Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset

En kyllä ymmärrä yhtään mitään Jovain sinun puheistasi.  Jos siinä harsintajulkilausumasssa ei selvällä Suomen kielelle kerrottu mikä tilanne on, niin edelleen vänkäät vastaan.

Eiväthän nuo viisaat voineet mitään virallisesti kieltää, sillä ei heillä ollut siihen minkäänlaisia virallisia valtuuksia.

Fakta on kuitenkin, että tuo julkilauma muutti Suomen metsien käsittelyä ja tulevaa lainsäädäntöä aivan ratkaisevasti.

Tänä aamuna tuli kaksi luonto-ohjelmaa, joissa kerrottiin lintukantojen lisääntymisestä.  Toisessa Juha Laaksosen toimittamassa kerrottiin Vaasan kaupunkilintujen lisääntyneen.  Poikkeuksena lehtojen linnut, jotka olivat vähentyneet.   Onkohan Vaasankin lehdot kuusettuneet, mikä saattaisi heikentää esim kultarinnan ja satakielen oloja?

Minna Pyykön Maailmassa kerrottiin, että kehrääjät ovat lisääntyneet Suomessa niin, että ne on poistettu uhanalaisien luettelosta.  Ohjelman mukaan Euroopassa kehrääjät ovat sitä vastoin vähentyneet.  Koskahan Hesari tekisi jutun kehrääjistä?  Ovat sitkeitä lintuja.  Talvehtivat jossain Keski-Afrikassa.   Ohjelmassa pantiin yhden selkään 2 gr painava lähetin.

Tuon siteeraamani harsintajulkilausuman allekirjoittivat Eric Appelroth, Olli Heikinheimo, Erkki K. Kalela, Erkki Laitakari, Jarl Lindfors ja Risto Sarvas.  Kannattaisi olla jotain faktaa, että sen voisi kyseenalaistaa.  Tutkimustietoa on jo 1800-luvulta.  Ei auta Perko tuo sinun räyhäämisesi.

Varmaan noinkin kuten Puuki kirjoitti alikasvuskuusista,  Kuitenkin 5n vuotta on melko  pitkä áika.  Kun nuo kuuset kasvavat, niin sitten kuvio on hakattava aukoksi, koska uusi taimettuminen ei onnistu kuusikkoon.  Siis Puukin tapauksessa ei kyseessä tainnut olla jatkuvan kasvatuksen metsä vaan kaksivaihekasvatus, männyn alla kuusta.

Harsintajulkilausumassa 1948 kirjoitettiin näin:

1.  Varsinainen harsinta, jota hyvällä menestyksellä voidaan käyttää suotuisammissa olosuhteissa on meillä luonnonvastainen ja epätaloudellinen hakkausmenetelmä.  Meikäläiset kasvupaikat eivät ole niin hyviä, ilmasto ei niin suotuisa eivätkä puulajit niin varjonkestäviä, sitkeähenkisiä ja  toipumiskykyisiä, että harsintarakenteinen metsikkömuoto voisi johtaa edes tyydyttäviin tuloksiin.  Kun lisäksi mm. näistä syistä varsinaisella harsinnalla käsiteltyjen metsiköiden tuotto jää huomattavasti pienemmäksi kuin tasarakenteisempien metsiköiden ja puutavaran hankinta niistä muodostuu kalliimmaksi ja jäljellä olevaa puustoa vahingoittavaksi, on selvää että tämä menetelmä ei voi meikäläisissä olosuhteissa tyydyttää edes vaatimattomia metsätaloudellisia vaatimuksia.

2. Kun metsänhoidollisiakaan näkökohtia noudattava harsitahakkaus ei meille siis sovellu, on itsestään selvää, että metsänhoidollisista näkökohdista täysin piittaamaton, epämääräinen harsinta, metsikön parhaimpien  puiden jatkuva poiminen ( määrämittaharsinta ja sitä lähentelevät hakkausmenetelmät) on täysin tuomittava ja johtaa hyvin nopeasti jatkuvasti vajaatuottoisina säilyviin tai pilattuihin metsiin….

Voisiko asiaa selkeämmin sanoa?  Tuo ”varsinainen harsinta” on siis sama kuin nykyinen ”jatkuva kasvatus”.

MItä mieltä Jovain olet?  Tuomittiinko ”metsänhoidollinen harsinta”?

t

Selvennykseksi Hesaria koskevaan  keskusteluuni.  Lähetin 22.8 Hesarin toimitukseen sp-kirjeen, joka sisälsi kuvia siitä, missä mustikka kasvaa ja missä ei.  Ja oheiset kysymykset.   En ole saanut vastausta.

  1. Oliko Marja-Liisan mustikkametsä alkanut jo alkanut taantua?

Aika harvassa on mustikoita ollut, jos koko tuon alueen on joutunut käyttämään mustikoidensa keräämiseen.  Kuvasta näkyy, että mäntyjen alle on syntynyt melko suurta taimikkoa.   Onko mahdollista, että sekin on jo haitannut mustikan kasvua ja kasvaessaan vielä lisää?

2.  Olisiko jutussa hyvän lehtimiestavan mukaan pitänyt käsitellä myös sitä, millainen merkitys hakatuilla puilla oli?

Siis esimerkiksi arvioida kuinka suuri myyntiarvo näistä puista tehdyillä metsäteollisuustuotteilla olisi. Tietysti myös määriä vaikkapa muunnettuina omakotitalon rakennustarvikkeiksi, Iltasanomiksi.  vessapaperirulliksi, maitopurkeiksi ym-  Lukija olisi silloin voinut arvioida Marja-Liisan mustikkalitran hintaa siinä vaihtoehdossa, ettei metsää olisi hakattu.

  3. Ovatko kaikki mustikan kasvun paikalliset hiipumiset HS:n mielestä ”luontokatoa”?

4.  Onko HS tietoinen, että metsiemme puumäärä on kasvanut vuodesta 1950 n miljardilla m3:llä?  Ymmärretäänkö, että tuollainen puumäärä väistämättä vaikuttaa vastaavasti mustikan vähenemiseen?  Kumpi on tärkeämpää tuo puumäärä (joka on sitonut 2 miljardia tonnia hiilidioksidia) vai mustikka?

5.  Onko HS sitä mieltä, että mustikka on uhanalainen? 

6.  Onko HS tietoinen, että tänä vuonna mustikkasato on erinomainen?

Lopuksi

Minusta tuntuu, että näitä metsäjuttuja tehdään välillä aika vähällä ymmärryksellä metsien kasvudynamiikasta.  Asiantuntijoiksikin saattaa valikoitua henkilöitä, joilla on omia intressejä.   Toivon tasapainoisempia metsäjuttuja, mutta ennen kaikkea sellaisia, jotka eivät perustu em tahojen tai vastaavien katteettomiin lupauksiin metsän kunnollisesta luontaisesta uudistumisesta.  Minua ihmetyttää se kuinka välinpitämättömästi suhtaudutaan metsätalouden tärkeimpään vaiheeseen.  Kunnollisen uuden metsän synnyttäminen on kuitenkin koko metsätalouden perusta.