Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Meillä ei ole pulaa avohakkuista, vaan jopa satoja vuosia häiriintymättä kehittyneistä elinympäristöistä.
Eikös tämä ole utopistinen toive boreaalisessa havumetsässä, jonka eräs perusolemus on uudistua katastrofien kautta. Vanha metsähän on luonteeltaan hyvin vähälajinen, mikä johtuu yksinkertaisesti siitä syystä, että luonnon kilpailussa vahvemmat voittavat. Kun uudistumisvaihe tulee esimerkiksi myrskyn avustamana, niin ruohovartiset ennättävät ensiksi, koska puiden itämis- ja taimettumisvaihe on hitaampi. Kuun puut pääsevät valtaan, niin alkaa lajikato, mikä koske niin heikompia puita, varpuja, pensaita, ruohovartisia kuin niistä riippuvaisia eliöitä.
En kyllä ymmärrä yhtään, kun puhutaan lajikadosta ja monimuotoisuuden vähenemisestä ja apua haetaan vanhoista metsistä. Taatusti meidän kasvatusmetsät ovat monilajisempia kuin esimerkiksi Pyhä-Häkin ikimetsät.
Mutta täällä Suomessa ei ole pölyttäjäkatoa, minkä esimerkiksi tämän vuoden runsas mustikkasato todisti. Luumujakin tuli niin, etteivät olleet mahtua oksiin.
Keskitytään Anneli mieluummin meidän metsiin, joiden suhteen ei ole muuta ongelmaa kuin ylenpalttiset suojeluvaatimukset, jotka alkaisivat aiheuttaa sitä pölyttäjäkatoakin.
Tässä meikäläisen vastine Piialle:
Nykyään metsiltä yritetään vaatia monenmoisia ”suorituksia”. Minun mielestäni kaksi tärkeintä ovat tuottaa erilaisia hyödykkeitä ihmiskunnalle ja osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Edullinen puupohjainen paperi mahdollisti niin lehdistön kuin tieto- ja kaunokirjallisuuden ennen näkemättömän kukoistuksen. Piia Elosen työnantaja on eräs näistä metsätaloudesta hyötyjistä. Lehdistön hoitama mainonta mahdollisti uusien innovaatioiden tulon markkinoille. Ei meillä olisi paljon mitään uutta ellemme olisi saaneet lukea niistä lehdistä ja nähdä mainoksia. Tietysti monet muut metsäteollisuustuotteet tekevät elämästämme mukavaa, esimerkiksi vessapaperi on aika tärkeä hyödyke. Myös puupohjainen lämmitysenergia on tarpeen täällä pohjoisessa. Rakentaminenkin vaatii puuta.
Maapallon metsiä on hakattu suruttomasti ja samalla päästetty turhan paljon hiiltä ilmakehään. Nyt olisi aika korjata tilannetta. Mitä pitäisi tehdä? Paras tapa hyödyntää metsiä tässä on harjoittaa puurakentamista, jolloin hiiltä sitoutuu kiinteisiin rakenteisiin. Samalla korvataan päästöjä aiheuttavia betonia ja terästä.
Nämä tärkeimmät metsäekosysteemin palvelut tuntuvat täysin unohtuneen nykyisessä suojelukeskustelussa. Mistä saisimme tarvittavat tuotteet? Pian loppuisi myös hiilinielut, sillä ikääntynyt metsä ei hiiltä enää sido.
Menestyäkseen metsämme eivät tarvitse mitään ihmeellistä suojelua. Tämän tiedämme niiden historiasta. Metsämme olivat alennustilassa pari sataa vuotta kestäneiden rajujen käsittelyjen jäljiltä vielä 1950. Elpyivätkö ne tästä suojelun avulla? Eivät todellakaan. Vaan tekemällä hakkuuaukkoja ja alkamalla kasvattaa tarmokkaasti uutta metsää. Nyt metsissämme on puuta miljardi m3 enemmän.
Tämä ylenmääräinen suojeluvaatimus ei todellakaan perustu mihinkään metsien tai metsäluonnon tarpeisiin vaan kyseessä on täysin poliittinen pyrkimys, joka jos toteutuisi johtaisi täysin arvaamattomiin seurauksiin niin luonnolle, ihmisille kuin kansantaloudelle.
Sitä realismia odotellessa moni ennättää pilata metsänsä ja Arvometsän omistajat tienata.
Harsintajulkilausumassa on sanottu kaikki oleellinen asiasta. Eikä luonto ole miksikään muuttunut.
Jatkuvaa kasvatusta tullaan käyttämään kohteissa, joissa omistaja haluaa sitä käytettävän. Ei mitään tekemistä järkevyyden kanssa.
Tavoitin tuossa edelle sanoa, että poiminta ja pienaukko hakkuiden hyöty saavutetaan paremmin jo olevilla, metsän hoitoon ja taimistojen vapauttamiseen tähtäävillä toimilla. Ei luontoa ohjaamalla, vaan luonnon tarjoamia vaihtoehtoja hyväksi käyttäen, korkeintaan luonnon tarjontaa ohjailemalla.
Eihän niillä yleensä saa mitään hyötyä. Päinvastoin. Itsepetosta, jos luulee hyötyvänsä, jostakin pienaukosta, jonka luulee taimettuvan kuin satukirjassa.
Eihän ainespuuta pitäisi polttaa. Paljon järkevämpää olisi polttaa turvetta. Joka tapauksessa jotain pitäisi polttaa, ettei aivan jäädyttäisi. Millaisen neuvon EU antaisi? Saksalaiset näemmä polttavat ruskohiiltä.
Tuli Keiteleen asiakaslehti. Veikkaili sahauksen vähentyvän ja puuttuvan 10 miljoonaa m3 energia- ja kuitupuuta ensin vuonna. Jos päätehakkuut vähenevät, niin latvusmassan saanti vähenee, mikä pahentaa tilannetta entisestään. Jo nyt menee kuitupuuta energiaksi, jos sellutehtaat eivät maksa kunnolla.
Äänekosken sellutehtaan sähköomavaraisuus on 240 %.
Kallavedellä ongelmana oli ilmeisestikin myös Kuopion kaupungin jätevedet. Ehkä myös yleinen ilmastonmuutoksesta johtuva päästöjen lisääntyminen. Paltamo on pohjoisempana, joten ilmastonmuutoksen vaikutus lienee vähäisempi.
Kannattaa muistaa, että Pääkaupunkiseutu juo Äänekosken jätevettä ja veden laatu on erinomainen.
Sellutehtaita tarvitaan pitämään metsät kunnossa.
