Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Minulla oli vähän samantapainen tilanne, mutta myyrät tekivät siitä tosi tosi hankalan. Syöksyvirtsaus teki tilan lähellä olevaan kuusikkoon 0,3 ha:n aukon heinäkuun 10. 2006. Laikutettiin ja istutin kuusen taimet keväällä 2007. Jossain vaiheessa kuviolle alkoi myös kasvaa pillikettä ja vattua. Talvella 2008 myyrät söivät ne kuusen taimet. Istutin keväällä uudet. Talvella 2009 myyrät söivät ne Istutin keväällä uudet. Sitten pääsi vatukko valloilleen. Piti perata joskus pari kertaa kesässä ja kaikkiaan perkasin sitä kuviota 7 kertaa, mutta nyt kasvaa hieno nuori metsä.
Ehkä aluetta joskus oli pidetty laitumena, mutta tästä oli kulunut selvästi yli 50 vuotta.
Tämä valtiovallan ja kuntien touhu on täysin näköalatonta. Väki vähenee ja rakennetaan ylläpidettäväksi vaan lisää teitä ja turhia halleja. Tuo Tampereen tie on yksi esimerkki. Toinen on idea jostain suurhallista Helsinkiin.
Pitäisi lisätä hiilinieluja ja vähentää päästöjä. Mitä tapahtuu? Entisiäkin nieluja hävitetään rakentamalla turhia teitä. Päästöjä lisätään rakentamalla turhia suurhalleja,
Matkailuun luottaminen on niin riskisaltista, ettei kukaan järkevä tee sitä. Nähtiin kuinka pandemia voi romahduttaa koko bisneksen yhdessä yössä. Sitä paitsi matkailua pitäisi rajoittaa myös ilmastosyistä.
Ainakaan meidän metsien kivikoihin en kyllä yhtään maksavaa turistia toisi. Puunkasvatus riittää. Lappi on ongelmallinen. Lähes koko eläminen perustuu riskialttiiseen turismiin. Pitäisi saada sinnekin lisää metsäteollisuutta.
Kannattaa aina muistaa, että fotosynteesi tuottaa ilmaiseksi puuta. Riittää kun tökkää taimen maahan tai kylvää männyn siemenen. Kyllä metsänkasvatus on parasta ja kestävintä bisnestä mitä voi olla.
Esimerkki viime syksyltä, Ammuin ensimmäisenä jahtipäivänä hirven, joka oli 2 tunnissa tullut 20 km koira perässään 4-tien ja muutaman pienemmän tien yli. Oli huono-onninen. Tulin passiin n minuutti ennen ja metsäyhtiö oli tehnyt tien varteen laanipaikan, joten oli hyvin aikaa ampua. Kapealla tieuralla ei juoksevaa hirveä olisi ennättänyt ampua. Senkin tiesin radiosta, että tulossa oli yksinäinen hirvi vieras koira perässä. Koira oli kaadon jälkeen tosi väsynyt.
Tällä siis tarkoitan, että hirvenmetsästyksessä tuurit vaihtelevat.
Tuossa edelläkin paistaa valitettavasti toisaalta sellainen näkemys, että hirvet odottavat vain metsänreunassa ampujaa ja lihanhimoiset metsästäjät vain kasvattavat lihakarjaansa siellä maanomistajien omistamilla laitumilla.
Olen metsästänyt hirviä 60 vuotta ja tiedän, ettei se homma ole aivan helppoa ja hirvet myös liikkuvat alueelta toiselle.
Peurojen osalta tilanne onkin aika lailla kuvaamani kaltainen massiivisine talviruokintoineen.
Tietysti hirvien kanssa on joskus ongelmia ja niihin olisi syytä löytää toimivia ratkaisuja.
Olen varmaan monta kertaa kirjoittanut, etten ymmärrä millaista luontokatoa meidän metsissä muka tapahtuu. Jos luontokadoksi kutsutaan sitä, että puu ”katoaa” tuotantolaitokseen, niin sellaista kyllä tapahtuu. Kuitenkin tilalle kasvaa monta uutta puuta, ruohoa ym, joten voisi mieluummin väittää, että luonto ei kun lisääntyy.
Luontokatoa on, kun metsä kaadetaan rakentamisen tai sähkölinjan ym tieltä. Tai kun sademetsä hakataan eikä kasva uudelleen. Jos yritettäisiin puhua oikeista asioista eikä etsiä ongelmia sieltä, missä niitä ei ole.
Keskiajalla oli lämpökausi, jolloin maat olivat lumettomia Keski-Suomessa ja jaloja lehtipuita kasvoi Oulun korkeudelle. Luulisin, että sen ajan ihmisiä harmitti, kun talvisäät muuttuivat kylmiksi. Piti opetella tekemään suksia ja hiihtämään. Polttopuitakin tarvittiin enemmän. Ei siinä lajikato ollut varmaankaan tärkeimpänä mielessä. Nyt voihkitaan jostain ötökästä vaikka on tosi ongelmiakin.
