Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Minä taas olen huomannut, että joskus kuusi taimettuu erittäin hyvin juuri istutustaimen viereen. Ilmeisestikin kosteusolosuhteet ovat olleet juuri silloin tähän suotuisat.
Taimettumiseen vaikuttaa siis maapohjan lisäksi siemensato, heinettyminen, kylvöajankohta, maapohjan kosteus ja kevään säät. Siksi on aivan turhaa sanoa, että joku onnistuu tai epäonnistuu. Sattumalla on suuri merkitys.
Ollaan harjoitettu 10 vuotta männyn äestystä ja kylvöä. Tulokset ovat olleet laidasta laitaan. Siksi ollaan päädytty männyn käsikylvöön, mikä on tietysti aika kallis, mutta varma menetelmä. Kallista on nimittäin istuttaa taimiakin epäonnistuneeseen kylvöön.
Pesän osuus on irtaimiston kauppaa, johon ei tarvita kaupanvahvistajaa, mutta sitten pitää hakea selvennyslasinhuuto, jos pesällä on kiinteistöä. Pesän jaossa pitää olla kaksi riippumatonta todistajaa,
Kuolinpesän kannattaa omistaa kaikki omaisuus yhdessä. Siis ei mitään määräosia. Sitten on helppo jakaa pesä ilman veroseuraamuksia. Esimerkiksi meidän tapauksessa pesää oli jakamassa 6 osakasta. Kolmelle tuli erilaet osat ja kolme saivat samanlaiset. Tarvittiin vähän kauppaakin.
Vanhempieni kuolinpesän jako oli metka tapaus. Jaettavana oli kolme pienehköä tilaa. MHY oli tehnyt tila-arviot. Jakajia oli seitsemän, joista 3:lla oli samanlainen osuus, 2:lla kanssa samanlainen osuus ja 2:lla lopuilla erilainen. Kolme luopui osuudestaan ja halusi rahaa, mikä laskettiin sen MHY:n arvion pohjalta. Kaksi tilaa sai kumpikin yhden omistajan ja yksi tila jaettiin. Kesti hetken aikaa pyöritellä Exeliä, että sai systeemin oikeudenmukaiseksi. Jouduttiin tekemään kauppoja. Kaikki, joille maata jäi, saivat metsävähennyspohjaa. Veroja ei jouduttu maksamaan varainsiirtoveroa lukuun ottamatta. Käsilaskuna olisi ollut vaikea. Oli aika kummallisia murtolukuosuuksia.
Luontainen uudistuminen männylle puuston alle edellyttää melko karun pohjan – tämän taitaa tutkimuskin osoittaa?
Minun havainnot kertovat, ettei pohja saa olla liian kuivat tai rehevä. Luulisin, että keväiden säätiloillakin on osuutta asiaan. Siis useampi liikkuva osa, joiden pitää toimia yhdessä.
Luontaisia taimia syntyy kummassakin tapauksessa varmasti jos vain jotain siementä alueella lentelee.
Jospa männyn kasvatus olisikin noin helppoa, muttei aina onnistu. Meillä on vuodelta 2019 esimerkkitapaus, ettei mäntytaimikkoa syntynyt vaikka äestettiin ja siinä yhteydessä kylvettiin siemen ja vieressä oli tiukka männikkö. On pitänyt istuttaa alue.
Vuodelta 2011 on tapaus, jossa äestyksen yhteydessä kylvettiin siemen ja alueelle oli jätetty siemenpuita. Tästä huolimatta taimettuminen oli heikkoa.
Nyt testataan systeemiä, jossa metsuri kylvää siemenet äestys- tai laikutusjälkeen ja polkee ne keveästi maahan. Sanoi että kaikki 30 vuoden aikana näin tehdyt kylvöt ovat onnistuneet.
Jos keväällä tulee pitkä kuivas kausi, niin maanpinnalle jäänyt juuri itänyt männynsiemen kuolee.
Meillä tehtiin aikanaan tuollainen Isaskarin kuvaama harvennus. Noin 20 % oli sellaista, että siihen syntyi mäntytaimikko, jota hirvet tosin söivät. 80 % ei taimettunut.
Taimettuminen näyttää vaativan varsin täsmällistä olosuhdetta. Joskus saattaa onnistua, joskus ei. Meikäläinen, joka kaihtaa riskejä, arvostaa varmaa lopputulosta.
Muutama muukin ikääntynyt mäntykuvio on aikanaan harvennettu voimakkaasti, muttei niihinkään ole syntynyt minkään laista mäntytaimikkoa.
Tietysti taimettumisen todennäköisyys on suurempi, jos metsä on ensiksi kasvatettu tiheänä. Silloin taimettumista haittaavaa pintakasvullisuutta on vähemmän. Silmämääräisiin havaintoihin puun kasvusta en kyllä luota.
Ei äestys hävitä mustikkaa. Se raapii vain pienen osan kuviosta. Ollaan äestetty monta kuviota. Eikä kukaan maksa mustikoista ja niitä riittää metsissä.
Minulle ei ole vielä selvinnyt, miksi sitä jkj:ta pitäisi harjoittaa. Siis menetelmää, joka tuottaa huonomman metsänkasvun, huonomman tuloksen ja sopii huonoiten teollisuuden toimintalogiikkaan.
Olen aiemmin yrityselämässä oppinut kunnioittamaan maksavaa asiakasta. Koko kasvatuskeskustelua käydään kokoajan unohtaen, että ne puut pitäisi sieltä metsästä jonkun kerätä kohtuullisin kustannuksin ja pilaamatta tulevaa metsää. Jo nyt on ongelmia motokuskien saannissa. Saati sitten, jos kaikkim pitäisi poimia tehotomalla tavalla.
