Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Vuodesta 1952 => 2006 metsäpinta-ala on lisääntynyt noin 3000 ha, näyttää metsätieteen aikakauskirja.
VMI 3 1951-53 metsätalousmaa 26 355 000 ha. VMI 12-13 2018-22 metsätalousmaa 26 229 000 ha.
Metsämaa on kyllä lisääntynyt, koska kitu- ja joutomaita on muuttunut metsämaaksi. Toisaalta metsäautotiet ja laanipaikat ovat vähentäneet metsämaata.
Valtakunnan metsien inventoinnit kertovat, että pääsääntöisesti metsiä on hoidettu hyvin. Nykyinen median rummutus ja jatkuvaa kasvatusta markkinoivat firmat ovat valitettavasti saaneet joitakin metsänomistajia uskomaan ihmeisiin.
Tällaisen tyypin tapasin viime syksynä. Puhui kuin papukaija noita jk-höpinöitä. Kertoi kuinka ei tarvitse ostaa taimia. Ei vaan huomannut, ettei uusia taimia ollut syntynyt. Minä ihmettelen noiden jk-harrastajien harhanäkyjä. Näkevät taimia, joita minä en ainakaan näe.
Kommentti Hesariin:
On todella ihmeellistä kuinka hyvässä kunnossa metsämme ovat, kun tiedetään niiden historia.
Pohjanlahden vaikutusalueen puita on viety jo 1600-luvulta asti Tukholmaan. Pietari alkoi jo 1700-luvulla imeä Saimaan vesistöalueen puita. Metsien käyttö kaskenpolttoon kiihtyi 1750 lähtien väestökasvun’ seurauksena. Pohjanmaan ja Kainuun metsiä käytettiin suuressa määrin tervanpolttoon. Metsiä hävitettiin todella tehokkaasti..Uusi aika koitti, kun teknologinen kehitys ja Britannian kasvavat markkinat mahdollistivat 1860-luvulta sahateollisuuden ja sen jätevirtoja hyödyntävän massateollisuuden kehittymisen. Suomi alkoi vaurastua, mutta edelleen metsäkato jatkui, koska metsien uudistumisesta ei huolehdittu.
Tilanne muuttui vasta 1948, kun 6 johtavaa metsäasiantuntijaa ns Harsintajulkilausumassa vaati, että metsiä hävittävistä poimintahakkuisista on luovuttava. Silloin niitä kutsuttiin harsintahakkuiksi, nykyään jatkuvaksi kasvatukseksi. Harsintajulkilausumassa vaadittiin, että uuden taimikon syntymisestä on huolehdittava ja aluetta kasvatettava tasaikäisenä aina siihen saakka kunnes kuvio uudistushakataan.
Tähän systeemiin systeemiin alettiin siirtyä 1950-luvulla. Pääasiassa tämän ansiosta metsiemme puumäärä on kasvanut 1500 miljoonasta m3:stä nykypäivän 2500 miljoonaan. Vuosikasvu on yli kaksinkertaistunut 50 miljoonasta m3:stä yli 100 miljoonaan vaikka paljon metsiä on siirtynyt muuhun käyttöön.
Siitä, että meillä humisee näin runsaasti metsiä, saamme kiittää viisaita metsäammattilaisia ja metsien kasvusta kiinnostuneita metsänomistajia. Luonnollisestikin myös teknologian kehittyminen on avainasia. Metsäautotiet ja autot mahdollistavat taimikoiden perustamisen ja hoidon. Jalostustoiminta on tuottanut laatusiemeniä. Tehokkaat taimitarhat tuottavat 150 miljoonaa tainta vuodessa, On ilo nähdä hyvin kasvavia metsiämme.
Jos metsiämme käsiteltäisiin kirjoittajien toivomalla tavalla, näkisimme kitukasvuisia rääseikköjä autiolla maaseudulla.
Sitten Visa mukaan ei ole tehnyt suojuspuuhakkuuta, joka on Harsintajulkilausuman mukaan tällainen:
Suojuspuuhakkauksella tarkoitetaan tällöin lähinnä kuusikon uudistushakkausmenetelmää, jossa taimikko hankitaan emämetsikön alle ja jossa emämetsikköä ainakin uudistamisen ensivaiheissa käsitellään pienempää puustoa poistamalla, kunnes taimisto on ensi vaiheistaan selviytynyt….
Näiden uudistushakkuumenetelmien onnistumisen edellytyksenä on, että metsikköä on aikaisemmin harvennus- ja väljennyshakkauksilla oikein, siis metsän elinvoimaisinta ja teknillisesti arvokkainta peruspuustoa jatkuvasti kasvattamalla.
Jos termejä käytetään oikein, suojuspuuhakkuu on ikään kuin tiheä siemenpuusto, ei jk-metsä. Visakallon suojuspuusto oli siis lähinnä nykyistä jk:ta
Ei ole. Suojuspuuhakkuussa jätetään parhaat puut siementämään ja kun taimikko on syntynyt, niin suojuspuut hakataan pois. Tämän jälkeen metsälö kasvatetaan tasaikäisenä päätehakkuuseen peraten ja harventaen. Jatkuvassa kasvatuksessa hakataan parhaat puut pois ja kuvio jätetään ns Herran haltuun kunnes joskus taas poistetaan parhaat puut.
Taas kerran. Harsintajulkilausuma tuomitsi kaikentyyppiset harsintahakkuut metsiä hävittävinä. Tunsi kaksi uudistamistapaa, siemenpuuhakkuu karuille maille ja suojuspuuhakkuu reheville maille.
Perintöveroa maksetaan myös muusta omaisuudesta. Kannattaa sijoittaa niin paljon, että tarvittaessa osakkeita myymällä voi maksaa veron.
Kannattaa huomata sekin, että harvoin perintöveroa joutuu maksamaan metsän todellisesta arvosta kuten on laita osakkeissa tai rahassa.
Hyvin kasvava metsä kuittaa parhaassa tapauksessa kolmessa vuodessa perintöveron. Ei kannata metsänomistajan valittaa.
Kun puunhinta jatkossakin todennäköisesti nousee, niin siksikään ei kannata valittaa.
Nyt olemme kiinnostuneet vain metsien tulevasta nettonykyarvosta.
Juuri näin. Valitettavasti emme kuitenkaan tiedä puunhinnan tulevaa kehitystä, jonka sinä luulet tietäväsi.
Kuten tuolla edellä kirjoitin, niin oletan, että puunhinta jatkossakin nousee voimakkaammin kuin inflaatio. Siksi pidän järkevä panostaa nimenomaan hyvään kasvuun. Siinä sijoitus todennäköisesti tuottaa hyvin.
Kaikki näennäisesti tarkat laskelmat ovat pelkkää huuhaata.
Käpyvuosi ei ratkaise vaan kevään säät. Jos siemenet ovat itäneet ja tulee pitkä kuiva kausi, niin siemenet kuivuvat eikä synny edes sirkkataimia. Vuosi 2019 oli sellainen ja seuraavakin, koska 2019 kylvetyistä siemenistä ja vieressä olevan männikön luonnontaimista syntyi vain muutama taimi. Myös 2022 vuonna kylvetyistä ei vielä ole näkynyt kuin muutama. Näiden osalla on vielä toivoa. Sen sijaan 2021 kylvö onnistui hyvin.
Siis kaikki riippuu kevään ja alkukesän säistä. Pitäisi osata ennustaa vuoden päähän.
