Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Se eroaa jk-metsänhoidosta, ettei siinä ole varmuutta tuleeko mitään ja jos tulee niin mitä.
Minulla on tavoitteenaa kasvattaa oikeita puita oikeissa paikoissa. Siis kasvupaikka määrittelee mitä kasvatetaan, koivikoita, kuusikoita, männiköitä, sekametsiä. Kasvatuksessa hyödynnetään jalostusta ja teknologiaa. Siis paras siemenmateriaali ja parhaat kasvuolot. Olen tehnyt joskus testejä. Jättänyt jonkin paikan kasvamaan omillaan. On eroa valtavasti.
Sitten Jovain olet täysin sokea. Hyvää päätehakkuuleimikkoa hakkaa 300 m3/työvuoro ja poimintaa 100 m3, jos sitäkään. Nopea saatavuus on korkeasuhdanteessa tärkeää. Kun kysyntä heikkenee, silloin tehdään harvennuksia. Sekä hinnat että tuottavuus ovat täysin erilaisia. Usko vaan Jovain.
Esimerkiksi se seikka että järviruoko on ontto, saattaa olla sopeutuma pohjassa muodostuvan metaanin pois ohjaamiseksi.
Insinööri arvelee, että ruoko on siksi ontto, että vähemmällä materiaalilla saa vahvemman rakenteen.
Kyllä se metaani pääsee muutenkin pois. Jos jää haittaa, niin sitten liukenee veteen.
Samaa mieltä tietenkin, ettei varsinkaan ensiharvennuksia kannata viivyttää paremman hinnan tai tukkiprosentin toivossa. Oleellista kirjoituksessani oli kuitenkin se, että omistusoikeus on siirtynyt ennen kuin kuin alkaa puuhata kauppoja.
Huskulle sanoisin, että kyseessä on rämeen ensiharvennuksesta sovittu hinta. Tosin joku ei tarjonnut lainkaan ja joku toinen vain 2/3-osaa. Eh-hinnoissa ja kysynnässä siis hajonta suurta.
Koska tila-arviota varten metsän arviointi on tehty, niin viisainta olisi käyttää sitä hakkuukertymäarvion pohjana. Saanee MHY:stä.
Kannattanee odottaa, että kaikki omistusoikeusasiat ovat selvät ennen kuin kyselee mitään yhtiöiltä. Siis ainakin perinnönjakosopimus.
Yhtiöillä saattaa olla tarkempiakin vaatimuksia. Eivät halua ”säätää” asiassa.
Ennusteeni on, että ensi vuonna parempi hinta, joten joskus ensi keväänä, riippuen siitä näkeekö homman teiltä vai pitääkö odotella parempia kelejä. Sinulle merkittävä kauppa, mutta ostomiehelle pienemmästä päästä, joten ei ole aikaa kauan kävellä maastossa. Hakkuuarvio auttaa tilannetta. Jos on rajoja, niin ne olisi hyvä selvittää etukäteen.
Ollaan MHY:n jäseniä. Jäsenmaksuun sisältyy tilakäynti, mikä meillä tarkoittaa sitä, että neuvojan kanssa tarkastellaan mahdollinen leimikko. Saamme arvioidun puumäärän ja leimikkokartan. Soittelen tutummille ostajilla, kyselen kiireitä. Lähetän sitten ne MHY:n tiedot ostajille ja pyydän tarjoukset kohonkin määräpäivään mennessä. Sitten vertailen Exelillä. Esiharvennuksessa toiset ottavat parrua eli pikkutukkia, josta saa vähän paremman hinnan. Vertailussa kannattaa käyttää samaa määrää kaikille. Edullisin saa kaupan. Meille on riittänyt maininta alaharvennuksesta. Saisiko siltä neuvojalta tarkempia speksejä, en tiedä.
Aloittelija voi käyttää MHY:n valtakirjakauppaa, jolloin maksaa tarjouspyyntöjen lähettämisestä ja valvonnasta jonkun summan. Jos MHY:n korjuupalvelu osallistuu kilpailuun, niin siltäkin on saatava sitova kiinteähintainen tarjous. Markkina elää nyt hyvin voimakkaasti, joten epäilen MHY:n aitoa kilpailukykyä.
Tuollaisen leimikon hintaan vaikuttaa paljon se onko kyseessä talvi- vai kesäleimikko, mikä selviää sen neuvojan kanssa. Tietysti myös se, onko tukkia. Viimeisessä ensiharvennuksessa, tosin päätehakkuun yhteydessä, keskihinnaksi tuli yli 20 euroa/m3. Jos kertymää on 50 m3/ha, niin hehtaarilta pitäisi saada vähintään 1000 euroa.
Jos saat MHY:lyä sen leimausluettelon, niin itsekin voi hoitaa homman. Turvallisempi tietysti MHY ja kuten edellä kirjoitettiin ja seuraava kauppa on helpompi itsekin. Kyllä nykypäivän puunostajat ovat yleensä reilua porukkaa. Harvennusohje olisi hyvä kyllä saada.
Ostajia ovat 3 suurta konsernia, paikalliset sahat ja joku energiapuuta ostava.
Nythän on kehitys kääntynyt toiseen suuntaan, Suomessa naali on tehnyt poikueen. Hurraa. Naalista tuli mieleen tositarina miten käy, kun antaa haluilleen liikaa valtaa.
Naalin pääasiallinen elinpiiri on lintuvuoret, joilla se syö munia ja pyydystää lintuja. Kerran näin jossain luonto-ohjemassa kuinka naali pyydysti pikkukajavan Islannissa.
Sinikettu on naalin värimuunnos ja joskus pentueisiin syntyy myös näitä valkteita yksilöitä. Vanhempani olivat turkistarhaajia. Kasvattivat sinikettuja ja johonkin poikueeseen tuli naali. Jostain syystä se kesyyntyi ja sai liikkua tarhan ulkopuolella. Kun sitten tuli tarpeeksi voimia, niin luonnonlain varmuudella kävi niin, että naali tappoi pihasta muutaman meidän kanan.
Sitten seurasi katastrofi. Sedällä oli maatila n 300 m meiltä ja varmaankin naali kuuli sieltä vietteleviä ääniä. Onnistui pääsemän sedän kanalaan ja tappoi sieltä 10 kanaa. En muista muista miten veljekset asian selvittivät. Naali ei kuitenkaan selvinnyt häkkituomiolla.
Siis kannattaa aina miettiä mitä voi tapahtua, jos kohde on liian viettelevä.
Suomessa on aika laajaa kokemusta jaksollisen kuusikon muuttamisesta jatkuvaksi. Esimerkkeinä tämä aloittajan esimerkki, Konnevesi, vuonna 2018 Joutsassa. Samanlainen havainto minulla, kun Saarijärvellä tehtiin tuollainen yläharvennushakkuu. Pari vuotta katseltiin kuusten kuolemaa ja sitten tilattiin moto tekemään aukko.
Olisi valtavan hienoa, jos joku tekisi objektiivisen tutkimuksen asiasta.
Asia erikseen on sitten uudet metsät. Niitä pitäisi mahdollisimman paljon kasvattaa sekametsinä, mikä on onnistuu vain alkaen aukosta.
