Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Berzan esimerkki taitaa olla juuri sellaisen yritelmä. Samoin meille kävi Saarijärvellä. Ne ”kuitukokoiset” kuolivat ja parin vuoden kuluttua alue hakattiin aukoksi. Kuten kirjoitin. Luonto päättää mitä tapahtuu. Ei ihminen. Onko sinulla Anneli näyttöä systeemin toimimisesta?
Kuten olen kirjoittanut. Kasvatetaan vain parhaita puita., Ne kasvavat hyvin ja tuottavat varmaa tuloa.
Ja jos jatkuva kasvatus yhden metsän hoitajan aktiivivaiheen ajan toimii edes jotenkin, niin sehän on ajanut silloin asiansa erinomaisesti. Jollain tyylillä ne puut kuitenkin joskus kaatuu, teki mitä hyvänsä ja harrastuksethan maksaa.
Näinhän se on. Mutta sitten parilla seuraavalla sukupolvella ei olekaan kunnon metsiä. Metsien kunto, hiilinielut ja Suomen kansantalous romahtavat.
Kuten ole kirjoittanut, niin metsänkasvua on suunniteltava koko kiertoajalle. Sehän on hyvin yksinkertaista matematiikkaa, jollei ala lähteä hakemaan oppia ”satusediltä”
Ei Luontopaneeli voi vaikuttaa enempää puiden kasvuun tai niiden pystyssä pysymiseen. Kyllä metsänomistajan on sovellettava toimensa Luonnon ei Luontopaneelin mukaan.
Monelle riittää päätöksentekoon jo se että jatkuva kasvatus vaikuttaa järkevältä juuri nyt tässä hetkessä.
Mutta professorit eivät saa johtaa ihmisiä harhaan edes puhumalla toteuttamiskelvottomista ideoista. Metsä on kuitenkin sellainen, että siinä pitää suunnitella koko kiertoajan pituista prosessia.
Jos ojitettuihin kuusikkokorpiin yrittää jatkuvaa kasvatusta, niin tuloksena on varsin todennäköisesti kaatuneita kuusia. Jos niitä kaatuu tarpeeksi, syntyy hieskoivikko.
Täysin mahdotonta on pitää yllä tuoreen kankaan sekametsää jatkuvalla kasvatuksella. Olen tämän nähnyt Luken koealalla Lapinjärvellä ja saman kuullut siellä omin korvin Sauli Valkoselta. Kaiketi hän ymmärtää jotain asiasta. SV kertoi ja näytti, että kaikki taimet olivat kuusta.
Lapinjärvellä pohja oli hyvin kostea, minkä vuoksi kuusentaimia melko runsaasti. Toisin on meidän kuivemmilla pohjilla Keski-Suomessa. Taimia olisi todella vähän kuten lähettämistäni luvista näkyy.
Jos tuollaiseen metsään sattuu syntymään koivun tai männyn taimi, niin se pykii saavuttamaan latvuskerroksen mahdollisimman nopeasti. Sitten se joko kuolee lopulta vedenpuutteeseen tai lumen taittamana. Tämän pitäisi olla selvää jopa professoreille.
Meillä päin sähköyhtiö uusii linjansa. Päälinja pylväisiin tien varteen ja syötöt maakaapeleina. Ihan hyvä juttu. Saadaan vähän lisää metsämaata, kun purkavat sen kautta kulkevan linjan.
Mutta kyllä siirtomaksu nousee. Tavattoman hitaasti työ edistyy vaikka paikalla on 4 konetta ja vielä lapiomiehiä. Kun ajaa ohi, niin ei siinä mikään yleensä liiku. Luulen, että kyseessä on laskutyö. Koneita voi antaa käyttöön halvalla, kun polttoaine ja muita kuluja kuskin palkan lisäksi ei seisovilla koneilla ole
Tänään olivat sentään saaneet meillekin tulevan kuitukaapelin poikki. Hämmästyttävää kyllä saivat vian korjattua muutamassa tunnissa.
Verkkoyhtiötähän verkon kustannukset eivät kiinnosta. Kannattavampaa mitä enemmän maksaa. Pistävät työmaakustannusten päälle oman katteensa. Jos kulut kaksinkertaistuvat, niin katekin tuplaantuu ja sähkön käyttäjät maksavat. Kun asiakkaat säästävät sähkössä, niin pitää sitten siirtohintaa entisestään nostaa, jotta yhtiö pärjää.
Kätevintä olisi, jos saisi kohtuuhintaisia akkuja. Lataisi yöllä halpaa sähköä.
