Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Vertailin viime syyskuussa ja tämän vuoden toukokuussa istutettuja kuusen taimia. Ei tosiaan näyttäisi se syysistutus nopeuttavan kasvua ainakaan merkittävästi.
Ne harsintajulkilausuman tyypit esittivät silloin 1948, että kuusikot uudistettaisiin suojuspuuhakkuulla ja männiköt siemenpuuhakkuilla. Muuhunhan ei olisi ollut resursseja. Hämmästyttävän nopeasti sitten siirryttiin metsänviljelyyn. jonka edut tunnettiin ja jota oli jossain mitassa harjoitettu ja ainakin 1900-luvun alusta.
Joskus kyselin kuusen suojuspuuhakkuusta, kun oli vaikea uudistettava kohde. Kaksi faktaa selvisi. Hidas ja onnistuu vain, jos on jo taimiainesta. Tästähän on moneen kertaan kirjoitettu. Meillä ei ollut. Tuo kohde tehtiin aukoksi ja kuuset istutettiin muokkaamattomaan maahan. Kasvavat hyvin.
Kyllähän se metsä on Jovainin kuvaamalla tavalla jollain tavoin uudistunut. Itse en muista tuollaista havainneeni, kun aloin liikkua metsissä 1940-luvulla. Mikä sitten oli kasvu onkin eri asia. Metsänviljely oli usein mahdotonta, koska puuttui tiet, taimet ja tekijät.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että metsänkasvu on lisääntynyt tosi paljon, kun siirryttiin jaksolliseen. Oliko korjuu ennen aikaan halpaa? Meidän tilalta hakattiin 1916-21 50000 m3 halkoja, siis n 35000 kiintom3. Parhaimmillaan ajossa oli 100 hevosta. Nyt olisi samasta maastosta ajokone ajanut saman puumäärän tien varteen 10 kuukaudessa. Toki ajomatkat olisivat nyt lyhyemmät teiden vuoksi.
Nykyinen metsätalous on todella tehokasta teiden ansiosta. Puun lähikuljetusmatkat ovat lyhyitä. Hoitotöiden tekijöiden työmaa alkaa usein heti tien vierestä. Taimien kasvatus on tehokasta. Ilman teitä ja metsänviljelyä metsänomistsajien tulot olisivat todella pienet. Kannattaa kasvattaa mahdollisimman paljon puuta. Silloin saamme suurimman hyödyn maailman tiheimmästä metsäautotieverkostosta.
Ei niillä kuvioilla ole ennakkoraivattavaa. Ei mahdollinen kustannus vaikuttaisi mitään. Jos harvennetaan vähän, niin samalla helpotetaan heinä ym kasvuston lisääntymistä. Tietysti myös lisääntyy riskit, kuen Berzan tapaus ja monet muut kertovat.
Sanoisin, että oikean tiheyden löytäminen on niin vaikeaa, ettei se onnistuisi kuin arvaamalla. Jos koskaan. Metsäasioissa pyrin kuitenkin mieluummin varmoihin ratkaisuihin. Ei haittaisi yhtään vaikka istuttaisi taimet puiden sekaan, jos uskoisi niiden pysyvän pystyssä.
En innostuisi jk:sta turvemailla. Halutaanko tuulikaatoja lisää ja niistä seuraavia pakollisia avohakkuita? Taloutta ei näin toimien ainakaan kohenneta.
Yksi kokemus on, että nurin meni suurimpia puita heti suon poimintahakkuun jälkeen. Toinen, että uudistushakatulla hyvin ohutturpeisella suolla jättöpuut ovat pysyneet pystyssä ainakin 3 vuotta.
Pari suokuviota tullaan tuon kaatumisriskin vuoksi uudistushakkaamaan.
Tietysti, jos metsässä on puuta 300 m3/ha, niin se kasvaa 7 m3/ha/v. Berzan esimerkki kertoo sitten vaihtoehdon, mitä voi metsässä harvennuksen jälkeen tapahtua. Toinen esimerkki on se Konneveden 80 ha. Meillä Saarijärvellä kuoli paljon kuusia tuollaisen kuusikon harvennuksen jälkeen. Tilattiin moto tekeään aukko.
Meillä Keski-Suomessa on kuusikuvio, jossa puuta n 300 m3/ha. Voisio harventaa, mutta riskillinen kohde tuon tuhoalttiuden vuoksi. Kasvatetaan nykyisellään. Riski/hyöty epäsuhteeessa. Jos tulee kuumia kesiä, niin huonosti käy. Seuraava polvi saa uudistaa.
