Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Hieno titteli ”metsätaloushenkinen”. Juuri sitä tahdon olla, huolehtia metsistä ja taloudesta.
Nyt monimuotoisuusuutta näkyy. Meidän pihanurmelle lennähti pieni kottasraisparvi. Niitä näkyy harvoin, koska karjatilat ovat vähentyneet.
Minä luulen,, että hajottajia tulee juuri se määrä, mitä on hajoitettavaa. Sieni-itiöitä lentää kaikkialla. Jos on sopiva kohde, niin sitten isketään.
Ei ole mitään merkkiä, että talousmetsien tilanne olisi jotenkin huonontunut. Tähän ikään on nähnyt monta kertaa, että joku hieno suunnitelma ei toimikaan tavoitetulla tavalla. En siis usko hienoihjin luonnonhoitosuunnitelmiin. Joskus toimivat joskus eivät.
Millä tavoin luonnontilainen alue määritellään? Ovatko entiset kaskimaat luonnontilaisia vai ei? Niissähän on ihmisen toimesta aiheutettu totaalinen puulajimuutos. Entä entisille hakkuuaukoille syntyneet metsät. Tiukasti ajatellen luonnontilaisia metsiä on Etelä-Suomessa rippunen. Ovat yleensä huonoja kasvupaikkoja, joilla heikkolaatuista puuta. Yhteismetsän maalla on eräs kallioharjanne ja sen vieressä vanhoja haapoja kasvava louhikko. Ovat nykyään osa isompaa luonnonsuojelualuetta.
Entä tapaus, jossa halkosavotassa 100 vuotta sitten hakattiin kaikki ”kasvunsa lopettaneet puut”?
Onko Martti Yhteismetsä Tuohen jäsen?
Kerran ilmestyi, mainitun puljun ”mainos” televisioon puoli 7:n ohjelman keskelle. Esiteltiin ”hienoa” tapaa käsitellä jotain uusimaalaista metsää jatkuvalla kasvatuksella. Minun silmiinoinäytti aika toivottomalta. Oli siinä muutama kitulias kuusentaimi joukossa. Paljonko niitä olisi hakkuun jälkeen? Ja moniko olisi jo saanut juurikääpätartunnan? Sitäkään ei kerrottu, ettei tuollaisessa tapauksessa synny kuin kuusia, jos niitäkään. Tai, että kuvien järeän metsän jätetyt puut saattavat kuolla paahteessa tai kaatua tuulessa. Mutta hyvä tarinahan onkin pääasia ja se, ettei ainakaan aluksi tee aukkoa.
Myytiin 6 vuotta sitten päätehakkuukuusikko ja nyt lisää samaa kuusikkoa. Myyntihinta oli nyt 33 % parempi. Taimet maksavat suunnilleen saman. Mätästys on kallistunut n 100 eurolla ja perkaukset samoin. Tulot ovat lisääntyneet vuoteen 2016 verrattuna n 5000 euroa, kulut 300 euroa. Minusta ainakin tässä tapauksessa kannattavuus on parantunut merkittävästi.
Luulen monen tutkijan olevan vähän sitä mieltä, että olisi parempi monimuotoisuuden kannalta jos vaikka 30% avohakatuista olisi sittenkin vanhaa metsää. Eikä vielä silloinkaan vanhan metsän määrä vaarantaisi monimuotoisuutta.
Eipä tietenkään, mutta metsällä on muitakin funktioita. Tarjota maaseudun väestölle työpaikkoja, tu0ttaa kansantuloa. Hyödyllisistä tuotteista puhumattakaan.
Historiasta tiedämme, että eteläisen Suomen ,metsät on hakattu moneen kertaan, mutta siitä huolimatta ne ovat niin monimuotoisia, että hakkuista pidetään kauheaa porua. Tilastollisesti tarkasteltuna siis hyvin pieni vanhojen metsien osuus on riittänyt ylläpitämään tarvittavaa monimuotoisuutta. Tuo 30 % on vedetty hatusta kuin taikurin kani niiden toimesta, jotka eivät omista metsää tai ole vastuussa mistään talousasioista. Epäilisin, että suurin syy on kateellisuus metsänomistajia kohtaan.
