Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä koko ajan on arvaamista, mitä mikään koneäly eikä ihminenkään osaa., Meillä on uudistettu 12 vuoden metsiä äestämällä ja kylvämällä siinä yhteydessä männyn siemen. Tulokset ovat olleet laidasta laitaan. Erinomaisia, hyviä, tyydyttäviä ja täydellisiä epäonnistumisia.
Vuoden 2019 keväällä tehdyt kylvöt epäonnistuivat täydellisesti vaikka taimettuminen olisi periaatteessa voinut onnistua myös viereisen metsän männyistä. Piti istuttaa koko alue. Tänä vuonna taas loistavasti. Männyn itämisen onnistuminen riippuu ratkaisevasti kevään säistä. Jos taimi on sattunut juuri itämään ja sitten tulee kuiva kausi, niin epäonnistuminen seuraa.
Kyse siis siitä valitataanko joku varmempi, mutta kalliimpi on sitten metsänomistajakohtaista. Oikdeaa vastausta ei tiedä kukaan.
Kokonaispinta-alasata jopa 50 % on alle arvokasvun, siellä kannattavuuskäyrä viistää maata.
Etpä Perko tunne kovin hyvin metsänkasvua. Meillä viimeistään 15-vuotias metsä kasvaa 5 m3/ha/v. Siis ylittää sinun metsäsi kasvun. Jos sen aukon kasvattaa 75-vuotiaaksi niin sitten ne viimeiset 60 vuotta kuittaavat sen alkuvaiheen hitaamman kasvun vähintään tuplasti.
Ehkä sinäkin muuttaisit mielipiteesi, jos alkaisit käsitellä oikeita lukuja. Sitä toivon. Koskaan ei ole liian myöhäistä viisastua.
Avohakkuu johtaa jatkuvaan avohakkuuseen jatkuvana raivauksena ei voi muuta tulla. Jotta se siitä.
Juuri näin, mutta myös jatkuvaan hyvään kasvuun ja runsaspuustoisista päätehakkuumetsistä saataviin huipputuloihin.
Meillä on 0-58-vuotiaita kasvatusmetsiä. Tietää, että niistä alkaa saada n 10 vuoden kuluttua joka vuosi halutessaan hienoja päätehakkuuleimikoita.
Harsinta eli jatkuva kasvatus oli aikanaan romahduttanut metsiemme puumäärän ja kasvun. Piti odottaa 30 vuotta, että metsissä oli jotain hakattavaa.
Ei meidän metsätalous ole ollut tappiollista sen jälkeen, kun siirryttiin jaksolliseen. Jatkuvan kasvatuksen aikaan lähes oli, kun puuvaranto hupeni ja jouduttiin odottamaan 30 vuotta kunnes oli edes vähän hakattavaa.
Noin 70 vuotta kestää, kun jatkuvan kasvatuksen metsä on viimeistään tuhoutunut. Sen jälkeen edessä on työläs ja kallis uudistaminen tai saa odottaa tosi kauan, että jämäpuut kasvavat.
Viimeisellä 10-vuotiskaudella 2008-17 saatiin Kemera-tukea peräti o,46 % puunmyyntituloistamme. Eipä sillä paljoa rikastuttu. Viime vuonna tuli sentään 1,2 %:a. Kyllä metsätalouden tuloksen pitää tulla puunmyynnistä ja kohtuullisista kuluista
Auttaako tuo taimikonhoito-Kemera vai ei, on kyllä vähän kimurainen juttu. Meidän yhteismetsässä perkaukset tehdään ajallaan. Tulee kemeraa tai ei. Ajelen perkaamattoman taimikon ohi. Ei ole auttanut, kun perkuu on tekemättä.
Vaikea oikeasti arvioida Kemeran todellista hyötysuhdetta.
Ei ole olemassa jk puulle omia hintataulukoita tai Kemerassa omia tukimuotoja.
Eräs suuri puunostaja käyttää jk-hinnoitteluun harvennushintojaan. Kun otat tämän hinnoittelupohjaksi, tiedät missä mennään.
Kemeran tarkoitus on parantaa metsänkasvua. Jatkuva kasvatus huonontaa sitä. Pitäisikö Valti0n tukea metsinsä kasvua tietoisesti huonontavia? Mitä mieltä itse olet?
Me tehdään päinvastoin. Kokeillaan systeemiä 1000 kuusta + 1000 mäntyä. Sakametsä kasvaa paremmin ja voidaan kasvattaa tiheänä.
Sitten toinen vaihtoehto on 1200 kuusta ja sekaan käsinkylväen mäntyä, jos heinittymisriski on pieni.
Kuusikossa toki vaan 1600 tainta.
Männikkö kauhan reunapiikillä viiruja raapien ja käsinkylväen. Kivisyys haittaa laikuttamista, Äestys ja kylvö on tuottanut erittäin hyviä tuloksia, mutta on altis kevään kuivattamiselle. Vuonna 2019 kylvetyt kohteet jouduttiin täydennysistuttamaan.
En kyllä yhtään ymmärrä kitinää noista viljelykustannuksista. Nehän ovat hyvissä metsissä tosi pienet suhteessa hyvään puun tuottoon. Kuten olen kirjoittanut, niin m5 viime vuoden aikana keskimääräiset kustannukset olivat 6,3 % puunmyyntitulosta.
Minä olen ainakin tunnistanut ja jättänyt perkuussa. Meillä päin on luonnonsuojelualueella Keski-Suomessa oikein metsälehmuslehto. Muuten on joku yksittäinen puu. Talvella hakkuussa saattaa olla vaikea erottaa. Eiköhän nykyajan motokuskit kuitenkin yleensä tunnista. normaaleissa hakkuissa.
Energiapuuhakkuita meillä ei tehdä, joten siihen en osaa ottaa kantaa
Sopimusasioissa kannattaa miettiä sitäkin, että aikooko myydä puuta jatkossakin. Aika hyvin on yhteistyö pelannut. Kerran jäi 2019 tehdystä 1000 m3:n harvennusleimikosta reilu 100 m3 suokuvio harventamatta yli vuodeksi. Kun kelit paranivat lopulta, niin piti firman aurauttaa pitkä pätkä tietä ja rahdata koneet. Eivät valittaneet.
Varmaan auttoi, kun välissä myin 650 m3:n kesäleimikon ilman ilman kilpailua samaan hintaan.
Uskon, että sopuisella asenteella pärjää parhaiten. Pysyy omakin verenpaine kurissa.
