Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Miksiköhän Suomen parhaat Luken jk-ammattilaiset pääsevät vain 4,5 m3:iin ja Jovain 7:ään? Miksi ihmeessä Jovainia ei ole palkattu hoitamaan Suomen metsiä kuntoon? Kannattaisi lopettaa omien metsien kanssa puuhastelu ja ottaa hoitoon kaikki Suomen metsät provisiopalkalla. Tilattaisiin heti palvelu. Tosin on pieni ehto. Jos systeemi ei toimi, niin saataisiin vahinkoa vastaava osuus Jovainin metsistä.
Toinen melinin esimerkki on sekametsien suosiminen: Jos talousmetsä on maisematasolla riittävän monipuolista, kaikki munat eivät ole samassa korissa ja yhteen lajiin erikoistuneen tuholaisen tuhot jäävät pienemmiksi. Poikkeuksellisen ontuva peruste kuusen suosimiselle. Kun sille jatkossa kuitenkin käy köpelösti.
Parempi peruste riittävän hyvällä maapohjalla kuuse-mäntysekametsän suosimiseen on, että tutkimusten mukaan sellainen sekametsä kasvaa paremmin. Sekametsässä kuuset saavat lisäksi enemmän valoa, mikä epäilemättä auttaa kirjanpainajaa vastaan.
Markkinahan on sellainen, että ainakin me olemme saaneet ensiharvennuksesta normaalin harvennuksen hinnan vähänkin suuremmassa kaupassa. Tänä vuonna tuli ensiharvennuskuidulle hyvä uudistushakkuun hinta. Kohde oli runsas 30-vuotias sekametsä, josta puuta kertyi runsaat 60 m3/ha. Kuuset oli kylvetty, koska kivisyyden vuoksi istutus ei olisi onnistunut paljasjuuritaimilla. Mäntyä ja koivua oli tullut sekaan luontaisesti. Saatiin aloittajan saama tulo n kolminkertaisena.
Tiedättekö mistä se ”Siperia opettaa” tulee? Yksi selitys on tämä
Ulkoministeri Ahti Karjalaisella oli papukaija. Joskus Ahti sadatteli, ”Paska Bresnev” ja papukaija oppi toistamaan tätä. Kävi sitten niin, erttä Bresnev tuli valtiovierailulle ja yllättäen sovitusta ohjelmasta poiken ilmoitti tulevansa Ahdin luo iltateelle. Ahti mietti hädisssään, että munaako se papukaija koko tilaisuuden. Tyrkkäsi linnun jääkaappiin. Hyvin menneen tilaisuuden jälkeen muisti linnun ja avasi jääkaapin oven. Sieltä lintu hihkaisi käheällä äänellä ”Hyvä Bresnev, Hyvä Brosnev”. Ahti ihmetteli, miten sinä noin puhut, niin lintu vastasi ”Kyllä Siperia opettaa”
Rangaistusvankeja ja epätoivottuja henkilöitä mm tuomarina toiminut tuleva presidentti P E Svinhufvud karkoitettiin Siperiaan. ”Ukko-Pekka” pääsi onneksi sieltä ja osallistui Suomen itsenäistymiseen.
Noilta ajoilta on tietysti tuo ”kyllä Siperia opettaa”
Varmaan laskit oikein, mutta väärää asiaa. Koko ajan pitää laskea koko metsän tilannetta. Tuolla jatkuvaa kasvatusta käsittelevässä keskustelussa päädyin siihen, että jaksollinen tuoreen kankaan metsä kasvaa puuta arvolla mitattunan hehtaarilla 357 euron arvosta ja jatkuva 211, mikä tarkoittaa 70 vuoden kiertoajalla, että saat jaksollisen metsästä myyntituloa hehtaarilta 10000 euroa enemmän. Käytät tästä 2000 euroa. Sinulle jää 8000 euroa. Voittaa kyllä maatalousbisneksen ja monen muunkin.
Ainakin olen yllättynyt siitä kuinka järeää kaivinkonemuokkausta tehdään, kuoppaas on on ja ojia vaikka maallikon silmin ei mitään tarvetta, kiveä nousee pintaan ja raivurimiehet kiroaa jos ovat suomalaisia,,,, kyllä se tuo kaivinkone on iso investointi ja investointina tosi kallis jos laskee vähijään hintaa koronlaskukaavojen mukaan
Tyhmää porukkaa. Vähäkivisillä masilla tehdään meillä kääntömätästys. Siis ”lätty” käännetään takaisin kuoppaan. Parin vuoden kuluttua kukaan ei tiedäkään, että kaivinkone on käynyt. Kivisillä mailla raavitaan kauhan reunapiikillä naarmuja maahan ei näitäkään kauaa huomaa.
Insinöörinä uskon vain mittauksiin. Päätökset tehdään niiden perusteella. Kirjoitit Jovain, että aukossa on ”pitkä taantuma”. Miten on sen kuusikkokohdan, josta kuusi on kaadettu. Ainakin meidän metsissä taantuma olisi vielä pitempi. Koko ajan on tarkasteltava koko metsän tilannetta. Silloin tietää miten metsätalous kannattaa.
Ja kuten olen niin usein kirjoittanut, markkina suosii jaksollista kasvatusta hyvien uudistushakkuuhintojen ja kuusikoiden latvusmassan myyntiarvon vuoksi. Uudistamiskustannuksetn hoituvat näillä
Meidänkin metsien puumäärästä on vielä n 65 % luontaisesti syntynyttä, mutta luontaisesti syntyneiden metsien kasvu on vain n 30 % kasvatusmetsien kasvusta. Enkä saisi niitä luontaisesti syntyneitä metsiä kasvamaan paremmin hakkaisin niitä miten vaan. Puusto on liian harvaa ja taimia liian vähän. Kun tuollainen liuonnonmetsä tehdään aukoksi, niin kasvatusmetsän odotettavissa oleva keskikasvu on yleensä vähintään 50 % parempi kuin hakatun. Miksikö niitä luontaisesti syntyneitä metsiä meillä on noin paljon? Johtuu historiasta. Tilan metsät oli harsittu tasolle 50 m3/ha vuonna 1933. Sitten hakkuut olivat olivat lähes seis 30 vuotta vuoteen 1963. Meiltä puuttuu 30 ikäluokkaa. Siksi meillä on vielä noita ikääntyneitä metsiä, joissa tuotto on tullut lähinnä myyntihintojen paranemisen kautta.
Juttusi on tyypillistä jatkuvaa kasvatusta käyttäville. Siitä puuttuu tuo kaipaamani matematiikka. Sitten vasta voitaisiin aidosti ottaa kantaa.
Vaatii todellisia selvännäkijän kykyjä, jos luonnossa osaa ennustaa puuston oikean tiheyden, jotta metsä taimettuisi luontaisesti eikä heinettyisi. Noilla kyvyillä voisi olla käyttöä myös pörssissä.
Jovain. Et ottanut kantaa tuohon kulujen ja tulojen eriaikaisuteen.
Arvometsän tiedot ovat saatu virtuaalikaskennalla. Luken mittaamalla luonnosta. Kumpaan kannattaa luottaa?
Laskelmissa ei ole otettu huomioon jatkuvan kasvatuksen metsän taantumaa. Ei myöskään jaksollisen jalostuksen aiheuttamaa paranemaa. Suosii siis jatkuvaa,
Ihmettelen keskustelua siitä kuinka pitäisi laskea. Metsän arvo on yksiselitteisesti kaikkien tulevien tulojen ja menojen erotus. Kun laskettavat erät ovat ajallisesti kaukana toisistaan, niin on käyteyyävä korkoa laskettavien erien yhteismitallistamiseksi. Muutenhan tukkimetsä olisi yhtä arvokas kuin sirkkataimikko ja Timppakin vaarmaan ymmärtää, että näin ei ole ainakaan markkinoilla.
Siina Jovain olet tietysti oikeassa, että metsän arvo on tulojen ja menojen erotus. Jos ne toteutuisivat kovin eri aikaan, niin asia pitäisi ottaa huomioon. Jaksollisessahan käy niin, että uudistushakkuutulo tulee ensiksi. Kulut syntyvät n 1-10 vuoden kuluttua. En ole katsonut tarpeelliseksi ottaa huomioon tätä jaksollisen etua. Pitäisikö niin mielestäsi tehdä?
En ole koskaan sanonut, että tukkimetsä ja sirkkataimikko olisivat yhtä arvokkaat. Totuus on tietysti sekin, ettei ilman sirkkataimikkoja olisi tukkimetsiä. Metsän vuosituotto on sen eri kuvioiden euromääräisen kasvun summa vähennettynä keskimääräisillä vuosikuluilla. Näitä on kahdenlaisia. Hakkuista riippuvia, siis taimikoiden perustaminen ja hoito. Sitten on hakkuista riippumattomia kuten tiestön kulut, vakuutusmaksut, matkakulut ym. Mitä enemmän kasvaa myytävää puuta sitä pienempi näiden vaikutus on puukuution hintaan. Puukuution hintaa parantaa myös leimikon suuruus.
Anneli linkitä tämä kommentti sille YLen toimittajalle. Siinä on faktat. Siis pitää koko ajan tarkastella koko metsätilan tilannetta.
Eri systeemien kannattavuuserojen tarkasteluun ei tarvita monimutkaisia laskelmia. Riittää vuotuinen kasvu eli tuotanto, myyntihinta ja hoitokulut. Aivan kuten kaikessa muussakin yritystoiminnassa, siis liikevoitto. Tässä keskisuomalaisen tilan perustelut. Jatkuvan kasvatuksen keskimääräiseksi kasvuksi tuoreella kankaalla otin 4,5 m3/ha/v. Tämä perustuu Luken Lapinjärven koemetsässä 1980-luvulta tehtyihin mittauksiin. Jos Suomen parhaat asiantuntijat eivät pysty parempaan, niin emme pystyisi mekään. Meidän kuusikoitamme on käsitelty avohakkaamalla vuodesta 1963. Siitä tukee vuotuinen keskikasvumme 6,5 m3/ha/v.
Tämän vuotisissa hakkuissamme harvennuksia oli 2,3 kertainen määrä aukkoihin verrattuna. Puidemme keskihinta oli 55 euroa/m3 sisältäen myös kuusikkokohteen latvusmassan. Jatkuvan kasvatuksen tukkiosuudeksi arvioin 60 % ja hinnaksi 65 euroa/m3, kuidun hinnaksi 20 euroa/m3. Tästä tuli keskihinta 47 euroa/m3. Jaksollisen kasvu on siis 357 euroa/ha ja jatkuva 211. Olettaen, että uudistushakkuita tehdään kerran 70 vuodessa, niin 70 hehtaarin tilan jaksollisen kasvu=myyntitulo vuodessa on 70×357=24990 ja jatkuvan 70×211=14770 Myyntituloa kertyy jaksollisessa siis 10220 euroa enemmän. Tästä on vähennettävä yhden hehtaarin taimikon perustus- ja hoitokulut n 2000 euroa. Siis ennen verojen vaikutusta 70 hehtaarin tilan tuotto jaksollisella kasvatuksella olisivat vuodessa 8000 euroa enemmän. Pistääkö miettimään?
Kannattaa muistaa myös metsiemme historia. Vuonna 1950 metsissämme oli puuta 1,5 miljardia m3, nyt 2,5. Vuoden 1950 paikkeilla siirryttiin tekemään aukkoja. Jos kirjoittajat olisivat oikeassa, niin luvut olisivat toisin päin. Oli rohkea ja kauaskantoinen päätös siirtyä avohakkuusysteemiin ja metsänviljelyyn sotien jälkeisenä epävarmana aikana. Ilman tätä Suomi olisi todella paljon köyhempi eikä meillä olisi maailman huippua olevia metsäyhtiöitä tai metsäalan myös maailman huippua olevia konepajoja.
