Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Tässä kommenttini siihen Hesarin keskusteluun. Kuten aiemmin kirjoitin, niin tämä on tapa, jota Kari Mielikäinen käyttää:
<span class=”break-words”>Eri systeemien kannattavuuserojen tarkasteluun ei tarvita monimutkaisia laskelmia. Riittää vuotuinen kasvu eli tuotanto, myyntihinta ja hoitokulut. Aivan kuten kaikessa muussakin yritystoiminnassa, siis liikevoitto. Tässä keskisuomalaisen tilan perustelut. Jatkuvan kasvatuksen keskimääräiseksi kasvuksi tuoreella kankaalla otin 4,5 m3/ha/v. Tämä perustuu Luken Lapinjärven koemetsässä 1980-luvulta tehtyihin mittauksiin. Jos Suomen parhaat asiantuntijat eivät pysty parempaan, niin emme pystyisi mekään. Meidän kuusikoitamme on käsitelty avohakkaamalla vuodesta 1963. Siitä tukee vuotuinen keskikasvumme 6,5 m3/ha/v.</span>
<span class=”break-words”>Tämän vuotisissa hakkuissamme harvennuksia oli 2,3 kertainen määrä aukkoihin verrattuna. Puidemme keskihinta oli 55 euroa/m3 sisältäen myös kuusikkokohteen latvusmassan. Jatkuvan kasvatuksen tukkiosuudeksi arvioin 60 % ja hinnaksi 65 euroa/m3, kuidun hinnaksi 20 euroa/m3. Tästä tuli keskihinta 47 euroa/m3. Jaksollisen kasvu on siis 357 euroa/ha ja jatkuva 211. Olettaen, että uudistushakkuita tehdään kerran 70 vuodessa, niin 70 hehtaarin tilan jaksollisen kasvu=myyntitulo vuodessa on 70×357=24990 ja jatkuvan 70×211=14770 Myyntituloa kertyy jaksollisessa siis 10220 euroa enemmän. Tästä on vähennettävä yhden hehtaarin taimikon perustus- ja hoitokulut n 2000 euroa. Siis ennen verojen vaikutusta 70 hehtaarin tilan myyntitulot jaksollisella kasvatuksella olisivat vuodessa 8000 euroa enemmän. Pistääkö miettimään?</span>
<span class=”break-words”>Kannattaa muistaa myös metsiemme historia. Vuonna 1950 metsissämme oli puuta 1,5 miljardia m3, nyt 2,5. Vuoden 1950 paikkeilla siirryttiin tekemään aukkoja. Jos kirjoittajat olisivat oikeassa, niin luvut olisivat toisin päin. Oli rohkea ja kauaskantoinen päätös siirtyä avohakkuusysteemiin ja metsänviljelyyn sotien jälkeisenä epävarmana aikana. Ilman tätä Suomi olisi todella paljon köyhempi eikä meillä olisi maailman huippua olevia metsäyhtiöitä tai metsäalan myös maailman huippua olevia konepajoja.</span>
Odotan kiinnostuksella pystyykö joku kumoamaan laskelman.
Ne meidän mustikka-aukot ovat kuivahkoilla kankailla tai karummilla tuoreilla kankailla.
Lapin tunturikoivikot ovat kait luonnonmetsiä. Niistä kyllä mustikoita löytää. Pyhä-Häkin tyyppisistä ei. Metsissämme on ollut lämpimämpää ja kylmenpää. Vaikuttanut varmasti marjoihin ja niistä riippuvaisiin lajeihin. Emme tiedä sitä onko ollut myrskyjä, jotka ovat pitäneet maastoa avoimina. Luultavasti kivikauden porukka on tarkoituksella polttanut metsiä saadakseen hirville ruokamaita ja voidakseen pyytää niitä ansakuopilla tai ajamalla kallioilta alas. Marjojen esiintymiseen on vuosituhansien aina varmaankin vaikuttaneet monet tekijät.
Ne Timot hankkivat maksavia asiakkaita ja siksi valehtelevat. Ei sen kummenpaa. Tietavät tasan tarkkaan miten asia oikeasti on. Ihmettelen Joensuunm Yliopistoa. Pitäisi kieltää tuollaisen tiedon levittäminen.
Onhan meillä asiallistakin tiedonvälitystä. Esim Kari Mielikäisen kirjoitus, mutta eihän siitä ole apua, kun valtamedia väittää muuta.
Senhän tietää, ettei metsänviljelyä saa millään tappiolliseksi. Fotosynteesin pitää siitä huolen.
Aukosta ei ole tuottavaa myyntiä 40 vuoteen.
Ensi vuonna tehdään aukon viereen uusi aukko ja hommaa jatketaan vuosittain 70 vuotta, jolloin sen ensimmäisen aukon kohdalla kasvaa parempi metsä kuin aikanaan kaadettu. Nyt kaadetaan tämä metsä ja kierto alkaa taas, jos sen aikainen porukka niin päättää.
Meillä karuhkoilla mailla ensiharvennus on 30 vuoden iässä ja rehevämmillä muutamaa vuotta aiemmin. Seuraava harvennus, josta tulee jo kunnolla tukkia 40-45 vuoden iässä.
Missä päin Suomea noin huonosti kasvavia metsiä löytyy. Olen aiemmin ymmäetänyt, että metsäsi ovat lehtoja.
Mie pidän parempana, että metsä kasvaa puuta jatkuvasti parhaan kokoisilla rungoilla kuin esimerkissä jolloin se tuottaa parhaiten rahaa. Aukosta ei tule rahaa pitkään aikaan! Lienee joillekin hyvä, istuttaessa ei lyö päätään mäntyyn.
Eiköhän ole selvää myöskin, ettei sieltä metsästä poimitun puunkaan kohdalta tulee rahaa pitkään aikaan. Systeemeissä on se ero, että aukkoon alkaa uusi puu kasvaa nopeasti. Sinne poimintahakatun puun tilalle ei usein kasva mitään ja, jos kasvaa niin armottoman hitaasti. Tämähän se perustekijä, miksi jatkuva metsä kasvaa niin onnettoman hitaasti. Ollaan muuten tehty joku testikin, jossa kuviota on hakattu eri tavoin. Kyllä huomaa eron uuden metsän syntymisessä.
Monenmoisilla laskelmilla yritetään kääntää selvä asia nurinkuriseksi.
<div class=”comment__text js-discussion-text”>No mites tämä?
Jatkuvapeitteinen tuottaa (runkohinta) esim. 5 m3/v x 55 euroa/m3 x 50 vuotta = 13750 euroa.
Istutuskulu 1500 euroa 4 %:n korolla 50 vuotta = 10660 euroa (korkoa korolle laskuri). Nyt jaksollisen pitää tuottaa tuon verran enemmän että se on samalla viivalla? (Mukana heinääminen.)
Jaksollinen tuottaa (runkohinta, kuidun osuus suurempi) esim. 10 m3/v x 50 euroa x 50 vuotta = 25000 euroa.
25000 – 10660 = 14340 euroa, eli jaksollinen voitti tässä tapauksessa selvällä erolla vai laskinko väärin? Lisäksi suuremman avohakkuutulon sijoitustuotto metsän ulkopuolella.
Systeemi pitää laskea periaatteessa jaksollisen kiertoajan mukaan.
Hinnat väärin päin. Jaksollisessa on enemmän tukkia. Meillä 65 %. Visalla vielä enemmän. Tänä vuonna jaksollinen 55 euroa/m3. Jatkuva 47 euroa/m3. Kasvu jaksollinen 6,5 ja jatkuva 4,5 m3/ha/v . Siis keskimääräinen hakkuutulo jaksollisella 357 ja jatkuvalla 211/ ha/v. Siis jaksollisen myyntitulo 70 % prosenttia parempi jatkuvaan verrattuna.
Käytetyt lähteet :Jatkuvan kasvu Luken koemetsässä Lapinjärvellä. Jaksollisen kasvu lähes 60 vuotias mittaushistoria.
Jaksollisen hinta tapauksesta, jossa harvennushakkuuta on 2,3 kertainen määrä uudistushakkuuseen verrattuna
Jatkuva: tukkia 60 % ja kuitua 40 %. Hinnat tukki 65 euroa ja kuitu 20 euroa/m3.
Kiertoaika 70 vuotta. Jaksollinen tuottaa joka vuosi 70 x 146=8120 euroa enemmän. Kulut joka vuosi 2000-500 enemmän. Siis jaksollisen kasvattaja nettoaa 6600 enemmän joka vuosi. Tästähän Mielikäinen juuri kirjoitti.
On liian yksinkertainen asia, ettei mene jakeluun.
</div>
