Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Saattaisi rauduskin menestyä, mutta ne hirvet. Karhunsammal saattaa aiheuttaa sen, ettei luontaista taimikkoa synny ja istutustaimet katoavat ns parempiin suihin.
Omakohtainen kokemus kuusta kasvavasta n 50-vuotiaasta suosta Saarijärveltä. Kuusikko piti harventaa. Mietittiin, että yritettäisiinkö paikalle jatkuvaa kasvatusta. Maapohja oli karhunsammalta, jossa kuusentaimi ei pysty kasvamaan. Niitä ei olut edes ajourissa.
Tehtiin normaali harvennus, jossa todettiin, että 17 % kuusista oli lahovikaisia. Ei tuollaiselle paikalle ole muuta vaihtoehtoa kun aikanaan kaistalehakkuu ja hieskoivu.
Tietysti, jos ostaa tilan, niin pitää asettaa joku tavoite tai vaan uskoa ja maksaa niin paljon, että saa tilan. Kumpi taktiikka on viisaampi, sen aika näyttää. Tuottotavoitteen asettajat voivat jäädä rahojensa kanssa ilman tilaa ja joku on maksanut liikaa, mutta sen aika ehkä hoitaa.
Koko tilalle ei kannata asettaa mitään tavoitteita vaan kullekin kuviolle. Sitten puukauppavaiheessa optimoidaan tilanne. Sopivien leimikoiden saamiseksi joudutaan joskus poikkeamaan kuvion optimikäsittelystä.
Metsätalous on yksinkertaista puuhaa. Puuta hakataan. Uutta kasvatetaan siten, että kunkin kuvion maapohjan tuottokyky on täydessä käytössä.
Annelille sanoisin, etten eikä kukaan muukaan pysty laskemaan kannattavuuden maksimointia. Niin paljon asiassa on tuntemattomia muuttujia. Puuntuotannon maksimointi on selvä tavoite ja epävarmassa maailmassa myös taatusti riskittömin vaihtoehto. Siksi tähtäämme ennen kaikkea siihen. Teemme kaikkemme, jotta saisimme kunnon taimikot syntymään.
Koivutukkia kertyy vähän ja se on nykyään tosi kallista. Koivuvanerin tilanne on siksi hankala ja sulkeminen ehkä ymmärrettävää. Kaskikauden peruja Keski-Suomessa kasvoi koivikoita, jotka ruokkivat joskus kolmeakin koivuvaneritehdasta. Nyt kasvaa kuusikoita. Niistä saadaan erilaisia levyjä ja liimapuuta, joihin pitäisikin panostaa.
Esimerkiksi itselläni jäi hyvin tiuha männyn siemenpuusto Natura 2000 -kallioalueelle; saa nähdä nyt taimettuuko itsekseen… ei ainakaan pitäisi heinittyä noilla tiheyksillä varsinkaan kun ei ole muokattukaan.
Ajourat saattavat taimettua. Taimet maistuvat hirville paremmin kuin aukon taimet. Ei taimetu muilta paikoin, koska ei ole muokattu. Paljon kokemusta erilaisista harvennusvaihtoehdoista. Viimeinen systeemi oli jättää kuitukokoisia mäntyjä ja äestää ja kylvää. Tämä toimii ainakin mäellä, jossa hirvet eivät asusta talvella.
En ole enää aikoihin jaksanut lukea näitä kommentteja. Selvää kuitenkin on, että SE:n ympäristövastaava on töpännyt ja pahasti. Koska noita raakkupuroja on useita, niin tämä olisi ehdottomasti pitänyt ottaa huomioon ennakoivasti. Siis selvitettävä joka kerta, kun tuollainen puro tulee vastaan, miten menetellään. Siis tiukat ohjeet ja koulutus asioista vastaavalle ja suorittavalle porukalle.
Kyse on myös nykyajan ilmiöstä. Tehdään kaikenlaisia ohjeita ja raportteja, mutta ei osata ajatella yhtään mitään.
On myös havaittavissa tiettyä tarkoituksenmukaisuutta jk metsänhoitoa vastaan. Väitetään, että ei ole tutkittu, ei ole tuloksia ja että tulokset ovat paikkansa pitämättömiä.
Kuka noin on väittänyt? Siis kyllä on tutkittu. Minä olen kirjoittanut monta kertaa esimerkiksi Luken koealalasta Lapinjärvellä. Tutkimus vaan vahvistaa käsityksen jk:n kelvottomuudesta. Tuota koealaa oli alettu kasvattaa ja mitata 1980-luvulta. Taimettumisolosuhteet olivat poikkeuksellisen hyvät verrattuna esimerkiksi keskisuomalaisiin metsiimme. Lapinjärvellä kasvu oli 4-5 m3/ha/v, kun meillä pohjoisempana karummilla mailla n 6.5 m3/ha/v.
Olen myös kertonut, että eräässä koulutustilaisuudessa Sauli Valkonen kertoi, että pohjoismaiset metsäntutkimuslaitokset olivat saaneet jaksollisen 20-40 % edullisemmaksi ja että eräs ruotsalainen tutkimus oli lopetettu, koska koeala ei taimettunut.
Siis puuttuu sellainen luotettava tutkimustieto, joka osoittaisi jatkuvan edullisemmaksi. Sitä kyllä saammekin odottaa aina maailmanloppuun.
Samassa tilaisuudessa, jossa Sauli Valkonen kertoi noiden 3 pohjoismaisen tutkimuslaitoksen tuloksia, Lähde kertoi saaneensa jatkuvan kasvatuksen 40 % edullisemmaksi. Tuskinpa 3 metsäntutkimuslaitosta ovat salaliitossa, joten voitaneen päätellä, että Lähteen ”tutkimukset” ovat paikkansa pitämättömiä.
Esimerkiksi Visa ja minä tiedämme, että metsiemme kasvu on parantunut huimasti, kun siirryttiin jaksolliseen ja samalla myös kassavirta on kerrassaan voimakkaasti lisääntynyt. Meille riittää nämä perusteluksi.
