Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Onkisalossa nimenomaan yritettiin suojella lintua. Siihenhän sinäkin Gla viittasit. Ei se metsä olisi miksikään muuttunut, jos tie olisi ollut. Kyllä eläimet sopeutuvat, jos olot ovat muuten hyvät.
Itsestään selvää on, että biotooppia pitää suojella, jos jotain suojellaan.
EIkä se 7 m3. Luken metsissä Lapinjärvellä tulos oli 4,5. Normaalissa talousmetsässä luultavasti luokkaa 3,5. Eikä hintakaan sama. Realismia on olettaa päätehakkuu tukin olevan 10 euroa kalliimpi. Miten se sitten jaetaan tarjoukseen, niin varmasti on firmakohtaisia eroja.
Kannattaa muistaa tuo Konneveden esimerkki. Avióhakkuu voi olla ajankohtainen yllättävän pian.
Se, että Onkisalossa sitä ei saatu pysymään, ei voi päätellä mitään. Lintuhan on voinut kuolla ennen lisääntymistään vaikka törmäykseen auton kanssa tai ihan luonnollisella tavalla.
Mikään ei elä ikuisesti, mutta reviiri täyttyy muista yksilöistä, jos se on lajille sopiva. Yksittäistä eläintä ei siis kannata yrittää suojella.
Mielenkiintoinen kysymys tuo valkoselkätikan yleistyminen. Selittäjä voi siis olla Suomen metsätalous. En kyllä pidä sitä ainakaan ainoana tekijänä vaikka tietysti olisi hyvä hehkuttaa asiaa. Luultavasti osatekijä on ilmasto. Kuten kartasta näkee, niin runsain esiintymä on kaakkoisrajalla. Minä arvelen, että Venäjällä on niissä koivikoissa ollut runsaasti hyviä reviirejä. Sitten koivut ovat päätyneet tänne Suomeen sellutehtaisiin ja ruokamaat ovat vähentyneet. Osa linnuista on lähtenyt leveämmän leivän toivossa länteen, kuten laulun Andreikin.
Löytyykö linnulle sitten pysyvää menestystä riippuu varmaan monesta asiasta. Selvää, että jättöpuiden lisääminen oloja ainakin parantaa. Toivottavasti ei liito-orava-gate toistu.
Yksinkertaista Gla. Suomalaisilla tikoilla menee hyvin, kun ne ovat sopeutuneet tänne. Hyviä paikkoja löytyy jo kaupunkien liepeiltä. Meilläkin Etelä-Espoossa asustaa tikkoja. Keski-Suomessa meidän metsissä palokärki on hyvin yleinen ja käpytikkakin.
Toisenlaisia oloja vaativa valkoselkätikka ei menesty. Ei meillä ole monia muitakaan lajeja, joita Venäjällä tavataan samalla ilmastovyöhykkeellä.
Minä luulen, ettei männyillä ole jättöpuina niin suurta merkitystä lunnonhoidon kannalta, kun uskotellaan. Maiseman ja metsätalouden kannalta kylläkin, sillä niistähän tulee siementä lähiympäristöön. Itse olen jättänyt puuryhmiä ja yksittäisiä suuria puita.
Olen jättänyt vuosikausia vanhoja haapoja. Niillä on kyllä merkitystä esimerkiksi palokärjelle ja niillä asuville sammaleille ym. Enkä tietysti tiedä mikä on tarpeeksi. Ei tiedä kukaan muukaan. Sen sanoisin esimerkkinä, ettei mielestäni ole merkitystä jättäisinkö 3 vai 10 haapaa.
Nythän sertti tulee vaatimaan vähintään 10 elävää ja 10 kuollutta jattöpuuta. Sen mukaan toimitaan.
En ymmärrä mistä oltaisiin Kurjen kanssa eri mieltä.
Joka tapauksessa meikäläisellä ei ole vastuuta valkoselkätikasta. Saavat mieluummin asustaa ydinalueillaan Venäjällä.
En kyllä mitään ulkoista Venäjälle. Olen kymmenten vuosien aikana jättänyt lukuisia jättöpuita. Ollaan perustettu 3 luonnonsuojelualuetta ja monia epävirallisia. Kaikesta tästä huolimatta ei ole tullut vastaan yhtään valkoselkätikkaa, koska meikäläiset havumetsät eivät ole sille sopivia elinympäristöjä.
Näin yksinkertaista tämä on. Ja kuten olen kirjoittanut näistä suojeluasioista. Ei kannettu vesi kaivossa pysy.
Tosiaan se valkoselkätikkojen vaellus toi paljon lintuja mm Espooseen. Minä tulkitsisin tapahtuman niin, että Venäjällä pesintä oli onnistunut tavallista paremmin.
Gla en siis pyydä apua Putinilta vaan totean selvän faktan. Suomessa valkoselkätikan elinolot ovat heikot. Venäjällä erinomaiset. Jos Putin yrittäisi lisätä siellä tikkakantaa, niin lintu häviäisi sukupuuttoon.
<span style=”vertical-align: inherit;”><span style=”vertical-align: inherit;”>Onkisalon tapauksessa kyse oli siitä, siellä asuvat halusivat tien, mutta se olisi mennyt metsän kautta, jossa valkoselkätikkaa oli nähty. Keski-Suomen Ympäristökeskus esti tien rakentamisen. </span></span>Myöhemmin tie rakennettiin moninkertaisilla kustannuksilla toiseen paikkaan. Siitä huolimatta tikat hävisivät.
A. J . entäs jos tuonkin valmiin 15 % rahan sijoittaa paremmin tuottaviin ? onhan semmoinenkin menettely mahdollista.
Siinä 15 %.ssa on kaikki kiinteät kulut mukana. Jättäisitkö Perko tiesi hoitamatta?
Tietysti taimikonhoito maksaa, mutta ne kulut saa ainakin moninkertaisina takaisin. Siksi metsänkasvatus tuottaa työpanosta kohden niin hyvin. Jos jättää taimikonhoitotyöt tekemättä, kasvu alkaa heti heiketä. Tuottaa vuodesta toiseen lisääntyvää tappiota.
Niin ja kuten olen moneen kertaan kirjoittanut, metsätalous perustuu ilmaiseen luonnonvoimaan, fotosynteesiin, joka kasvattaa metsät auringon ilmaisenergialla ilmaisista raaka-aineista vedestä ja hiilidioksidista. Riittää vaan, kun huolehtii, että metsä lähtee kasvamaan eikä kasva liian tiheässä. Ei järkevä ihminen saa metsätaloutta millään tappiolliseksi.
Erkki Lähde kyllä onnistuisi.
Mukava, että Mielikäinenkin ymmärtää metsätalouden ytimen, mitä olen jatkuvasti tolkuttanut.
Timppa: ”Tikkahan nimenomaan menestyy huonosti hoidetuissa metsissä, joita varmasti Venäjällä riittää.”
Ja sinusta Venäjä on käyttökelpoinen esiliina suomalaiselle metsänhoidolle?
Vastaus:
Suomeen tuotiin vuosittain miljoonia m3:jä venäläistä koivua. Ei tuoda enää. Nyt tarvitsemme kaiken oman koivun sellutehtaille. Eikä niistä koivuistä tähänkään mennessä ole juuri ollut hyötyä valkoselkätikalle. Suojeluyrityksistä on ollut vain rahankulua valtiolle ja harnia metsänomistajille, Onkisalo esimerkkinä.
Nythän Venäjälle syntyy tikoille paratiisimaiset olosuhteet, kun siellä koivikot lahoavat. Ei suomalaisten tarvitse huolehtia valkoselkätikoista. Saamme niistä oman osamme muuttoliikkeen seurauksena.
En kyllä ymmärtänyt tuota esiliina-asiaa lainkaan.
