olisin voinut esitellä useita 30-vuotiaana ensiharvennettuja kuusikoita 25 km Jyväskylästä.
Edelleen Jyväskylän yliopisto sai tuloksen, että jatkuva kasvatus on kannattavaa, kun lasketaan kaikki muut hyödyt mukaan. Meidän metsissä kasvaa puita ja marjoja. Marjoista ei kukaan maksa eikä sinne kivikoihin voi viedä maksavia asiakkaita. Minä olisin voinut esitellä sitäkin, miten heikosti metsä uudistuu luontaisesti.
Nämä paneelit vaativat siis metsätalouden merkittävää supistamista, mutta eivät sanallakaan viittaa siihen, ettei tällä olisi mitään merkitystä maapallon ilmastoon, koska puuta hakataan kysynnän mukaan. Jos ei Suomessa, niin sitten jossain muualla.
Ei myöskään selvitetä millaiset vaikutukset hakkuiden vähentämisellä olisi maaseudun työllisyyteen ja elinvoimaan, metsäteollisuuteen tai Suomen kansantalouteen.
Ollaan viime aikoina myyty päätehakkuut kokorunkokaupoilla, joten eipä ole tarvinnut miettiä apteerauksia. Aiempien havaintojen perusteella klusterin motokuskit ottavat laatuviat tarkkaan huomioon. Sahalle kelpaa joskus lengompikin tyvitukki.
Käytännössä tapahtunee, että viallista päätyy tukiksi ja tukkipuuta kuiduksi.
Jos siis hakkuita vähennetään ja metsäenergia korvataan fossiilisilla, niin eikö siitä fossiilisesta aiheudukaan päästöjä? Jos puurakentaminen korvataan betonilla, niin eikö enää sementin valmistus aiheuta päästöjä.
Tämä hiilinielukeskustelu tuntuu joskus täysin hölmöläisten hommalta.
