Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Se brändi on Saga furs
Turkistarhaus ei todellakaan toimi tukien varassa, vaan päinvastoin pitää suurta osaa Pohjanmaasta elinvoimaisena.
Joku aika sitten Ylellä oli koskettava dokumentti nuoresta turkistarhaajasta, joka joutui lopettamaan tarhauksen kannattamattomana. Tappoi kettunsa ja muutti perheineen Ruotsiin töihin. Sitkeitä ovat ne, jotka tarhausta jatkavat.
Tarhaus muuttaa teurasjätteen ja ylijäämäsilakan rahanarvoiseksi tavaraksi. Todella hyödyllinen ammatti.
Kyllä turkistarhausta sietää puolustaa on se niin rankka ammatti. Ei sitä kukaan viisas harjoita kuin välttämättömyyden pakosta tietää meikäläinen, turkistarhaajien poika. Meitäkin oli 5 sisarusta, eikä enempää vanhempien tai kenenkään meistä mieleen tullut, että meistä joku jatkaisi turkistarhausta. Löydettiin hyvät ammatit, joissa sai tehdä siistiä sisätyötä.
Tuo Tornionjoen aikasarja ei kerro muusta kuin, että ilmasto on tuona aikana muuttunut. Jäänlähtöön vaikuttaa ymmärtääkseni vähintäänkin talven kylmyys ja sadanta, jotka säätelevät jään paksuutta. Siis kylmä talvi ja paljon lunta voivat johtaa samaan jään paksuteen kuin lauha talvi ja vähän lunta. Tietysti myös kevään säät, sopivasti vesisadetta ja aurinkoa. Lumet sulavat nopeasti, virtaama kasvaa ja jäät lähtevät.
Tuon aikasarjan perusteella voi siis tietää vain Tornionjoen jäiden lähdön. Jos tutkitaan ilmastoa, niin pitäisi tietä paljon enemmän muuttujia.
Minäkin olen näissä asioissa puolueeton vaikka moni saattaa olla toista mieltä. Insinöörinä lähden siitä, että faktat ja mittaustulokset ratkaisevat. Nämä metsähommat ovat niin yksinkertaisesti mitattavia ja jatkuvasti toistettavissa, ettei asiasta pitäisi kenelläkään yhtään kriittisesti ajattelevalla olla epäselvyyttä.
Mutta on näemmä monenlaisia uskovia, joihin mittauksiin perustuvat tiedot eivät näemmä uppoa.
mutta samaan hengenvetoon kerjää, että kun näkis jk – metsää ja voisi tulla arvostelemaan ”tutustumaan”.
Kerran näin. Oltiin tutustumassa Porvoon lähellä jatkuvaa kasvatusta harjoittavan Bosgårdin kartanon ’jatkuvan kasvatuksen metsään. Meille esiteltiin päätehakkuikää lähentelevä männikkö, jossa kasvoi n 500 alikasvuskuusta/ha. Halvaksihan se puuha tulee, kun noista kuusista tukkipuut kasvattaa.
Minä kyllä mieluummin kasvatan metsän kunnon taimista ja oikean puuta oikeassa paikassa. Nimittäin se metsä oli liian karu kuuselle.
Antero Piha 1961
” Kestäviä metsiä, vaikka ne olisivat uudistusikäisiäkin, on käsiteltävä säästeliäästi.
Täten on mahdollista supistaa uudistusala metsätalouden järjestelyn vaatimuksia vastaavaksi ja saada kasvatushakkuiden tarpeessa olevat metsät lasketun hakkuusuunnitteen ja ennalta määritellyn hakkuukierron puitteissa käsitellyiksi. Kasvatushakkuiden voimakkuuden tulee olla oikeassa suhteessa metsien kehityksen ja määritetyn hakkuukierron kanssa.”Juuri noin meillä tehdään. Meidän yhteismetsän uudistushakkuut ovat vuodessa n 1,3 % kokonaispinta-alasta. Harvennukset tehdään tarpeen mukaan. Merkitsee, että harvennuksia tehdään n kaksinkertainen määrä uudistushakkuisiin verrattuna.
Saattaisi kuitenkin olla pitkässä juoksussa kannattavampaa uudistaa metsät nuorempina, koska se on nykytekniikalla helpompaa kuin 60 vuotta sitten.
Minä ainakin ymmärrän tilanteen meidän metsissä niin, myisimme saman puumäärän. esim 1000 m3 joko 3 ha:n aukosta tai poimien 12 ha:n alalta. Silloin hakkuutulo aukosta voi olla n 6000-10000 euroa parempi johtuen sekä paremmasta aukon hinnasta että latvusmassan keräämisestä. Tämähän on koko keissin toinen ydin. Siis katamme uudistamiskulut paremmalla hinnalla. Toinen on se, että uudistettu metsä kasvaa helposti 50 % paremmin. En ymmärrä miten näin selvästä asiasta pitää vääntää yli 600 sivua.
Tietysti parempi hakkuutulo pitää siis sijoittaa metsän, joka kasvaa siis jatkossa paremmin kuin jatkuvan kasvatuksen metsä.
Selvennykseksi Jovain. Eivät nämä hakkuu- ja metsänkasvatustavat ole minulle mitään uskon asioita vaan välineitä metsien hyvään kasvuun. Puunkin saa nurin kirveellä tai motolla. Sama on kyse metsänkasvatuksesta. Miksi valitsisisin huonosti tuottavan jatkuvan kasvatuksen, kun tarjolla on vähän työläämpi, mutta varmasti kannattavampi vaihtoehto.
Soilla mielelläni pyrkisin siihen jatkuvaan kasvatukseen, mutta kyllä niilläkin on aivan riittävästi hankaluuksia ja riskejä, jos sitä harjoittaa. Ei minua huoleta istustuskulut. Aivan hyvin voisi istuttaa puiden sekaan, jos olisi luotto, että ne puut pysyvät pystyssä.
