Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Kivihiilikaudella ilmasto oli lämmin ja kostea. Lahottajasieniä ei vielä ollut. Siksi kuolleet kasvit kasautuivat kivihiiliesiintymiksi. Sen ajan suuretkin kasvit olivat periaatteessa ruohovarttisia. Eivät siis tarvinneet symbioosissa eläviä sieniä kasvaakseen.
Nuo jättiläiskortteet, saniaiset ym poistivat ilmakehästä hiiltä. Taisi mennä vähän överiksi eli niiden olot heikkenivät, kun ilmasto viileni. Sitten ”joku” päätti muuttaa systeemiä. ”Keksi” sienten kanssa symbioosissa elävät puut ja lahottajasienet. Alkoi hiilen kierto. Puut imivät sitä taivaalta ja sienet pilkkoivat puun sokerit ja selluloosan taas vedeksi ja hiilidioksidiksi taivaalle.
Saako halata Anna Puuta, Tuuli Koivua, Kari Mäntyä, Jari Leppää, Janne Katajaa, Imbi Pajua, Marjatta Raitaa, Tuuli Petäjää ym ”puita”
Varmaankin noin. Perhosen toukat tarvitsevat isomaksaruohoa ruoakseen. Kauriillekin saattaa maistua.
Kurki ei ollut tuo juttu.
Varmaankin mustikan pdeittävyyteen ob saattanut jotain vaikuttaa se, että metsien puumäärä on 70 vuodessa lisäänty tuon miljardi m3. Minun havaintojeni mukaan mustikka ja puu eivät kasva päällekkäin-
Hesarin toimittajilla on ongelma, etteivät ymmärrä yhtään metsistä ja sitten tekevät luontokatojuttuja.
Samaisessa jutussa oli osio, jossa voi löytää oman pitäjän uhanalaiset. . Tarkistin Toivakan tilanteen Hömötiainen oli luonnollisestikin mukana. Oli myös Saimaan norppa, joka lienee kadonnut aika kauan sitten,
Oli myös Isoapollo-perhonen, jonka toukat jutun mukaan tarvitsevat isomaksaruohoa. Sitä en ole koskaan nähnyt.
Hakekaapa se juttu, jotka sinne Hesariin pääsette, voitte yllättyä siitä, millainen luontokato uhkaa. Siis tällainen:
Marja-Liisa Mankan mustikkametsässä lymyää luontokato. Tämä muuttuva juttu kartoittaa myös sinun kotikulmiesi häviäviä lajeja.
Hesarissa taas ”luontokatoartikkeli”, kuinka myöhässä tehty sienmenpuiden hakkuu hävitti erään Marja-Liisan mustikkapaikan. Tai ainakin kuvan perusteella tulkitsin hakkuun myöhässä tehdyksi siemenpuuhakkuuksi.
Kedot ovat syntyneet ihmisten toiminnan seurauksena. Miksi niitä pitäisi ainakaan rahalla ennallistaa?
Joskus kokeiltiin, että hakkuuaukon viereisestä metsästä poimittiin suurimmat kuuset. Kävi kuin tuolla Konnevedellä. Pienemmät kaatuivat. Lopetettiin tuo hullutus.
Kerran pomittiin kuviolta suurimmat kuuset. Suuri osa jäljellejääneistä kuivui ja kuoli. Kuvio tehtiin aukoksi.
On siis systeemivirhe yrittää temppuilla ikääntyneen kuusikon kanssa.
Päätettiin, ettei niitä harvenneta millään systeemillä.
Tietysti pitää taas kerran kysyä, että mitä järkeä onkaan yrittää temppuilla kuusikossa huonosti kannattavan ja riskialttiin jatkuvan kasvatuksen kanssa, kin selvempää ja kannattavampaa on uudistaa sitä pala kerrallaan. Näin me ollaan tehty. Toisessa laidassa alkaa olla ensiharvennusaika, kun toisessa vasta istutetaan.
Varsinkin kuivien kankaiden niittyjä on vähän .
Onko sellaisia olemassakaan. Joku kanervikko korkeintaan.
Minä ymmärsin sen Reiman kirjoituksen niin, että minulla voi olla taimikko, jossa 1800 kuusta/ha. Harvennan pari kertaa ja en teekään päätehakkuuta vaan ”Konneveden” hakkuun. Seuraus on siis katastrofi.
Meilläkin on kuvio, johon istutettiin kuuset,mutta halla vikuutti niistä suuren osan. Sattui vieressä olemaan superkoivu, jonka siemenistä alkoi kasvaa hyvä koivuntaimikko. Päätettiin alkaakin kasvattaa koivua ja annettiin niiden kuusentaimien jäädä omilleen. Katsotaan aikanaan mitä tehdään. Kasvatetaan ensin koivikko. Yritetäänkö aikanaan sen jälkeen kuusikkoa alustaimista vai ei. Tällaiset ovat tietysti poikkeustapauksia eikä metsän käsittelyä suunnitella niiden mukaan. Ei siis toisaalta yritetä turhaan taistella luontoa vastaan.