Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Monimutkaisia tai yksinkertaisia. Historiasta tiedämme, ettei boreaalista metsää voi hävittää. Siinä kasvaa puuta enemmän tai vähemmän. Mielestäni fiksumpaa on kasvattaa enemmän ja hyödyntää ilmaista luonnonvaraa fotosynteesiä sekä samalla poistaa hiiltä ilmakehästä.
Mikä tässä ajattelussa on pielessä?
Kiitos vaan.
Angelan osalta sanoisin, että historia on se, joka määrittelee johtajan onnistumisen. Voi perustellusti kysyä, miksi elintärkeässä raaka-aineessa heittäydyttiin vihollisen armoille.
Suomalaisten osalta pitää ihmetellä ennen kaikkea sitä, miksi esitetään ratkaisuja, jotka Keski-Euroopassa ovat osoittautuneet metsille tuhoisiksi. Heitä voi kaiketi luonnehtia hyödyllisiksi idiooteiksi, jotka petaavat parempia markkinoita Suomen metsäteollisuuden kilpailijoille. Ja edistävät kaupungistumista.
Olikohan Angela todellisuudessa Venäjän agentti? Näytteli hyvin Putinin kanssa: Ihan kuin Tauno ja Ansa.
Kenenkähän agentteja nuo Syken tyypit ovat? Järjen valo ei heillä aikaan erityisesti säteile. On riskialtista kirjoittaa omalla nimellä puuta heinää. Vai eivätkö todellakaan ymmärrä mitään laajempia yhteyksiä.
Ennen aikaan peitteinen metsänhoito ei ollut vajaatuottoisten metsien hoitamista, vaan metsät olivat siihen aikaan puustopääomaltaan jaksottaiseen metsähoitoon rinnastettavia.
Missähän päin tuollaisia metsiä oli? Olen kulkenut metsissä liki 80 vuotta enkä sellaisia aikanaan nähnyt.
Isävainaa oli erittäin hyvä lennosta-ampuja, mikä onnistui vähäpuisissa metsissä. Nyt ei onnistuisi. Tosin nykymetsissä onkin vähemmän riistaa.
Miten ne entiset metsät ovat nykymetsiin rinnastettavia, jos niissä oli puuta 70 m3/ha, kun nyt on aukoista ja taimikoista huolimatta 115 m3/ha.
<div class=”comment__text js-discussion-text”>” metsänsä harsinut ja myrskytuhoissa kaatanut heppu , jonka nimeä en nyt muista”
Arvometsä ja United Bankers?
Se oli Hannu Koskinen Konnevedellä, joka oli kaiketi osakkaana jatkuvan kasvatuksen hakkuun jälkeen tuhoutuneessa 80 ha:n metsässä
</div>
Sen verran on tullut katseltua metsiä vuosikymmenten aikana, että selvästi näkee sen jatkuvan kasvatuksen olevan usein mahdotonta heikon taimettumisen vuoksi. Taisi olla sama havainto niillä harsintajulkilausuman kirjoittajilla, jotka tuomitsivat kaikenlaiset harsinnat metsänhävitykseksi.
Omakohtainen esimerkki on 10 vuotta sitten tehty testi. Hakattiin erään kuvion nurkka jatkuvan kasvatuksden asentoon. Nyt siinä kasvaa muutama kitulias puolimetrinen kuusentaimi. Pääosa alueesta äestettiin ja kylvettiin sekä seuraavana vuonna istutettiin 1000 kuusta/ha. Nyt siinä on varhaisperattu liki 2-metrinen sekametsän alku.
Kyllä jatkuva kasvatus onnistuu jonkin aikaa, jos taimettuminen onnistuu. Tällainen esimerkki on Luken metsä Lapinjärvellä, mutta siinä maapohja on hyvin kostea, mikä mahdollistaa taimettumisen. Taloudellista sekään ei ole jaksolliseen verrattuna. Kasvu n 4.5 m3/ha/v, kun meillä Keski-Suomessa kasvu on huonommissa oloissa 6,5 m3/ha/v. Kuten olen niin usein kirjoittanut taimikkokustannukset hoituvat jaksollisen paremmilla kantohinnoilla.
